Urakoinnin ja tilojenvälisen rehu- yms kaupan onkelmaksi alkaa muodostua
maksuviiveet ja huonommas tapaukses luottotappio 

E-P:llä viljakaupas kuulemma edelläkävijän otteet, sopimusrahtari pui ja vie viljat
mennessään, tilittää aikanaan 

Luottoriski käänty toisinpäin, toisaalta jos "hired contractor" tarjoo koko viljelypaketin,
ei siitä lopputuotteesta paljoo maksamista jää 
Viljelijän osa on pelkkää tukien kuittalua ja pankolla makaamista 

Viljelijän osa on pelkkää tukien kuittalua ja pankolla makaamista 

-tähän olen pyrkinyt; ei vielä ihan ole onnistunut. Mutta jatketaan...

juu näitähän löytyy sellasia kans jotka viel maksaa jotta saavat viljellä toisten tukitilkkuja

Omatoimitäppärin konerikkojen paikkauskeikoille lähtöä kannattanee jokaisen itseään arvostavan urakoitsijan pohtia entistä tarkemmin. 

Turha muuten pokkuroida jonkun täppärin muutaman tunnin tähden, koska heti kun täppärin kones taas laulaa, niin toimeksiantoja ei kuulu... Ja jos ei laula, niin sitten ei enää ole rahaa edes korjauslaskuun.

Omatoimitäppärin konerikkojen paikkauskeikoille lähtöä kannattanee jokaisen itseään arvostavan urakoitsijan pohtia entistä tarkemmin. 

Turha muuten pokkuroida jonkun täppärin muutaman tunnin tähden, koska heti kun täppärin kones taas laulaa, niin toimeksiantoja ei kuulu... Ja jos ei laula, niin sitten ei enää ole rahaa edes korjauslaskuun.

Toisaalta ja toisaalta... onpa nuo monesti juuri sellaisia "markkinointikeikkoja", että niiden jälkeen on uusia asiakassuhteita syntynyt, ellei juuri tuolle asiakkaalle, niin naapurille. Olen itse melko nöyrästi lähtenyt ellei työtilanne ole vakiintuneiden asiakkaiden kanssa kireällä, periaate on ollut, että kaikki tehdään.

Jep jep, eikä koske ainoastaan urakoitsijoita, näkyy hyvin tuotantosuuntien väliset erot, kun yhdellä suunnalla hinnat laskee, niin jää isänniltä laskut pitkäksi. Ja kun taas suhdanteet paranee, niin eräpäivinä alkaa tulla suorituksia.
Yrittäjä on vaan paskamaisessa välikädessä, varsinkin jos raaka-ainetta ostaa viljelijöiltä ja jalostetun tuotteen myy viljelijöille. Eli on kahden viljelijän välissä. Tuotteet pitäis maksaa aikanaan ja oikealla hinnalla, että saa ostettua seuraavankin erän, mutta asiakaspuoli venyttää ja venyttää maksua.
Ei ole kiva toimia pankkina siinä välissä ja rahoittaa asiakkaiden toimintaa, mutta minkäs teet, ei kukaan ole yrittäjäksi pakottanut..
Ja toisaalta, kyllä maanviljelijöiden kanssa kaupanteko on sentään sieltä varmimmasta päästä, kuuden vuoden sisään mahtuu monta eräpäivän ylitystä jopa parilla kuukaudella, muttei yhtään saamatta jäänyttä euroa. Vaatii vaan pitkämielisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä..

Lainaus käyttäjältä: UCD - 23.07.09 - klo:07:48

Omatoimitäppärin konerikkojen paikkauskeikoille lähtöä kannattanee jokaisen itseään arvostavan urakoitsijan pohtia entistä tarkemmin. 

Turha muuten pokkuroida jonkun täppärin muutaman tunnin tähden, koska heti kun täppärin kones taas laulaa, niin toimeksiantoja ei kuulu... Ja jos ei laula, niin sitten ei enää ole rahaa edes korjauslaskuun.

Toisaalta ja toisaalta... onpa nuo monesti juuri sellaisia "markkinointikeikkoja", että niiden jälkeen on uusia asiakassuhteita syntynyt, ellei juuri tuolle asiakkaalle, niin naapurille. Olen itse melko nöyrästi lähtenyt ellei työtilanne ole vakiintuneiden asiakkaiden kanssa kireällä, periaate on ollut, että kaikki tehdään.

Kyllä se on vähän niin kuin Weijjo asian ilmaisi.
Kun naapurin kotitarve täppärin 50 vuotta vanha sampo poikii pellolle ja sinne tulee ammati urakoija 2 vuotta vanhalla puimurilla jossa on 5-6 metriä leveä pöytä, niin saataa olla että seuraavanakin kesänä saapuu sama urakoitsia ajamaan kaikki sen täppärin sijaan.

Mulle itselle iski laiskuus kun en jaksanut enää rassata vanhaa puimuria ja kokeilin ammatilaista. Samalla rahalla mika olisi mennyt oman romun korjaamiseen ammatilainen pui kaikki.

Konepuolella komppaan Terminaattoria, samat on kokemukset. Tuskastuin joitain vuosia sitten, kun rukiin vihneet täytti Verkun karheaksi kuluneet polkimet, eikä niitä saa puhtaaksi kuin päivän tai kaks meisselillä kronaamalla. Viis viimeistä vuotta on urakoitsija käynyt puimassa rukiit, ja saa käydä vastakin, jos ruista vielä joskus viljelen.
Sama homma kylvöjen kanssa, olis pitäny ostaa kylvökone ja kylvöön soveltuva traktori, totesin että olen melkein eläkkeellä ennekun ne tulee maksettua, jos vertaa urakkahintaan. Viimeiset kylvöt tein itse vuonna 1999 ja on ollut mielestäni meidän tilalla hyvä ratkaisu.

Näinhän se on, että urakoitsijalla useimmiten teetetään ne hankalimmat ja veemäisimmät hommat..
Mikään maatalousurakointi ei annan kohtuullista tuloa suomen lyhyessä kesässä.
Itte pyrin välttelemään rahtihommia parhaani mukaan, niin pysyy koneet kunnossa ja tili plussalla

paikkauskeikat on tosiaan poikinut monesti pitkiäkin asiakas-suhteita esim.nykyisin suurin paalausasiakas teetti aluksi vain hehtaarin joka oli jäänyt paalaamatta kun hänen oma kone hajosi. Nyt samalle henkilölle paalattiin 49 hehtaaria, ja laskukin tuli maksetuksi eräpäivänä. Ei kannata suhtautua mitenkään halveksuvasti pieniinkään urakoihin. Tosin niitossa olen joskus käyttänyt 5€ kalliinpaa hehtaarihintaa kun toinen urakoitsija on soittanut illalla 10 jälkeen että tarttis saada luokoa kun oma kone hajosi.

Näinhän se on, että urakoitsijalla useimmiten teetetään ne hankalimmat ja veemäisimmät hommat..
Mikään maatalousurakointi ei annan kohtuullista tuloa suomen lyhyessä kesässä.
Itte pyrin välttelemään rahtihommia parhaani mukaan, niin pysyy koneet kunnossa ja tili plussalla

paljos paloi rahaa ennen kuin tajusit saman asian jonka itse olen aina tiennyt

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 23.07.09 - klo:09:27

Näinhän se on, että urakoitsijalla useimmiten teetetään ne hankalimmat ja veemäisimmät hommat..
Mikään maatalousurakointi ei annan kohtuullista tuloa suomen lyhyessä kesässä.
Itte pyrin välttelemään rahtihommia parhaani mukaan, niin pysyy koneet kunnossa ja tili plussalla

paljos paloi rahaa ennen kuin tajusit saman asian jonka itse olen aina tiennyt

Varmaan aika paljon

Noo onhan urakointi helpottanut konekaluston hankintaa tulorahoituksella, mutta nyt kun kaikki on jo hankittuna vois keskittyä jo rahahommiin ja jättää urakoinnin

Eikös kaikkia koneita tarvikaan olla itsellä? 

Näinhän se on, että urakoitsijalla useimmiten teetetään ne hankalimmat ja veemäisimmät hommat..
Mikään maatalousurakointi ei annan kohtuullista tuloa suomen lyhyessä kesässä.
Itte pyrin välttelemään rahtihommia parhaani mukaan, niin pysyy koneet kunnossa ja tili plussalla

Just tää vääristää tilannetta, jos huippulohkoilla yksikköhinta kohallaan, vatukossa ihan
pielessä.
Isännät ei taho ymmärtää et esim pyörröpaalaus on ihan eri juttua jos 16 kpl paalia/ha
tai 4 paalia /ha sit syletään taksaa 

Samoon paskalevitys, 500 kuutioo hyvällä senssillä ok tai sit kymmenen upotusta , 5 isoo
kivee ja pyörröpaalin puolikkaita paskan seassa...

Ruiskutus on kans kivaa joskus, avo-oja pelloot, mettää ojis, umpiperä saraat, saatanan pehmeetä 
Koita siinä sitte kustannustehokkaasti toimia niin oman saati isännän pussin kannalta...