Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Petri - 28.08.23 - klo:12:21
-
Nyt polttelee kokeilla syysvehnää rehuksi täällä Perämeren pohjukassa. Tuossa vastarannalla (Öjeby) on pari talvea mennyt hyvin. Oma ruisvehnäkokeilu talvehti kohtalaisesti, mutta lämpösummavaatimus on turhan korkea ja tähkäidäntä vaivaa. Viljelytapa luomu, maat keveähköjä runsasmultaisia, nurmikiertoon.
Lyhyellä katselulla lajikeluettelon aikaisimpia Urhoa ja Turanusta ei näytä olevan kellään julkisessa myynnissä. Botnicaa saa - jopa luomuna - mutta sen lämpösummavaatimus on jo selvästi edellisiä korkeampi. Kuten myös Magnifik'in, jonka talvehtiminen taas näyttää lajikekokeiden mukaan hyvältä.
Tärkeintä on siis 1) talvehtiminen, 2) talvehtiminen ja 3) aikaisuus. Kasitonnareita ei tavoitella, mutta kevätviljojen kanssa samaa suuruusluokkaa olevaa satoa. Mieluummin pitkä ja varjostava kuin korkean typpitason kestävä lyhyt korsi. Riskilaji, mutta jos kiihkeästä kevätkylvökaudesta saa päivän tai pari siirrettyä syksyyn, niin "kaikki kotiinpäin".
Pohdintoja?
-
Minkämoinen lämpösummavaade sitten on pohjoiseen liikaa? 900 kipurajana?
-
Ceylon on yhtä aikainen kuin Urho. Esimerkiksi Emilio on näitä aikaisempi, mutta ehkäpä yhtä talvenkestävä.
-SS-
-
Ceylon on yhtä aikainen kuin Urho. Esimerkiksi Emilio on näitä aikaisempi, mutta ehkäpä yhtä talvenkestävä.
-SS-
Se Ceylonin korren lyhyys ei sovi Petrin vaatimukseen pitkästä korresta.
-
Skagenin maissintähkä on todettu hyväks luomussa, varjostaa rikkoja.
-
Ceylon on yhtä aikainen kuin Urho. Esimerkiksi Emilio on näitä aikaisempi, mutta ehkäpä yhtä talvenkestävä.
-SS-
Se Ceylonin korren lyhyys ei sovi Petrin vaatimukseen pitkästä korresta.
Ei ollut vaatimus, vaan toivomus.
Arktikaa sitten. Se on rentokortinen kuin Vakka ja Aura.
-SS-
-
Kuten aikaisemminkin, peltokin ratkaisee paljon. Usein jollakin on aivan uskomattoman huonoa peltoa, josta ei saa viljaa kuin tontun maksimissaan. Ja melkein vuodesta toiseen. ;D
-
Minkämoinen lämpösummavaade sitten on pohjoiseen liikaa? 900 kipurajana?
900 olisi hyvä kipuraja. Niklasta (kauraa) viljellään, siinä 927. Tavoitteena olisi saada tämä puitua ennen kauraa. Ohraakin on vähän, mutta ohran riskinä ovat kurjet... Urho 888, Turanus 897, Botnica 914, Magnifik 922, noin noita aikaisempia lueteltuna taulukoista.
-
Ceylon on yhtä aikainen kuin Urho. Esimerkiksi Emilio on näitä aikaisempi, mutta ehkäpä yhtä talvenkestävä.
-SS-
Se Ceylonin korren lyhyys ei sovi Petrin vaatimukseen pitkästä korresta.
Ei ollut vaatimus, vaan toivomus.
Arktikaa sitten. Se on rentokortinen kuin Vakka ja Aura.
-SS-
Arktikalle ääni. Ei ole mitenkään sadollisesti erikoinen lajike. En tiedä millainen jääkausi tarvitaan, että sen saisi hengiltä.
Naapuri muutamavuosi takasin kylvi sitä marraskuussa, ennätti hädin tuskin pinnalle, ennen talvea. Ei sillä sadolla satokilpailuja voiteta, mutta tieltä katsottuna ei se sen vuotisille k-vehnille paljoa hävenny. Tämä siis lounais-suomessa. Lakoon menee vaan turhan herkästi.
-
Usein syysvilja kerryttää lämpösummaa kun kevätvilja on vielä pussissa.
-
Usein syysvilja kerryttää lämpösummaa kun kevätvilja on vielä pussissa.
Jotain Gunboa lukuun ottamatta puintikin osuu samalla paikalla samaan aikaan eri lajikkeilla. Enemmän on vaikutusta sillä, kuinka järjettömästi voimaa on laitettu, ja kuinka paljon tauti- ja laontorjuntaan on panostettu. Ennätysvehnät kosteilla sumujen saarilla ovat niitä, jotka joudutaan keskeyttämään kemiallisesti, koska ne eivät kunnolla käsiteltynä lopeta viherkasvuansa ollenkaan.
-SS-
-
Usein syysvilja kerryttää lämpösummaa kun kevätvilja on vielä pussissa.
Jotain Gunboa lukuun ottamatta puintikin osuu samalla paikalla samaan aikaan eri lajikkeilla. Enemmän on vaikutusta sillä, kuinka järjettömästi voimaa on laitettu, ja kuinka paljon tauti- ja laontorjuntaan on panostettu. Ennätysvehnät kosteilla sumujen saarilla ovat niitä, jotka joudutaan keskeyttämään kemiallisesti, koska ne eivät kunnolla käsiteltynä lopeta viherkasvuansa ollenkaan.
-SS-
Tuo Maken pointti on täällä myöhäisen kevään alueella juuri se, mikä laittaa (epätoivoiseen?) yrittämään syysviljoja. Multavilla mailla luomutilalla mennään täällä useimmiten nurmen esikasviarvolla ja kun ei Valttia levitellä kasvustoon, niin taudit huolehtivat siitä, ettei kasvu jatku vihantana ikuisesti...
-
Ei näiden nykylajikkeiden valmistumisessa kauheita eroja ole. Vakka ja Ramiro olivat muinaislajikkeista selvästi muita aikaisempia.
-
Onko se pakko olla siinä itsepäisessä aitoluomussa? Toki tietenkin joiltain markkinoilta saa hyötyä luomusta ideologian ja brändin kautta. Mutta jos yhdistelee vähän luomumetodeja ja voimametodeja, voi saada hyvääkin aikaiseksi. No, eihän se enää ole sitten luomua, mutta ei toisaalta myöskään pelkästään säkki- ja kanisteriviljelyä.
-
Onko se pakko olla siinä itsepäisessä aitoluomussa? Toki tietenkin joiltain markkinoilta saa hyötyä luomusta ideologian ja brändin kautta. Mutta jos yhdistelee vähän luomumetodeja ja voimametodeja, voi saada hyvääkin aikaiseksi. No, eihän se enää ole sitten luomua, mutta ei toisaalta myöskään pelkästään säkki- ja kanisteriviljelyä.
Joillakin se on se ideologia, en tiedä sit onko aloittajalla. Joillakin on painanut taloudelliset syyt. Tällä hetkellä niillekään on vaikea löytää perusteita sen 160e/ha lisäksi.
-
Onko se pakko olla siinä itsepäisessä aitoluomussa? Toki tietenkin joiltain markkinoilta saa hyötyä luomusta ideologian ja brändin kautta. Mutta jos yhdistelee vähän luomumetodeja ja voimametodeja, voi saada hyvääkin aikaiseksi. No, eihän se enää ole sitten luomua, mutta ei toisaalta myöskään pelkästään säkki- ja kanisteriviljelyä.
Eiköhän tämä ole tilanne, johon jokaisen taviksessa olevan tulisi pyrkiä. Erikseen ovat sitten nämä eturiviläiset all-in-kaverit.
-
Onko oikeasti niin, että Borealin lajikkeista ei löydy kuin Botnicaa? Arktika voisi olla kuitenkin ensisijainen, Turanus näyttää sekin olevan vielä lisäyksessä?