https://www.youtube.com/watch?v=rM6lVY-mhYg

No siin on vähä twin turboo..... 

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 01.03.16 - klo:03:55

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.03.16 - klo:00:25

Lainaus käyttäjältä: SAS - 29.02.16 - klo:20:21

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 29.02.16 - klo:19:39

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 29.02.16 - klo:08:22

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 27.02.16 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.02.16 - klo:20:32

Lainaus käyttäjältä: ponydiesel - 27.02.16 - klo:20:07

Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.

periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä

Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa

Eeh niin ainakaan sen nimi ei liene turbo Niin juu kyllä niitä on olemassa mutta kutsuisin kyllä ennenminkin superhargeriksi vaikka sähköllä pyöriikin.  En nyt ihan suoraltakädeltä pysty sanomaan että kuinka hyvä tällähetkellä on tuon sähkö sirran hyötysuhde. Taisiis ilman tuotto kyky järkevällä sähköisellä kuormalla.

Sitä juuri tarkoitin. Volkkarillakin oli, vai onko vieläkin kaksois ahdettu moottori, ei tuplaturbo. Ei ole traktoreihin ilmestynyt mitään eksoottista ahtotekniikkaa sitten 1203 Comprexin. Valmistetaankohan kyseistä ahdinta enää edes, kallis ilmeisesti oli?

Lumen linkouksessa tuo remmiahdin oli huono, lumipöly menee hihnalle ja luisto alkaa ja tehot putoo.

Ei se Comprex taida ihan remmiahdinkaan olla. Hihnaveto ei osallistu ahtamiseen lainkaan vaan
pakokaasun paineisku, joka ohjataan pakokanavasta imukanavaan päin solapyörällä, jonka
kääntyminen ohjaa lopuksi pakokaasut  imuaukosta sivuun painetyön tekemisen jälkeen.
Siksi on käytetty nimitystä aaltopaineahdin.  Roottoria voidaan pyörittää myös esimerkiksi sähköllä,
hammashihnalla  tai ketjulla. Kone ei saa ilmaa ja pysähtyy jos se roottori pysähtyy. Siinä tapauksessa
vastaa pakosarjan  yhdistämistä imusarjaan. Eli Comprexissa pyöritys on vain synkronissa paineiskuihin,
ei pumppaa mitään, niin kuin remmiahtimen ruuvikompressorin kaltainen roottori,

Sveitsiläinen Wenko Ag tekee Comprexista edelleenkehitettyä Hyprex ahdinta kisakoneisiin.

-SS-

  Eli Comprexissa pyöritys on vain synkronissa paineiskuihin,
ei pumppaa mitään, niin kuin remmiahtimen ruuvikompressorin kaltainen roottori,

eikö silloin pyörittämiseen tarvittaisi vähintään hammashihna, kiilahihnalla tai sähkömoottorilla ei taitaisi onnistua

Niin, remmiahdin vaatii isosti voimaa, koska paine tuotetaan silä remmiahtimen pumppaavalla roottorilla. Comprex tarvitsee vain moottorin pakopaineiskuihin verrannollisen pyörityksen, solat eivät pumppaa, vain ohjaavat imu- ja pakokanavien paikkoja sopivasti kohdakkain, jotta pakokaasun pulssi pääsee sopivasti työnnältämään solasta ilmaa imusarjaan. Sähkömoottorilla voidaan pyörittää Comprextyyppistä roottoria, varsinkin jos halutaan optimoida sekoittuvien pakokaasun ja puhtaan ilman osuuksia. Kuulemma dieselkoneissa on suoraviivainen hihnavälitys yleisin, bensiinikoneissa joudutaan käyttämään jotakin variaattoria tai muuta nopeudensäätöä.

-SS-

tarkotinkin ajoituksen tarkkuutta, en varsinaisen voiman siirtoa

Milloinkahan tulee ensimmäiset sähköllä pyörivät ahtimet työkoneisiin... VAG-konsernilla ilmeisesti jo käytössä audeissa.

https://www.youtube.com/watch?v=IiYfMGssd9I
G-ahdin

https://www.youtube.com/watch?v=cbGWgvJN1_8
Siinä sähköllä ahtamista

Milloinkahan tulee ensimmäiset sähköllä pyörivät ahtimet työkoneisiin... VAG-konsernilla ilmeisesti jo käytössä audeissa.

Audilla ainakin on konseptikäytössä jo Valeon sähköahdin joka audin mukaan herää 72000 kierrokseen 0,25 sekunnissa. Auttaa valmistajan mukaan kivasti herävyyteen, tehoihin ja kulutukseen.
Todellisuudesta tiedä sitten?

Työkonekäytössä saadaan varmaan hetki odottaa, toivottavasti. Nämä tehokkaammat versiot kun toimivat 48 voltilla, Audilla taisi olla oma 24 volttinen akusto ja siitä DC/DC-muunnin 48 volttiin. Siihen lisäksi tämä koko järjestelmän ohjauselektroniikka... ihanan halpaa.

Ja moniko haluaa rattoriinsa lisää sähköhimmeleitä, käsi ylös nyt...

https://www.youtube.com/watch?v=cbGWgvJN1_8
Siinä sähköllä ahtamista

Rohkeasti vain omaan traktoriin kokeilemaan, tuosta vaikka Huskun suurin "sähköahdin" 
http://www.husqvarna.com/fi/products/blowers/536libx-722013/

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 01.03.16 - klo:18:02

https://www.youtube.com/watch?v=cbGWgvJN1_8
Siinä sähköllä ahtamista

Rohkeasti vain omaan traktoriin kokeilemaan, tuosta vaikka Huskun suurin "sähköahdin" 
http://www.husqvarna.com/fi/products/blowers/536libx-722013/

Kaasari koneen turbottaminen, en kyllä tunne alaa mitenkään, tarttis varmaan K.A.A SASilta kysyä

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.03.16 - klo:00:25

Lainaus käyttäjältä: SAS - 29.02.16 - klo:20:21

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 29.02.16 - klo:19:39

Lainaus käyttäjältä: Varjo79 - 29.02.16 - klo:08:22

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 27.02.16 - klo:20:42

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 27.02.16 - klo:20:32

Lainaus käyttäjältä: ponydiesel - 27.02.16 - klo:20:07

Mun käsittääkseni muuttuvasiipinen turbo, jota mm jontikka käyttää, ajaa saman asian kun twin turbo. Korjatkaa jos olen väärässä.

periaattessa joo, noissa henkilöautoissa vaan alkaa moottirinkoko olemaan niin pieni ettei sieltä tuu pikkukierroksilla kaasuja kuin hyvin pieneen turboon, sitte kovemmilla kierroksilla lähtee isompi mukaan tai molemmat jatkaa ja alapertin v-8 hirviöt jää tukehtumaan omaan savuunsa. jossain merkissä taitaa olla jopa sähkömoottorilla toimiva turbo suunnitteilla vai oliko peräti jo käytössä

Tuo taitaa olla mahdoton valmistaa

Eeh niin ainakaan sen nimi ei liene turbo Niin juu kyllä niitä on olemassa mutta kutsuisin kyllä ennenminkin superhargeriksi vaikka sähköllä pyöriikin.  En nyt ihan suoraltakädeltä pysty sanomaan että kuinka hyvä tällähetkellä on tuon sähkö sirran hyötysuhde. Taisiis ilman tuotto kyky järkevällä sähköisellä kuormalla.

Sitä juuri tarkoitin. Volkkarillakin oli, vai onko vieläkin kaksois ahdettu moottori, ei tuplaturbo. Ei ole traktoreihin ilmestynyt mitään eksoottista ahtotekniikkaa sitten 1203 Comprexin. Valmistetaankohan kyseistä ahdinta enää edes, kallis ilmeisesti oli?

Lumen linkouksessa tuo remmiahdin oli huono, lumipöly menee hihnalle ja luisto alkaa ja tehot putoo.

Ei se Comprex taida ihan remmiahdinkaan olla. Hihnaveto ei osallistu ahtamiseen lainkaan vaan
pakokaasun paineisku, joka ohjataan pakokanavasta imukanavaan päin solapyörällä, jonka
kääntyminen ohjaa lopuksi pakokaasut  imuaukosta sivuun painetyön tekemisen jälkeen.
Siksi on käytetty nimitystä aaltopaineahdin.  Roottoria voidaan pyörittää myös esimerkiksi sähköllä,
hammashihnalla  tai ketjulla. Kone ei saa ilmaa ja pysähtyy jos se roottori pysähtyy. Siinä tapauksessa
vastaa pakosarjan  yhdistämistä imusarjaan. Eli Comprexissa pyöritys on vain synkronissa paineiskuihin,
ei pumppaa mitään, niin kuin remmiahtimen ruuvikompressorin kaltainen roottori,

Sveitsiläinen Wenko Ag tekee Comprexista edelleenkehitettyä Hyprex ahdinta kisakoneisiin.

-SS-

Juuri näin, tässä animaationa:

Tämä kuva on virheellinen oikea kuva löytyy Valmet kirjasta nimeltä piikkilangankiristäjästä power plussaan.

Ja kuvien olennaisin ero on?

Ja kuvien olennaisin ero on?

No ei siinä suuri ole ,mutta hihna näkyy ja voima tulee kampiakselilta .Valmetissa se minusta tuli vesipumpun hihnapyörältä silläpä laakerit olivat lujalla .Ratkaisu oli kallis mutta sitä tosissaan yritettiin uuteen 05 sarjaan.

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 01.03.16 - klo:19:30

Ja kuvien olennaisin ero on?

No ei siinä suuri ole ,mutta hihna näkyy ja voima tulee kampiakselilta .Valmetissa se minusta tuli vesipumpun hihnapyörältä silläpä laakerit olivat lujalla .Ratkaisu oli kallis mutta sitä tosissaan yritettiin uuteen 05 sarjaan.

No mikäpäs voima sitä vesipunppua pyöritti, maasähkökö? 

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 01.03.16 - klo:19:30

Ja kuvien olennaisin ero on?

No ei siinä suuri ole ,mutta hihna näkyy ja voima tulee kampiakselilta .Valmetissa se minusta tuli vesipumpun hihnapyörältä silläpä laakerit olivat lujalla .Ratkaisu oli kallis mutta sitä tosissaan yritettiin uuteen 05 sarjaan.

Nyt SAS olet väärässä koska puhuit remmiahtimesta, tuo animaatio kyllä kertoo toimintaperiaatteen.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 01.03.16 - klo:19:35

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 01.03.16 - klo:19:30

Ja kuvien olennaisin ero on?

No ei siinä suuri ole ,mutta hihna näkyy ja voima tulee kampiakselilta .Valmetissa se minusta tuli vesipumpun hihnapyörältä silläpä laakerit olivat lujalla .Ratkaisu oli kallis mutta sitä tosissaan yritettiin uuteen 05 sarjaan.

Nyt SAS olet väärässä koska puhuit remmiahtimesta, tuo animaatio kyllä kertoo toimintaperiaatteen.

Niin olen oikeassa ja sinäkin mutta maltappa hetki,siis kuvasta puuttuu hihna  ja kiilahihnapyörät toinen on kampiakselin päässä ja toinen roottorin päässä.Se mistä tuon kampiakselin liikkeen ottaa on aivan sama ,mutta minusta se Valmetissa otettiin vesipumpun kaksoishihnapyörältä ja siihen tulee voima kampiakselilta kuten nyt jokainen konemies käsittää.

Lainaus käyttäjältä: zetor8045 - 28.02.16 - klo:21:03

Nuo valtran matalakierros mallit on niin pieni tehoisia ettei niillä voi tehdä kuin nurkkapyörittelyä. Ja sitten samaan aikaan tehokkaammalla optimoidulla koneella missä on tehoa ja vääntöä ylös asti voi tehdä nurkkapyörittelyä ja vetää myös korkeammilla kierroksilla tarpeen tullen. Tosin yli 1800rpm ei tarvita kuin tiellä kun on keppiloota.

Tuossa kirjoittaa kaveri joka ei tiedä hölkäsen pöläystä.Niitä matalakierroskoneita löytyy myös 8000 ja T sarjasta.

Niin ja matalakierroskoneet on niissä avuttoman pieniä mihinkään töihin.. Onkos se joku 160 heppaa kun on isoimmassa..