Suomi ei voi asettaa ylärajaa sille, kuinka paljon maamme vastaanottaa turvapaikanhakijoita, katsoo kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.).
– Moni on kysynyt, mikä on ehdoton määrä, jonka jälkeen ei oteta ihmisiä vastaan. Rajaa ei ole, kun nähdään jäätyviä ihmisiä Balkanilla. Meidän pitää vaikuttaa siihen, että matkalle ei lähdettäisi.
Haaviston mukaan eurooppalaisten ihmisrakkaus estää sen, että ihmisiä jätettäisiin heitteille.
https://www.ess.fi/paikalliset/295588
Pekka allekirjoitti NATO sopimuksen ja nimi pysyy siellä.
Juu kirjoitti, kun oli yleisen mielipiteen vuoksi pakotettu kirjoittamaan. Katsotaanpa tämän visionäärin ajatuksia, Natosta, Venäjästä ja Suomen puolustusvoimien alasajosta.
Voisiko näin kauaskatsoinen visionääri olla Puolustusvoimien ylipäällikkö? Ei voi.
" Presidentinvaaleissa 2018 Pekka Haavisto perusteli Nato-vastaisuuttaan sillä, että jäsenyys ”laukaisisi varustelukierteen Suomen rajalla”.
Pekka Haavisto vastusti Natoa vielä vuoden 2022 alussa, kun useat muut vihreät päättäjät Suomessa alkoivat Venäjän vaatimusten vuoksi jo kääntyä Naton kannalle. Haaviston mieli kääntyi Nato-jäsenyydelle vasta myöhään keväällä 2022 Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Vladimir Putin oli jo joulukuun alussa 2021 ilmoittanut Suomen Nato-optiota loukaten, että Venäjä vaatii etupiirejä eikä hyväksy Naton laajenemista itään.
Naton vastustamisen lisäksi Haavisto on läpi uransa ajanut aseriisuntaa, aiemmin myös niin, että Suomen olisi hänen mukaansa tullut aloittaa se puolustusvoimien kymmenen prosentin vuosittaisilla leikkauksilla.
”Pitäisi nähdä Venäjän
mahdollisuudet”
Pekka Haaviston tausta on 1970- ja 1980-luvun vaihtoehtoliikkeissä. Tultuaan valituksi eduskuntaan 1987 Haavisto käytti useita puheenvuoroja, joissa hän puhui naapuriyhteistyön jatkamisesta ja kehittämisestä Neuvostoliiton sortuessa. Eduskunnan pöytäkirjoista löytyy hänen tuon aikaisia kannanottojaan.
Eduskunnan puhuessa 16. tammikuuta 1992 selonteosta EY-jäsenyyden vaikutuksista Pekka Haavisto sanoi olevansa ”vähän epäileväinen” turvallisuusargumenteista, ”kun ne nähdään hyvin myönteisinä argumentteina sille, että Suomen tulisi hakea EY-jäsenyyttä”.
– Vierastan sen tyyppistä ajattelua, joka lähtee esimerkiksi pelosta sitä kohtaan, että Venäjällä tapahtuu jotain sellaista hyvin traagista, jota varten meidän pitäisi hakea nyt apua tai turvaa lännestä, Pekka Haavisto sanoi tammikuussa 1992.
– Jotenkin itse ajattelen, että paljon sen traagisempaa, mitä Stalinin Venäjä oli, ei varmasti siinä ilmansuunnassa voi tapahtua. Kun siitäkin on selvitty, niin en oikein ymmärrä tässä mielessä tätä länsihakuisuutta."
https://www.verkkouutiset.fi/a/pekka-haavisto-eduskunnassa-1992-en-oikein-ymmarra-tata-lansihakuisuutta/#37115218
