Onko toisaalta myös mahdollisuus siihen, että kaikki vallassa olevat ääriliikkeet tai diktaattorit saavat aikaan sen, että asioita kehitetään ja tutkitaan välittämättä seurauksista ja hups-tilanteista? Kuljetaan elon tiellä sokeasti jotain linjaa pitkin ja tulevaisuuden historioitsijat määrittelevät, menikö hyvin vai huonosti. Jos mietitään maailmansotia ja niiden jälkeistä kylmää sotaa. Sen vuoksi nyt tännekin voi kirjoittaa. Jos tilanteet rauhoittuvat ja ääriajattelu taantuu, siirtyy poliittinen ajattelu kohti keskitietä. Mitä meillä sitten enää on? Loputonta maidontuotantoa? Että kehitys ja oppiminen vaatii uhreja, jos jotain halutaan oikeasti kehittää.
Jos joskus Kiinan touhu loppuu ja jos sen kommunistiajan teot olisi saatavilla kirjoissa ja kansissa, se voisi olla mielenkiintoista luettavaa. Todennäköistä kuitenkin on, että kaikkea kohellusta ei olla dokumentoitu tai ne on hävitetty.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.
