Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2

Viestit - Velu

Se on sitten Opelin elinikä määritelty konkreettisesti. Se on 160 900km.  ;D
Liikennetraktorilla on aika paljon tieajoa. Luulempa, että aika moni mekaaninen mittari olisi tuolla samalla ajolla ehtinyt pyöriä vieläkin suurempaan lukemaan.  Saavutuksena tuollainen lukema kertoo melko paljon omistajasta, huollosta ja koneesta.

Jos mekaaniseen mittariin tuleekin nurkka-ajossa hitaasti tunteja, niin tiellä niitä tulee sitten senkin edestä. Belaruksen mittari taitaa tosin olla käyntinopeudessaan ihan omassa tahdissaan. Jos keskiverto vaijeritunti tulee noin 1800r/min, niin 2200:lla se mittari pyörii jo aika paljon reippaammin - laskukone antoi tulokseksi 49 minuutin tunnin.
Kun jännite menee yli 14.4 alkaa akku kiehua ja ikä lyhenee. Tosin pakkasella korkeampi jännite parantaa latautumista. Aika monet uskoo, että korkeampi jännite on tie onneen, mutta olen eri mieltä. Kyllä akku täyttyy, kunhan latausjännite on yli 14v. Iäkkäimmät ja vielä tehtävänsä hoitavat akut (Exide HD ja Varta) on vuodelta 97.

Ainakin osassa 14.6 voltin säätimissä on lämpötilakompensointi, eli kylmänä löytyy tuo 14.6 volttia, mutta säätimen lämmetessä jännite laskee muutaman kympin ja latausjännite jää siten alle 14.4 voltin.

Tuo 14.9 volttia kuulostaa vähän sille, että akut menevät vaihtokuntoon parin vuoden välein.
Sanokaapas. Paljonko menee öljyä 12t nurmen housukippiin. Se on ollut kontio sisussa. Paljonko noissa on muuten maksipipaine. Joku varoitteli että traktorin paineilla halkee sylinteriputket.
Nuo suodatettavuuslämpötilat on ainakin nesteen tietojen mukaan kesälaaduilla -10 ja -15. Ne toimivat kasvihuonetalvessa ihan hyvin, jos konetta ei tarvita tulipalopakkasilla, joita on parina päivänä vuodessa. Jos pitää välttämättä kovalla pakkasella ajaa, niin sitten ilman muuta talvilaatu talveksi.

Nesteen polttoaineopas kannattaa lukea läpi, siinä on ne tiedot, jotka jokaisen konemiehen kuuluisi tietää.
http://www.neste.fi/binary.asp?page=3559&field=FileAttachment&version=4

Kun ajelin yhteen väliin autolla Venäjän dieselillä, siellä kun talvilaatu ehtii myyntiin keväällä ja kesälaatu syksyllä, piti autoon laittaa lämmitin, kesälaadulla tahtoi ensimmäiset kiihdytykset olla turhan hitaita. Siitä lämmittimestä ei kannata satasia maksaa. Sen voi tehdä itse, eikä ole kallis.

Kääritään metrin pätkä 8 tai 10mm kupariputkea 30cm mittaisen 1/2 tuuman kupariputken pätkän ympäri. Se onnistuu kun lämmittää käärittävän putken punahehkuun sitä mukaan kun sitä käärii. Lopuksi viimeistely tinalla ja lämmitin on valmis. Tuon kun laittaa lämmityslaitteen paluuputkeen ja polttoaineet kulkemaan siitä läpi niin jo toimii. Suodatin pysyy mukavasti käden lämpöisenä ja suodattimeen menevä polttoaine alkaa lämmetä melkein heti kun lähdetään roikan nokasta. Vastaavasti lämmitys vähenee ja loppuu kun lämmityslaitetta ilmojen lämmetessä tarvitaan vähemmän.  
Noinhan se käy, eikä tarvita kompuraa!  ;D

http://www.youtube.com/watch?v=t7FIvAw2wC4&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=5wa1CQ3eZRg&feature=PlayList&p=5E3369E61EE91728&index=27

http://www.youtube.com/watch?v=RsS1-7Hjyy8&feature=related

Tarvii siinä hiukan kompuraa kun ei tossa varsinaisesti jää painetta sinne pyörään.



Ei välttämättä. Onhan kiinalainen käsipumppukin keksitty.  ;)

Vakavasti ottaen. Olempa nuorempana nähnyt senkin, kun traktorin renkaaseen pumpataan ilmat käsipumpulla. Pienempi valmetin rengas täyttyi muistaakseni riskillä miehellä parissa kymmenessä minuutissa. Tosin pumppu ei ollut kiinalainen. Nykyään ei taida moni siihen hommaan ruveta, en ainakaan itse muuten kuin viimeisenä konstina.
Ei moottori tiedä,minkämerkkinen pumppu ruikkii polttoainetta,joten on kuvittelua tehonnousut ja samalla kulutuksen pieneminen. :D

Ei se ihan noinkaan ole. Noissa vähäpäästöisissä koneissa joudutaan pumpun ennakkokäyrä tekemään päästöjen ehdoilla. Siellä on käytännössä ihan liian pieni ennakko typenoksinipäästöjen pienentämiseksi. Sen takia soppaa palaa, mutta pakokaasujen saastepitoisuus on matalampi, vaikka niitä kyllä enemmän tuleekin.

 Jos sinne laitetaan pumppu, jossa on ihan oikea ennakkokäyrä, (ruiskutusennakko säätyy kierrosten perusteella parhaiden palamisominaisuuksien mukaan), niin varmasti muutos on selvä. Ennenhän jakajapumpullisissa oli ennakot oikein, mutta päästökikkailu muutti sen asian. Rivipumpussa ei ole koko ennakon säätöä. Ei se pumpun merkki vaikuta kulutukseen vaan ennakot ja elementtien koko (vaikka stanadynellä ei paljon mitään teekään) vaan se ruiskutusennkko ja ruiskutusaika.

Taitaa vain harvemmalla olla urheilumieltä vaihtaa boschin pumppua stanadyneen.  ;D

Kumiletkut pitäisi vaihtaa öljynkestäviin eli vaikka silikoniletkuja. Sitten öljyt voisi pysyä sisällä. Öljy johtaa nestettä huonommin lämpöä. joten ei taida tuolla virityksellä enää täysiä tehoja ottaa, voi mennä jumiin.

Ettei vain olisi sylinteriputken alapäässä syöpymää. Nesteiden vaihdolla välttäisi monta remonttia. Jotkuhan on tuota vaivaa hoitaneet sementillä tai jäähdyttäjänpaikkausaineelle. Varovasti käytettynä voi auttaakin, tosin moni on niillä saanut jäähdyttäjänkin tukkoon.
Kannattaa sen voimansiirron terveyteen kiinnittää erityisesti huomiota. Uusia osia saa aika huonosti ja niitä harvoja osia joita saa, saa vain isolla rahalla. Nelivedon ja etuakselin osat ovat juuri niitä hankalia. Käytettyjä osia saa onneksi kohtuudella. Ei ole siis yhtään huono homma, jos kurkata öljyntarkistusropusta sisään ja katsoa minkä väristä öljyä siellä on, varsinkin etuakselista. Vaadittu öljylaatu on muuten GL-5. 

Voimansiirto noissa on tehty töitä varten ja sama voimansiirto on kuutosturbon jatkeena 1502:ssa. Vääntö ja vedätys ei ole ongelma vaan rahtiajo ja huonot öljyt - yleisöljyt eivät kuulu näihin koneisiin.  Huollettuna ja kunnon öljyillä kestää kyllä.

Muuta erityistä katsottavaa niissä ei ole.

Näkyy se käyvän näinkin päin. Onko tämä nyt sitten alivoimaa?  ;D

http://www.youtube.com/watch?v=tZczP8uxhCA&feature=related
Miksipä ei seiska. Tekeehän Scaniakin 9-litran viitosia kuutosen osista. Henkilöautopuolella on ollut viitosia 30 vuotta, mm mersulla ja VAG:llä. Laivan moottoreissa on seiska tai ysi on ihan normijuttu. Tehdään samoista osista sen mittainen kone kuin tarvitaan.

Ei se pytyn suurentaminen ole tie onneen, raja tulee siinäkin vastaan, alkaa isommassa päässä kierrosherkkyys muistuttaa lähinnä maamoottoria. Kunnon kuorma-autoissa muuten yli 14-litraiset on jo kaseja.

Tuo seiska on tehty ihan järkisyistä, nehän tässä ketjussa onkin jo mainittu. Tuskin on huonompi kuin kuutonen. Se käyntiääni pitäisi tosin päästä kuulemaan.
Tuossa Valmetin videossa oli jo tekemisen makua. Jos tarkemmin katsoo, niin se kuski muuten osasi hommansa. Tuon tehokkaammin tuskin kukaan osaa konetta ajaa.

Liekö tuo Fenditin ja Kirovetsin testi ollu Fenditin miesten tekemä? Tuntui olevan toinen vetokone painotettu tappiin asti, oli painoa edessä ja takana sekä vannepainoja, liekö ollut vielä nestetäyttö renkaissa. ::) Mitenhän olisi käynyt jos olisi Kirovets varustettu kaikilla mahdollisilla painoilla ja Fenditistä otettu lisäpainot pois?  ;D
Apuvirralla käyntiin ja antaa muutaman tunnin käydä. Viimeistely laturilla muutaman päivän, kun jännite on pienellä virralla ladatessa päälle 14.4 on akku täysi. Ei kannata sitten tuo latailun aikana oikein paljon kipinöitä aiheuttaa, voi akuista tulla tuossa hommassa jonkin verran kaasua.
Sivuja: [1] 2