Tuli sellainen ajatus mieleen että olisiko mahdollista tehdä n.3 metriä syvä kaivo verstaan lattian keskivaiheille ja käyttää maalämpöä lämmitykseen? Vaikkei sieltä paljoa tulisikaan, niin sen verran kuitenkin että se pitäisi eristetyn kopin nollan tuntumassa. Lattian kauttaaltaan eristäminen ei ainakaan päästä maalämpöä yhtään ylöspäin. Ajatus heräsi siitä kun vanha navetta on pysynyt plussalla ilman lämmitystä vaikka talvella aika kylmää olikin. Ilmeisesti lantakouruista tulee sen verran lämpöä ettei pakkaselle asti mene.
    Mitä mieltä olette asiasta? Onko tuhoon tuomittu ajatus? Toisaalta jos homma ei toimi, niin ei kait se kannellinen kaivo ainakaan haittaa tee ja voihan sen täyttää sitten ja valaa umpeen, jos siltä tuntuu. Moni on sanonut että voi sieltä vähän ilmaista lämpöä tullakin ja toiset taas ettei noin pieni pinta-ala riitä lämmön tuottamiseen. Olishan se tosiaan ilmaista se energia. Ja tarkoitus ei todellakaan ole muuta kuin hallin pitäminen nollan vaiheilla.

Navetasta kuulisi mielellään lisää. Metriset kiviseinät? VIntti täynnä olkipaaleja? Vähän ja pieniä ikkunoita? Tuplaovet eikä suoraa yhteyttä ulos? Ovia ei availla pakkasaikoina? Paikka tuulen-,mutta ei auringonsuojainen?

Meilläklin vanha navetta pysyy pitkään plussalla, ja lähellä sitä lopun talvea. Ei ole kuin 70 cm tiiliseinää, vintti täynnä lautataapeleita, harvoja ikkunoita seinät riviinsä, jossakin ovessa jopa tuplat, käyntiovesta suoraan yhteys ulkoilmaan kuljettaessa. Pohjoistuuli puhaltaa päätyyn, aurinko ei talvella eikä yöllä varsinkaan paista.
Mutta navetan alunen on syvälle kaivettu lietemonttu, ja toisessa päässä kuilut.....   hvinnamon kanssa ollaan samoilla linjoilla....

Ja tuohon lattian eristämiseen silloin, kun ei tarvita lämmintä, mutta lähellä nollaa, varasto: ERristeitä lattiaan vain muutama metri seinien viereen, keskeltä se maalämpö nousee. Tätähän moni ei, eikä varsinkaan putkiliikkeet suostu myöntämään, lattialämmitysputket vaan koko alalle ja 100 mm eristeitä koko alalle.....  Erikseen sitten jos sitä lattiaa lämmitetään, silloin pitää olla eristeet.

Maalämpö sopii mitä parhaiten verstaan peruslämmöksi. Hyötysuhde on hyvä kun tavoitelämpö on vain hieman plussan puolella. Lattialämmitys varaa ja tasaa mukavasti lämpöä.

Maalämpö sopii mitä parhaiten verstaan peruslämmöksi. Hyötysuhde on hyvä kun tavoitelämpö on vain hieman plussan puolella. Lattialämmitys varaa ja tasaa mukavasti lämpöä.

mites tommonen ilmalämpöpumppu???

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 22.05.11 - klo:11:17

Maalämpö sopii mitä parhaiten verstaan peruslämmöksi. Hyötysuhde on hyvä kun tavoitelämpö on vain hieman plussan puolella. Lattialämmitys varaa ja tasaa mukavasti lämpöä.

mites tommonen ilmalämpöpumppu???

Se ei ole enää ilmaista.....

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 22.05.11 - klo:11:17

Maalämpö sopii mitä parhaiten verstaan peruslämmöksi. Hyötysuhde on hyvä kun tavoitelämpö on vain hieman plussan puolella. Lattialämmitys varaa ja tasaa mukavasti lämpöä.

mites tommonen ilmalämpöpumppu???

Sen puhti loppuu pakkasilla ja lämmitys muuttuu sähkölämmitykseksi siinä vaiheessa kun viileän verstaan lämmitystarve vasta alkaa.

Jos verstaassa tehdään oikein töitä, ilmanvaihto on asia jota kannattaa miettiä. Hitsaukseen myydään aktiivihiilivehkeitä, jotka poistavat käryn ilman että lämpöä tarvitsee tuulettaa ulos. Ojalakos se kertoi niitä karjasuojien sinkkipellipönttöjä, poistoilmasta tuloilmaan lämmönvaihtimia viritellyn verstaan ilmanvaihtoon?

Kova haaste lämpö-ja kosteustaloudelle on käyttö jäisten ja lumisten koneiden nopeaan sulatteluun. Sitä hommaa puhallus tehostaa hyvinkin ja tärkeää on saada kosteus pois joko tuulettamalla tai lattiakaivoon, joka tapauksessa energiaa kuluu.


Maalämmössä lämmönlähde pysyy plussan puolella koko talven. Tuollainen "varaava" navettaratkaisu kannattaa keplotella kesällä mahd. lämpimäksi pitämällä räppänät auki helteilla.

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 22.05.11 - klo:11:23

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 22.05.11 - klo:11:17

Maalämpö sopii mitä parhaiten verstaan peruslämmöksi. Hyötysuhde on hyvä kun tavoitelämpö on vain hieman plussan puolella. Lattialämmitys varaa ja tasaa mukavasti lämpöä.

mites tommonen ilmalämpöpumppu???

Sen puhti loppuu pakkasilla ja lämmitys muuttuu sähkölämmitykseksi siinä vaiheessa kun viileän verstaan lämmitystarve vasta alkaa.

Jos verstaassa tehdään oikein töitä, ilmanvaihto on asia jota kannattaa miettiä. Hitsaukseen myydään aktiivihiilivehkeitä, jotka poistavat käryn ilman että lämpöä tarvitsee tuulettaa ulos. Ojalakos se kertoi niitä karjasuojien sinkkipellipönttöjä, poistoilmasta tuloilmaan lämmönvaihtimia viritellyn verstaan ilmanvaihtoon?

Kova haaste lämpö-ja kosteustaloudelle on käyttö jäisten ja lumisten koneiden nopeaan sulatteluun. Sitä hommaa puhallus tehostaa hyvinkin ja tärkeää on saada kosteus pois joko tuulettamalla tai lattiakaivoon, joka tapauksessa energiaa kuluu.


Maalämmössä lämmönlähde pysyy plussan puolella koko talven. Tuollainen "varaava" navettaratkaisu kannattaa keplotella kesällä mahd. lämpimäksi pitämällä räppänät auki helteilla.

jos kaivelis maahan pikkulenkin hallin ympäri 20 senttistä putkea ja pikku puhaltimella kierrättäs siellä kesän lämmintä ilmaa, sitte talvella puhallus halliin hiljokseen.  pelle peloton ideoi halpaa kallista lämmitystä

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 22.05.11 - klo:11:36

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 22.05.11 - klo:11:23

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 22.05.11 - klo:11:17

Maalämpö sopii mitä parhaiten verstaan peruslämmöksi. Hyötysuhde on hyvä kun tavoitelämpö on vain hieman plussan puolella. Lattialämmitys varaa ja tasaa mukavasti lämpöä.

mites tommonen ilmalämpöpumppu???

Sen puhti loppuu pakkasilla ja lämmitys muuttuu sähkölämmitykseksi siinä vaiheessa kun viileän verstaan lämmitystarve vasta alkaa.

Jos verstaassa tehdään oikein töitä, ilmanvaihto on asia jota kannattaa miettiä. Hitsaukseen myydään aktiivihiilivehkeitä, jotka poistavat käryn ilman että lämpöä tarvitsee tuulettaa ulos. Ojalakos se kertoi niitä karjasuojien sinkkipellipönttöjä, poistoilmasta tuloilmaan lämmönvaihtimia viritellyn verstaan ilmanvaihtoon?

Kova haaste lämpö-ja kosteustaloudelle on käyttö jäisten ja lumisten koneiden nopeaan sulatteluun. Sitä hommaa puhallus tehostaa hyvinkin ja tärkeää on saada kosteus pois joko tuulettamalla tai lattiakaivoon, joka tapauksessa energiaa kuluu.


Maalämmössä lämmönlähde pysyy plussan puolella koko talven. Tuollainen "varaava" navettaratkaisu kannattaa keplotella kesällä mahd. lämpimäksi pitämällä räppänät auki helteilla.

jos kaivelis maahan pikkulenkin hallin ympäri 20 senttistä putkea ja pikku puhaltimella kierrättäs siellä kesän lämmintä ilmaa, sitte talvella puhallus halliin hiljokseen.  pelle peloton ideoi halpaa kallista lämmitystä

Ja keväällä ihmettelee kun halli on pakkasen puolella...

Kesällä vois säkittää lämmintä ilmaa ja sit talvella tarpeen mukaan
veis sitä konehalliin.

Kesällä vois säkittää lämmintä ilmaa ja sit talvella tarpeen mukaan
veis sitä konehalliin.

lentokentälle johonki päin suunnittelevat kallioon louhittua vesisäiliötä, vesi kiertäs kesällä kuuman kiitoradan alla ja lämmittäis maanalaisen säiliön, talvella sitte toistepäin.....

jos vaan kesän lämmittäis sitä maata ilmaa kierrättämällä, talveks räppänä kiinni.

nimim. 2*6kw lämpöpuhallin....

 Yksi idea on jonkun mainitsema tapa laittaa eristeet ainoastaan 2-3 metriä seinien viereen ja jättää keskeltä pois. Eihän se routa sieltä lattian keskeltä tule vaan seinien läheltä. Sokkelit ovat kuitenkin lämpöeristettyjä ja niiden ulkopuolella on 1,2 metriä leveät 2 x 50mm styroksit ja seinissä 175mm villat(katto 300mm.) Eli maalämpöä pääsisi tulemaan lattian keskeltä ylös. Tarkoitus ei olisi pitää hallia kokoaikaa lämpimänä, vaan tarvittaessa hetkellisesti voisi lämmityksen hoitaa esim. löpöpuhaltimella tms. Ajattelin aluksi sitä kaivoa että lämpö tulisi syvemmältä.

Yksi idea on jonkun mainitsema tapa laittaa eristeet ainoastaan 2-3 metriä seinien viereen ja jättää keskeltä pois. Eihän se routa sieltä lattian keskeltä tule vaan seinien läheltä. Sokkelit ovat kuitenkin lämpöeristettyjä ja niiden ulkopuolella on 1,2 metriä leveät 2 x 50mm styroksit ja seinissä 175mm villat(katto 300mm.) Eli maalämpöä pääsisi tulemaan lattian keskeltä ylös. Tarkoitus ei olisi pitää hallia kokoaikaa lämpimänä, vaan tarvittaessa hetkellisesti voisi lämmityksen hoitaa esim. löpöpuhaltimella tms. Ajattelin aluksi sitä kaivoa että lämpö tulisi syvemmältä.

Eli siis reilu rasvamonttu!

Sitte talvella lisälämpöä sais kun sytyttäs ne rasvat siellä montussa palamaan.....ihan vaan sellasella kituvalkeella???

Sama vika rahikaisella, vanha pihatto on  maaston vuoksi n. 50 - 90 cm ympäröivän pihan pinnan alapuolella, ja lattiana asfaltti, ei styroxia. viime talvena - 27 pakkasilla lämpötila laski -2 asteeseen. Seinät 15 cm villa ja välikatossa 30 cm. Nykyään toimii trktoritalina, kun päivällä ajaa lumisen linkotraktorin sisälle, niin seuraavaksi aamuksi syyrin osa lumista on sulannut pois. Mukava lähteä taas liikkeelle.
Eli hyvinkin toteuttamisen arvoinen ajatus. Kuoppaan vaan katto päälle, ja vaikka viinikellari taikka pontikkapannu pöhisemään!

Navetasta kuulisi mielellään lisää. Metriset kiviseinät? VIntti täynnä olkipaaleja? Vähän ja pieniä ikkunoita? Tuplaovet eikä suoraa yhteyttä ulos? Ovia ei availla pakkasaikoina? Paikka tuulen-,mutta ei auringonsuojainen?

Talvella piirrettiin vanhaan kivinavettaan lämpimän hallin muutoskuvat.
Viime talvena navetassa alimmillaan pakkasta oli 12-15 astetta kun ulkona paukkui kolmessakympissä. vintillä ei mitään vyllinkejä, eli hyvin tasaa lämpöä nuo liki kaksimetriset kiviseinät. Keväällä pitkään viileä ja syksyllä pitkään lämmin. maalämpöpumppu ajateltiin laittaa, siksi kun tulee muutakin varastotilaa toiseen päätyyn ja vanhasta maitohuoneesta toimisto/sosiaalitilat.
Korkeutta halliin saatiin 5m konehallin puolelle  leveyttä lattiaan 6,5. ja pituutta 14m eli hyvä yhden koneen talli+työtila jatkeeksi. Varastot/tekninentila tulee toiseen päätyyn kahteen kerrokseen tallin jatkeeksi. ylimmäiseen varastoon käynti on ulkoa vanhaa ajosiltaa pitkin.
Rehutorni puretaan pois ja seinään syntyvän aukon kohdalle tulee kompressorin ja  kuumavesipesurin huone. Pesupaikka tulee vanhan rehutornin ja virtsakaivon paikalle,jota käytetään pesuvesien talteenottoon. Vedet kerätään talteen koska pesuvesissä on suolaa ja liuottimia.
Uuden lämpimän hallin jos haluaisin tehdä niin tekisin sen rinteeseen osittain maan alle.