Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: GTS - 29.07.16 - klo:11:45
-
Mahtaako Suomessa olla kiinteän massan mädätysbiokaasulaitoksia toiminnassa vielä ollenkaan? Että kaasutetaanko niissä nurmiheinää miten paljon? Saksas ainakin on laitettu vanhoja apesekoittimia ruuvaamaan kiinteän aineksen lietteen sekaan kaasutettavaksi.
Tuli vain mieleen jotta siinä saattaa tulevaisuudessa olla monelle urakoitsijalle leivänmuruiksi jos kaikki peltojen pyörtänöt kerättäisiin biokaasutettaviksi. Saattaisi ojatkin pysyä paremmin auki kun niihin ei kertyisi vanhaa moskaa pohjalle, noi nykyiset piennarmurskaimet kun ei heitä mihinkään suuntaan. On toki muutama kiinteäksi tehty kelasilppuri nähty toiminnassa että se viskaa edes poispäin ojasta massan.
-
Euroopassa tuota harrastetaan paljon. Vredoissa on imurikoneet, jotka niittävät heinän ja imevät kyytiin.
Suomessa.... pitkät etäisyydet. Ja muun sonnan etäisyys energiankulutuksesta on pitkä. Valtion pitäisi tukea ajatusta tolkuttomasti..
-
Euroopassa tuota harrastetaan paljon. Vredoissa on imurikoneet, jotka niittävät heinän ja imevät kyytiin.
Suomessa.... pitkät etäisyydet. Ja muun sonnan etäisyys energiankulutuksesta on pitkä. Valtion pitäisi tukea ajatusta tolkuttomasti..
Niin tukea vähän samalla tavalla kuin tuulivoimaakin
-
Euroopassa tuota harrastetaan paljon. Vredoissa on imurikoneet, jotka niittävät heinän ja imevät kyytiin.
Suomessa.... pitkät etäisyydet. Ja muun sonnan etäisyys energiankulutuksesta on pitkä. Valtion pitäisi tukea ajatusta tolkuttomasti..
Niin tukea vähän samalla tavalla kuin tuulivoimaakin
Mutta vielä enemmän. Plus että se Vredo kuluttaa enemmän löpöä kuin mitä ruohosta saisi metaania.
-
mutta eikös noita karja/pelto keskittymiä ole tuolla veetin kiroamalla alueella että nurkat kopsaa...? luulis siellä olevan kysyntää tuollaiselle halvalle enerkialle.. mihin muuten piokaasun voi käyttää??? hakeen sekaan ei kait saa laitteua...
-
Vittuun tuollaiset biokaasut.
Parempaakin tavaraa siitä saisi aikaan. Kaikkia mahdollisia hiiliyhdisteitä.
-
Kuolleena syntynyt ajatus. Biokaasu voimallaan pitäisi ajaa ens luokasta säilörehun että siitä on hyötyä. Ainoa mikä ehkä kelpasi ois herne härkäpapu soossi lisättynä italianraeheinä persianapila seoksella.
-
Kuolleena syntynyt ajatus. Biokaasu voimallaan pitäisi ajaa ens luokasta säilörehun että siitä on hyötyä. Ainoa mikä ehkä kelpasi ois herne härkäpapu soossi lisättynä italianraeheinä persianapila seoksella.
Noi siis tarttee hiiltä, eivät typpeä.
-
Hiilen istumiseen kasvustoon tarvitaan typpeä.
-
Hiilen istumiseen kasvustoon tarvitaan typpeä.
Biokaasula kaipaa kuiva-ainetta. Ei litimärkää moskaa.
-
kelpaisko sille mah. viime ja toissa kesän sato?
-
Jos biokaasuun tarvittavasta heinästä alettaisiin viljelijöille maksamaan, niin ei olisi enää perusteita hömppäheinätuille. Lyseessähän olisi silloin non-food tuotanto. Kun maataloustukien tarkoitus on korvata alentuneita tuottajahintoja, jotta elintarvikkeet pysyisi halpoina, niin tästä syntyy peruste olla maksamatta tukia hömpälle, joka myydään biokaasulaitokselle.
-
Jos biokaasuun tarvittavasta heinästä alettaisiin viljelijöille maksamaan, niin ei olisi enää perusteita hömppäheinätuille. Lyseessähän olisi silloin non-food tuotanto. Kun maataloustukien tarkoitus on korvata alentuneita tuottajahintoja, jotta elintarvikkeet pysyisi halpoina, niin tästä syntyy peruste ollamkaamatta tukia hömpälle, joka myydään biokaasulaitokselle.
Sit sitä kaasutusheinätukea pitäisi maksaa taas korotettuna jonnekkin sellaiselle Suomen kolkalle, jossa ei ole ihmisiä kaasuakaan tarvittaisi 😅😅
-
Saksan ajelulla sattui silmään yksi valtava kaasutuslaitos keskellä maissivainiota. Kooltaan isohko jääkiekkoareena. Maissisäilörehua 10 metriä korkeissa aumoissa. Äkkiseltään arvioiden vähintään 2000 hehtaarin maissit yhdessä aumassa.
Suomessa kyseeseen saattaisi tulla joku apila-heinänurmi, mutta satotasohan on vain 1/3 saksan maissisadosta. Viljelykierron takia nurmet olisivat tervetulleita ainakin etelä-Suomessa, missä kaasulle voisi löytää ostajiakin. Raaka-aineen kuljetusmatka ei vain saisi olla ainakaan korjuuaikana kovin suuri, ettei aika kuluisi turhaan tienpäällä
-
Kyllä tuo alkuperäinen ajatus kaatuu satotasoon ja kuljetusmatkaan jo siinä vaiheessa kun jotain oikeasti lasketaan ja suunnitellaan. Jos asiallisen apila-heinänurmen satotaso on 1/3 tuon Saksan maissi esimerkin satotasosta, niin varsinkaan suojavyöhykeiltä ei taida tulla edes 1/10. On aika epärealistista kuvitella, että niiden korjaamisesta maksettaisiin tai sitä tuettaisiin varsinkin kun korjuussa ja kuljetuksessa kuluisi enemmän energiaa kuin biokaasuna saataisiin.
-
Saksan ajelulla sattui silmään yksi valtava kaasutuslaitos keskellä maissivainiota. Kooltaan isohko jääkiekkoareena. Maissisäilörehua 10 metriä korkeissa aumoissa. Äkkiseltään arvioiden vähintään 2000 hehtaarin maissit yhdessä aumassa.
Suomessa kyseeseen saattaisi tulla joku apila-heinänurmi, mutta satotasohan on vain 1/3 saksan maissisadosta. Viljelykierron takia nurmet olisivat tervetulleita ainakin etelä-Suomessa, missä kaasulle voisi löytää ostajiakin. Raaka-aineen kuljetusmatka ei vain saisi olla ainakaan korjuuaikana kovin suuri, ettei aika kuluisi turhaan tienpäällä
No tota.... Suomessa voi saada timoteistä yhdellä niitolla 13 tn ka/ha. Teoriassa tuollainen laitos voisi toimia jopa järkevästi jos se sijainti valittaisiin hyvien peltojen, eikä aluepolitiikan perusteella 😅😅
Sit se mädätysjäte pitäisi vielä saada jonnekin haisemaan. Sit meneekin vaikeaksi.
-
eikös se ollut että tuo jäte ei enää haise ja on parasta maanparannuainetta pelloille jotka kyllä sitä huutaakin? muistelen jotain tuollaista jossain tiedotuksessa kuulleeni... mutta kyllä joku viherhippi tuonkin saa nurin...
-
eikös se ollut että tuo jäte ei enää haise ja on parasta maanparannuainetta pelloille jotka kyllä sitä huutaakin? muistelen jotain tuollaista jossain tiedotuksessa kuulleeni... mutta kyllä joku viherhippi tuonkin saa nurin...
Mädätysjäte haisee suunnilleen "mädäntyneeltä jätteeltä". Lisäksi parhaassa maanparannusaineessa on paljon hiiltä, ja sehän on tuosta otettu pois.
-
eli taas harhaaan johdettu! onneksi en lupautuna mukaan moiseen.. kompostissa muhii paalit kivasti..-.
-
Semmoisen New Jerseyn kuuluisin heinäfarmari (Onlylonleyfarmer Youtubessa) paalaa varmaan 6000-7000 suurpaalia semmoiseen sienikompostiin. Se on mulch hay massaa. Ei kelpaa apila eikä sinimailanen eikä rikkakasvit; timoteitä ja muita selluloosapitoisia heiniä viljellään, ylikypsänä paalataan.
Video yhdistelmästä on messicksin mainosvideolla:
https://www.youtube.com/watch?v=KS0rVF73DcY
-SS-
-
Esim. Mellilän tai koko Loimaan ympäristöineen voisi valtio määrätä ruoholle ja biokaasuilemaan. Pitäjän joka ukolle velvollisuus tuoda se viimeinenkin hännällinen/häkillinen timoteitä laitokselle jotta maailma pelastuu. Hakekoot hevosille heinänsä muualta.
-
Parempi olisi sulkea koko Suomi ja eikös vihreät niin ole tekemässäkin.
-
ainakin suurella innolla moista harjoittavat. mutta on se vaan kumma kuinka täällä ei saada mitään kannattamaan, vaikka maailman viisaimmat on asioita suunnitelemassa. ja kun vielä tietää että raaka-aineet on aina halvimpia koko maailmassa mutta pikkasenkin jalostettuna reippaasti kalleinta mitä ainakin euroopassa löytyy... ja laatu vielä ..........
-
Biokaasulaitos tarvitsee sulavaa rehua, korsiintuneen tavaran ligniini ei siellä sula. Rikkakasvit, paha maku, osittainen pilaantuminen, jne. eivät ole eettisiä ongelmia, kuten karjan kanssa.
Laitokset toimivat yleensä märkäprosesseina, joten kosteutta saa olla, vedestä ei kuitenkaan biokaasua irtoa, joten syöteseos optimoidaan maksimaaliseen kuiva-aineeseen, olisiko 15-20%.
Typpi, fosfori, kali jne. tulevat prosessista läpi ja etenkin typpi saattaa liian isona pitoisuutena haitata prosessia. Typpi vapautuu orgaanisista yhdisteistä ja on kasveille helpommin käytettävässä muodossa, kuin syötteissä. Haju ei ole vinkeä, eikä voimakas, sellainen mullan tuoksu. Mädäteliemi imeytyy vilkkaasti maahan, ei ole sellaista talmaa kuin vaikka lietelanbta.
Suuressa laitoksessa on suuruuden etunsa, mutta kasvavat syötteen ja mädätteen kuljetusmatkat vaikuttavat vastakkaiseen suuntaan.
Jos Suomeen saataisiin kattava tankkausverkosto ja sitä myötä asiakaskunta, tämä homma lähtee kehittymaan luonnostaan. Korkeampi öljyn hinta tukisi kehitystä. Metaani on paras hiilivety moottoripolttoaineeksi, ainoa harmi on kaasumainen olomuoto normaalipaineessa ja lämpötilassa.
Laskurilla voitte testailla eri vaihtoehtoja: http://portal.mtt.fi/portal/pls/portal/gas_mtt.gas_mtt_laskuri
-
Kyl se vaan on niin että nämä uuden ajan biopolttoaineet ei päihitä maaöljypohjaisia polttoaineita, ei taloudellisuudessa eikä käytön helppoudessa, monenlaist säätöä vaatii nämä biopolttoaineet, ennen kuin niistä saadaan esim. polttomoottoreille polttoainetta.
-
Kyl se vaan on niin että nämä uuden ajan biopolttoaineet ei päihitä maaöljypohjaisia polttoaineita, ei taloudellisuudessa eikä käytön helppoudessa, monenlaist säätöä vaatii nämä biopolttoaineet, ennen kuin niistä saadaan esim. polttomoottoreille polttoainetta.
Kerro lisää, mihn perustat väitteesi? Biokaasu pitää puhdistaa, etanoli kerää vettä, joo, mutta esim. NEXBTL ja BioVerno eivät häviä yhtään fossiileille teknisessä laadussa ja käytettävyydessä, päin vastoin.
-
Kyl se vaan on niin että nämä uuden ajan biopolttoaineet ei päihitä maaöljypohjaisia polttoaineita, ei taloudellisuudessa eikä käytön helppoudessa, monenlaist säätöä vaatii nämä biopolttoaineet, ennen kuin niistä saadaan esim. polttomoottoreille polttoainetta.
Kerro lisää, mihn perustat väitteesi? Biokaasu pitää puhdistaa, etanoli kerää vettä, joo, mutta esim. NEXBTL ja BioVerno eivät häviä yhtään fossiileille teknisessä laadussa ja käytettävyydessä, päin vastoin.
Ei uusin moottoriteknologia toimi millään viinimarjamehuilla, jos siis noin ilkeesti noita biopolttoainelitkuja haluaa nimitellä.
-
Ei uusin moottoriteknologia toimi millään viinimarjamehuilla, jos siis noin ilkeesti noita biopolttoainelitkuja haluaa nimitellä.
Nimenomaan se uusin teknologia toimii näillä vaihtelevilla liemillä, kun moottori osaa palamistahtumasta haistella missä mennään.
-
Eiköhän juuri julistetut, tiukat ilmastotavoitteet aja liikenneministeriön ravattisonnitkin pistämään kansalle pirtua tai häkäpönttöä autoihin. Tai sitten käyttövoimaveroon hurjat korotukset jos ajaa fossiilisilla.
-
Kuinka paljon pitäisi hömppäheinää kaasuttaa jotta saisi esim. 10000L kevyttä polttoöljyä korvattua ?
Ja kuinka suuri painetankki pitää olla että sen saisi säilymään käyttöä varten ?
-
Kuinka paljon pitäisi hömppäheinää kaasuttaa jotta saisi esim. 10000L kevyttä polttoöljyä korvattua ?
Ja kuinka suuri painetankki pitää olla että sen saisi säilymään käyttöä varten ?
Käytä laskuria! No joo, arvoin sinne 100 tonnia ruohoa, kuiva-aine 35% ja nesteeksi 100 tonnia sian lietelantaa, silti taisi vaatia yli 100 kuutiota vettä, sen voi hörpätä Sulajoen vuosta. Laitoksen oman kulutuksen jälkeen energiaa tuli liikennepolttoaineena 117449 kWh, oma muistini antaa bensiinin energiasisällöksi 10 kWh/l, ni eikse oo vähän niinku siinä.
Muutaman tuhannen paalatun hehtaarin kokemuksella kerron, että nurmen huippusadot ovat yli 10000 kg kuiva-ainetta/ha, huipputilojen keskisato 8000, hömppänurmilla ei alarajaa olekaan, ehkä 3000 uskaltaisi laskea. Minun laskelmaani siis 12 ha ruohoa ja 50 lihasikaa. Typensitojakasvit ovat ehdottomia parantamaan hömppäsatoja, muokata ei tarvitse, mutta täydennyskylvö tekee terää. Kun tavoitellaan sulavuutta, korjuukertoja on 2-3/vuosi. Jos ei vuosittainen kylvö ole ongelma, voidaan päästä korjuussa kerta-ajoon: herneen, härkäpavun, virnan vihermassalajikkeilla, viljaa joukon jatkona. Typensitojien liika typpi aiheuttaa harmia laitoksessa, kaveriksi pitäisi olla vaikka vihannesten kuoria ja matalan valkuaisen peltomassoja. Biodieselin sivutuotteet ovat tunnetusti oikea buusteri reaktorille.
Laitoksen hinnaksi tarjosi 30000€ reaktori, mädätevarasto 9000 ja jalostuslaitteisto 125000€. Jalostusinvestointi pitää ehdottomasti saada palvelemaan paljon suurempaa kaasumäärää.
Varastotilavuus riippuu valtavasti paineesta. Jos otetaan lähtökohdaksi liikennetankkauksen standardi CBG 200/250 bar, vuoden saalis mahtuisi yhteen 12 m kuormautokonttiin. Täältä lunttasin: https://issuu.com/hamkuas/docs/hamk_biokaasun_tuotanto_2015_ekirja
-
Ei uusin moottoriteknologia toimi millään viinimarjamehuilla, jos siis noin ilkeesti noita biopolttoainelitkuja haluaa nimitellä.
Nimenomaan se uusin teknologia toimii näillä vaihtelevilla liemillä, kun moottori osaa palamistahtumasta haistella missä mennään.
Ja se aika vain on edessä, siitä ei mihinkään pääse. Ilmaston kannalta vain on todella huono asia että öljy on pörssin perusta. Nyt esimerkiksi hinta on niin alhaalla että kenenkään ei kannata miettiä pätkääkään lämpeneekö ilmasto öljyn polton takia vai ei. Mikään ei kannusta säästämään. Varmaan jos tynnyrin hinta olisi reilusti parinsadan päälle, saattaisi biokaasu ja vety saada suosiota nopeasti. Tai sitten vasta öljyn kulutus vain hidastuisi.
-
Euroopassa tuota harrastetaan paljon. Vredoissa on imurikoneet, jotka niittävät heinän ja imevät kyytiin.
Suomessa.... pitkät etäisyydet. Ja muun sonnan etäisyys energiankulutuksesta on pitkä. Valtion pitäisi tukea ajatusta tolkuttomasti..
Juuri tuosta syystä kansanedustajia on esim. Nesteen hallintoneuvostopaikoilla, ettei mitään lisä kilpailua tule nestemmäisten polttoaineitten rinnalle.
-
Euroopassa tuota harrastetaan paljon. Vredoissa on imurikoneet, jotka niittävät heinän ja imevät kyytiin.
Suomessa.... pitkät etäisyydet. Ja muun sonnan etäisyys energiankulutuksesta on pitkä. Valtion pitäisi tukea ajatusta tolkuttomasti..
Juuri tuosta syystä kansanedustajia on esim. Nesteen hallintoneuvostopaikoilla, ettei mitään lisä kilpailua tule nestemmäisten polttoaineitten rinnalle.
Onhan meilläkin Varstat.
Perjantain MT:ssa muuten pääministeri, demari ja vihreät näyttivät vihreää valoa maatilojen biokaasutuotannolle. Luulen ja toivon, että investointituen ehtoja rukataan fiksummiksi.
-
Semmoisen New Jerseyn kuuluisin heinäfarmari (Onlylonleyfarmer Youtubessa) paalaa varmaan 6000-7000 suurpaalia semmoiseen sienikompostiin. Se on mulch hay massaa. Ei kelpaa apila eikä sinimailanen eikä rikkakasvit; timoteitä ja muita selluloosapitoisia heiniä viljellään, ylikypsänä paalataan.
-SS-
Ei timoteikään jaksa ihan rippikouluikäiseksi kasvaa... mutta nurmea ei tuokaan lonleyfarmari uskalla uudistaa koska sen veisi sitten joku muu nenän alta, kovvoo hommoo. :D https://youtu.be/9hSpdyix_ac?t=262