Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
edelleeen kysyn delvon näytöstä onko muilla näkyy hirmu huonosti pystyykö sitä säätämäään kirkkaammalle? 
Siinä näytön pinnassa on semmonen valkonen muovi, joka kannattaa ottaa pois.
Sen jälkeen numerot kirkastuu kummasti.
Onko väki jo paljon testaillut kyseistä vekotinta ja millaisia värikarttoja ootte saanu aikaan?
Morjesta! Olen vasta hiljattain löytänyt tämän palstan ja täytyy sanoa, että ahkerasti on tullut luettua kirjoituksia.
Eniten noissa kirjoituksissa on pistänyt silmään tukialueiden taistelu. Eiköhän se nyt ole sanomattakin selvää, että c-arealla kannattavuus on puolet parempi AB-areaan verrattuna.
Itse olen maitotilallinen pirkanmaan etelä-osasta. sukupolvenvaihdos oli 11 vuotta sitten. Lypsäviä on 70 ja nuorkarjaa suunnilleen 55 päätä. Peltoa 143h. Kannattavuus on kohtuullinen.
Vaimoni kotitila on etelä-pohjanmaalla ja siellä on lypsäviä 52 + nuorkarja ja viljelyksessä on 82ha. Kannattavuus on erinomainen.
Olemme nyt reilut kolme vuotta pitäneet molempia tiloja vanhempiemme avulla. Mutta nyt on tarkoitus rakentaa vaimon kotitilalle uusi navetta ja siirtää koko maidontuotanto sinne ja minun kotitilani tulee olemaan tulevaisuudessa pelkkä viljatila.
Tässä tuskin kenenkään tarvitsee ihmetellä miksi teemme näin. Siitä ei pääse mihinkään, että kannattavuus on tuonkin kokoisella tilalla e-p arealla paljon parempi kuin kotitilallani huomattavasti suuremmasta pelto/eläinmäärästä huolimatta.
Ja se muuten on paska puhetta, että peltotuet ovat suuremmat etelässä. Viljeltävästä kasvista riippuen tuet ovat nmiltei samat.
Toki tuetkin vaikuttavat hieman, mutta en menisi vannomaan että C-alue tai pohjoinen sijainti on tae kannattavuudelle. Sitä en ainakaan allekirjoittaisi, että pelkästään C-alueelle siirtyminen on tae
puolet paremmasta kannattavuudesta
Maidontuotantokin on yritystoimintaa, jonka toiset saavat kannattamaan hyvin myös etelässä kun taas toiset eivät saa hommaa toimimaan pohjoisessakaan niin kannattavasti kuin pitäisi. Sanoisin että ennemminkin kannattavuuden salaisuus on talousasioiden tarkkuudessa eli pohjimmiltaan yrityksen johtamistaidoissa..
Eikös 63 lehmää pitäis olla emännän kanssa vielä melko helpostikin hallittavissa? Tietenkin kiireisimmät sesongit on asia erikseen, mutta silloin navettaan voi emännän kaveriksi hommata lomittajan? Oma näkemykseni on se, että karjatilallisen kannattaisi ensisijaisesti keskittyä pyörittämään omat hommat mahdollisimman hyvin. Lehmäthän se ensisijainen tulonlähde on. Jos omien töiden jälkeen jää vielä aikaa ja intoa laajemmalle urakoinnille niin mikäs siinä sitten. Liian montaa soppaa jos lähtee hämmentelemään niin todennäköistä on että ainakin jokin niistä palaa pohjaan.
kannattaas sunkin kokeella 60 lehmää parsinavetas 
Jos 30 kantturaa parsinavetassa menee yksin niin kai se 60 menis kahelleen.. :DD En tiedä taustoja mutta kuvittelin että kyseessä ois ollut pihatto..meinaan pitää olla montaki ruuvia melko löysällä jos tuollasen parsihelvetin pystyttää.. :DD
Eikös 63 lehmää pitäis olla emännän kanssa vielä melko helpostikin hallittavissa? Tietenkin kiireisimmät sesongit on asia erikseen, mutta silloin navettaan voi emännän kaveriksi hommata lomittajan? Oma näkemykseni on se, että karjatilallisen kannattaisi ensisijaisesti keskittyä pyörittämään omat hommat mahdollisimman hyvin. Lehmäthän se ensisijainen tulonlähde on. Jos omien töiden jälkeen jää vielä aikaa ja intoa laajemmalle urakoinnille niin mikäs siinä sitten. Liian montaa soppaa jos lähtee hämmentelemään niin todennäköistä on että ainakin jokin niistä palaa pohjaan.
LAINAUS "Valtiolla kuulemma on ainakin yksi paikka, jossa vesiputket jäässä,paskaa sulatellaan puhaltimilla, että puuhapete pääsee liikkumaan ja työpäivä asemalla aloitellaan sulattamalla lypsimet umpijäästä.. "
onkos tää paikka kauniissa savolaismaisemassa?
Suattaapi olla tae suattaapi olla olemattakin
Eikö kellään muka ole ollut mitään ongelmia jäätymisen (esim. vesiputket tai paskan jäätyminen ritilälle) kanssa?
Valtiolla kuulemma on ainakin yksi paikka, jossa vesiputket jäässä,paskaa sulatellaan puhaltimilla, että puuhapete pääsee liikkumaan ja työpäivä asemalla aloitellaan sulattamalla lypsimet umpijäästä..
Onko kukaan verhoseinänavettafarmari rakentanut asemaa erilliseksi lämpimäksi tilaksi vai onko asema normisti navettatilan jatkona ja lämpötila on sama kuin muuallakin navetassa?
Pistipä silmään seuraava uutinen:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/purolan-orkko-paras-sonni-yhdysvalloissa/491480Yhdellä jos toisellakin tämän palstan lukijalla varmasti löytyy orkkolaisia omasta karjasta. Mites on, onko jälkeläiset yhtä hurmaavia?
Meillä holvaantui edellisessä rehuerässä vajaa tonni tavaraa siilon seinustalle ja rehutilauskin myöhästyi reilusti, kun luultiin että sitä on enemmän. Mitään sinänsä poikkeavaa en havainnut, muuta kuin että hemmetin pölyistä tavaraa. Oli kuulema ollut muillakin..
Homeet ei käsittääkseni kuitenkaan tuota toksiineja.
Homeethan (=sienet) ne nimenomaan niitä (myko)toksiineja tuottaa. . . Ei kuitenkaan kaikki. Lisääntymishäiriöt on yks toksiinien aiheuttama "oire". Eli ei mikään ihme, vaikka tässä olisi syy tiinehtyvyysonkelmiin. Näin jälkikäteen tarkasteltuna, oliko tuotoksessa tai syönnissä eroja normaaliin tilanteeseen?
Mites tällaisessa tapauksessa onnistuu reklamaatio? Saako rehuvirmalta mitään hyvitystä..?
Viime aikoina navettainvestointeja tehneet ja miksei muutkin, jos tuntuu siltä, että haluttaa vastata:
Millainen lypsyjärjestelmä tuli valittua (tyyppi, koko, karvalakkimallia vai viimeisimmillä höysteillä varustettuna)?
Paljonko kyseiseen lypsykarjataloudessa hyvinkin olennaiseen osa-alueeseen kului euroja?
Osaisko kukaan arvioida, miten ison aseman rakentaa robon hinnalla?
