yks laitto piikkilankan siihen orapihlaja-aitaan ja manas et sit niitä verisiä jälkiä nurtsilla riitti mut ei kohta enää mikään käyny...

Kai se pitää poroaita sitten rakentaa.  Suorapiirteisellä 10 ha lohkolla ehkä kannattaisi, lohkolla jotain 1,5 km aitaa. olisiko 4500€ verkko ja tolpat 1500 € ? 170 cm korkea. Tallauksesta päätellen on aika vaikea satokasvia suojella muuten.

-SS-

just.   ja niiin ihqu elikko kun kyseessä.   kohta joku ituhippi uloo kertomaan palstallekun kaikki syöty;   ole onnellinen ku noin nätti elikko nauttii!

Jos hehtaarikustannusta ajattelee, olisi hirvieläinaitaus noin 1000€ hehtaarikustannuksella, jos omana työnä yrittää tehdä. Ollaan semmoinen viiden aarin puutarhapalsta aidattu jo muutamana vuotena, koska elikot vetivät juurekset maasta, söivät herneet ja tallasivat. Heinäseipäitä 1,5 m välein ja poroverkko niiden varaan esimerkiksi nippusiteillä. Muutamana yönä on tullut aikamoinen peuran muotoinen pussi verkkoon, eli on nojattu todella voimallisesti. En usko, että pellolla kestävät muut kuin paksut kestopuutolpat.

Voisi ajatella, että aitaus kestää 10 vuotta. Silloin kyse on 100 € hehtaarikulusta, tonni kauraa. Sen verran kyllä tallaavat.  Erikoiskasveista saavat täystuhon aikaiseksi, joten kyllä aita itsensä maksaa. Aita lienee paras tehdä metsän puolelle, jotta pääsee niittämään ojat roskista.

Onko kellään täällä kokemusta poroaidan hintatasosta. En löytänyt kovin tarkkaa hintaa, katsoin Cronvallin hinnastosta verkot, ja 150 metriä on jo varastoakin. Tolppia katselin, ja ovat kyllä kalliimpia kuin oletin, 10€/kpl, 3 m välein tulisi siis runsaat 400 tolppaa, 4000€..

Trico-käsittely voisi olla toinen, kapsaisiiniruiskutus cayennepippuriuutteesta tai sitten jokin muu petrooli. Valitettavasti tulevat vasta kypsään kasvustoon riehumaan. Mutta talvehtiville kasveille nämä ruiskutukset voisivat olla toimivia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.10.23 - klo:14:01

Ainakin jotakin elukoita peuhaa pellolla. Luulin ensin puimurin penkiltä hävitystä katsottuani, että jokin karmea raesade oli hakannut rypsit maan sisään, mutta sitten alkoi näkyä papanakasoja ja sorkanreikiä, ja makuuksia, muutaman metrin välein.

Pellon reunaan rajoittuu Metso-suojelualue, jolla ei kai edes metsästetä. Siellä on isoja ja lihavia valkohäntäpeuroja ja hirviperhekin.

Mikä kasvi olisi tuollaiselle pellolle sopiva, joka muuten on aurinkoinen, mutta jolla näkyy laiduntavan kovasti tuota metsän karjaa. Epäilen, selviääkö syysviljakaan tuollaisessa tallauksessa. Sentään 10 ha yhtenäinen lohko.

-SS-

Moi. Mä oon huomannut, että ohra kelpaa huonosti noille metsän sorkkaeliöille vrt.kaura tai vehnä.

Se juttu taitaa olla vihneet, vihneellisen vehnänkin pitäisi olla vähemmän maittava kuin vihneettömän.

kuinka nuo ruiskutukset säilyy nykyään kun sateista syksyä on jatkossakin tietossa..?    luulisi sateitten huuhtelevan monta ainetta maahan..    ja vaikutus sit heikko.

kuinka nuo ruiskutukset säilyy nykyään kun sateista syksyä on jatkossakin tietossa..?    luulisi sateitten huuhtelevan monta ainetta maahan..    ja vaikutus sit heikko.

Meillä suurimmat vahingot syysrapsille, kasvuruusukkeen haukkaamisen vaurion vuoksi, tapahtuivat talvella vähän lumen aikaan tai kevättalvella lumien hävittyä. keväällä on  varsin kuivaa, joten spriillä vahvistettuna saattaisi pystyä levittämään Tricoa, vaikka on talvikylmät säät. Tuota cayennepippuriliuosta myös houkuttaisi levittää.

Torjunta varmasti on tehokkain  metsänreunaan  rajautuvassa osassa peltoa.

-SS-

Mites ihan kunnon sähköaita? High tensile aita, vaikka 5, korkeutta pitää olla paljon kun hyppäävät niin hienosti yli. Hyvin tehtynä kestää vähän hirven juoksuakin. Käy katsomassa Inkereellä mallia aidasta😉

Mites ihan kunnon sähköaita? High tensile aita, vaikka 5, korkeutta pitää olla paljon kun hyppäävät niin hienosti yli. Hyvin tehtynä kestää vähän hirven juoksuakin. Käy katsomassa Inkereellä mallia aidasta😉

Täällä ainakin hirvet menee varikon  moninkertaisesta piikkilahka-aidastakin läpi.

ja mettähallituksen hirviaita ei pitätelly yhtään kun oli taimikon suojana..   yli että heilahtaa... ja seuraav helppo siitä sit loikata kun verkko on lötköllään tolppien välissä.     

Kyllä siittä aidasta tarvinnee tehdä suurriistankestävä. Piikkilankaesteet, kaivannot, mahdolliset miinoitukset, aita ja natopiikkilankaa rullattuna aidan päälle. Jotain 3-3,5 m korkea.



-SS-

ja sit yks pikkutuuli kaataa sen lähimmän tukkikuusen päälle....

Taitaapa nyt käydä niin että kun petojen mehtuu suomessa loppui, niin metästäjät alkanevat kasvattaa hirvieläinkantaa siinä määrin että pedoillekin riittää ruokaa. Toisin sanoen hirvi/peura kanta pidetään niin suurena että petojen jälkeenkin jää jotain metsästettävää🤔

Taitaapa nyt käydä niin että kun petojen mehtuu suomessa loppui, niin metästäjät alkanevat kasvattaa hirvieläinkantaa siinä määrin että pedoillekin riittää ruokaa. Toisin sanoen hirvi/peura kanta pidetään niin suurena että petojen jälkeenkin jää jotain metsästettävää🤔

Hirvikanta on pienentynyt huomattavasti ja yks syy on pedot.Peurakannan kasvu taas on maanomistajien,peuranmetästäjien oma vika.Kyllä peuroillekkin ampujia löytyy,näillä ampujilla vain ei tahdo olla metästysmaita.

Hirvikanta on paikoin vahvistunut. Voi olla ,että ovat tulleet tänne petoja pakoon. No kuitenkin pankkiluvat on melkein jo ammuttu ja jahtikausi on vasta puolivälissä. Mistähän saisin taimikoihin susilauman ?

Lainaus käyttäjältä: eevertti - 22.11.23 - klo:20:41

Taitaapa nyt käydä niin että kun petojen mehtuu suomessa loppui, niin metästäjät alkanevat kasvattaa hirvieläinkantaa siinä määrin että pedoillekin riittää ruokaa. Toisin sanoen hirvi/peura kanta pidetään niin suurena että petojen jälkeenkin jää jotain metsästettävää🤔

Hirvikanta on pienentynyt huomattavasti ja yks syy on pedot.Peurakannan kasvu taas on maanomistajien,peuranmetästäjien oma vika.Kyllä peuroillekkin ampujia löytyy,näillä ampujilla vain ei tahdo olla metästysmaita.

Tällä alueella vaikuttaa peurakantaan myös se että pitäjässä on useampi tuhat hehtaaria maita kaupallisia jahteja järjestävien tahojen hallinnassa. Siinä tavotteet kannan suhteen on hyvin eriävät keskiverto maanomistajaan nähden.