Just näin. Puinnin jälkeen matalaan ku vetäsee, idättää pikkujyvät ja pelto on taas kasvipeitteinen pitkälle syksyyn, ei taida kelvata tukimuodoksi mikä on harmi. Keväällä en käytä juur ollenka.

Populaatioruis. Halpaa ja kerää ravinteita. Keväällä lopetus, ei haittaa muokkaustoimia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SM - 06.07.23 - klo:09:05

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 05.07.23 - klo:23:12

Valmistusmaahan katsomatta, yksi valintaperuste on myös kiekkojen koko ja kulma.

- isot kiekot, selvittää paremin kaikkea runsaasti kuluneenakin. Pääsee myös syvään jos jostain ihmeen syystä niin haluaa.
- agressiivinen lautaskulma, kääntää, multaa ja sekoittaa paremmin, ei välttämättä kovin tasainen pohja.
- lautaset lovilla vai ilman
- pakkerin tyyppi

- ja sitten päinvastoin. Ääripäät noissa ehkä Amazonen Catros ja Lemkenin Rubin...

Mikä on hyvä riippuu sitten etsiikö tehokasta syysmuokkainta  vai matalan, tasaisen ja siistin jäljen tekevää sängen avaajaa keväälle.

Mikä voisi siis olla kompromissi syyskylvöä edeltävään muokkaukseen ja samaan keväällä ilman että tintataan maa tiiviiksi. Suorakylvökone on kyllä mutta oon silti maat muokannu enkä niinkään myrkyttäny.

Lautasmuokkarihan tinttaa maan(pohjan) tiiviiksi olkoon se mikä tahansa. Lautasmuokkari on euroopassa kehitetty heti puinnin jälkeisen suuren olkimassan multaamiseen KUIVISSA OLOISSA. Suomessa sitä markkinoidaan yleismuokkaimena kaikkiin olosuhteisiin.

Eli jos et halua et peltosi tiivistyvät pilalle niin älä hommaa lautasmuokkaria. Tämä ohje pätee savimaille. Muista maalajeista ei sit ole tietoa.

Jos tuollaista yleismuokkainta hakee jolla pitäisi pystyä ajamaan sekä syksyisin että keväisin niin nämä raskaimman mallin äkeet on sellaisia. Multivan topline, parkon malli, kockerlingillä on oma oli allround ja tumella nyt myös...

Ehkä sitten säästän vähät rahani vielä ja koitan jonkun jälkikäsittely laitteiston tuohon kultivaattoriin saada tehdyksi kun ne puuttuu kokonaan. 

Joku markan lautasmuokkari kans kiinnostelis. Tiedostaen ettei se yhtä hyvä oo kun mitä saa jos siirtää hinnassa pilkkua, mutta jos silti hintansa väärtti??

Ajatus olisi jatkossa päästä mahdollisimmman pienellä muokkaamisilla ja suurella kasvipeitteisyydellä.
Ja tällääsellä vois; syksyisin idätellä jääntiviljoja & rikkoja, mullata paskaa, tasailla jotain raiteita/epätasaisuuksia  ja availla kosteimpia kohtia kuivumaan keväisin ennen kylvöä.
Kultivaattori ja vältit löytyy ja ne on hyviä tiettyihin paikkoihin, mutta ei nekään kaikkeen.

4metrinen bomet ollut se ykkösvaihtoehto. Ihan vain hinnan ja työleveyden perusteella.

Ensin tosiaan ajattelin että tuon perus s-piikkiäkeen vaihtaa johonkin rajumpaan, jolla sais sänkeäkin.. mutta osa maista on nykyää niin rapaisia/multaisia että taitaasivat vain tukkia jos olkia on paljo.
Lautasmuokkarilla menis mikä tahansa. Ainut huonopuoli on muokkauspohjan antura, mutta ei sekään nyt rapamaalla..

Tukipolitiikka ohjaa pois syysmuokkauksesta, lautasmuokkari on keväällä ok, kunhan malttaa odottaa pellon olevan kuiva. Hankkimaan vain.

Jos oikein köykäne maa ja paljon olkea ni ei auta lautasmuokkaus keväällä, tuppaa silti tukkii, jos on vähäkän kostee. Köykäsel maa todennu et helpommal pääsee ku kyntää. Laahavantaalla ku kylvää.

Vielä aiheeseen liittyen jäi mietityttään lautasäkeen ja lautasmuokkaimen ero. Äkeessä kiekot on akselilla ja muokkaimessa ne on erikseen yksittäin laakeroitu. Onko tällä rakenteella muokkaus tasaisuuden ja jäljen kannalta eroa? Entäpä tiivistys vaikutus? Vai onko tämä pelkkää koneen rakentajien koneitten uudistamis tekniikkaa vaikuttamatta suunnattomasti itse perus muokkaus tehtävään. Vai onko näillä koneilla mullistava ero muokkauksessa? Tyhmä kysyy kun ei ole kokemusta.

muokkaimes  jonkun sortin syvyydensäätö ja oikeeoppinen lautasäes menee siihensyvyyteen mihin menee (ainaki vanhat lautasäkeet)

muokkaimes  jonkun sortin syvyydensäätö ja oikeeoppinen lautasäes menee siihensyvyyteen mihin menee (ainaki vanhat lautasäkeet)

Jep. Muokkaimessa on niin reilusti painoa että periaatteessa menee aina siihen mihin syvyydensäätö- / kannattelutekniikka sallii.
Syvyydensäätönä on yleensä etupäästä traktorin nostolaite ja takana jonkin sortin jyrä tai pakkeri.
Siksi myös muokkarin lautaset ovat yleensä erillisjousitettuja, pääsee kivestä yli ilman että yksittäinen lautanen joutuu kiven kohdalla kantamaan koko värkin painon eli vähintään 3 tonnia. Ei tule niin helposti romua.
Perinteinen lautasäes on samanlainen kuin vanha hankmo, työsyvyyden määrää lähinnä maan kovuus (sekä mahdolliset lisäpainot) ja siksi painoa ei ole ylenmäärin. Muuten hyvin pehmeässä värkki menisi maahan akselia myöden. Maalajin vaihtuessa myös työsyvyys vaihtuu merkittävästi.

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 14.07.23 - klo:14:59

muokkaimes  jonkun sortin syvyydensäätö ja oikeeoppinen lautasäes menee siihensyvyyteen mihin menee (ainaki vanhat lautasäkeet)

Jep. Muokkaimessa on niin reilusti painoa että periaatteessa menee aina siihen mihin syvyydensäätö- / kannattelutekniikka sallii.
Syvyydensäätönä on yleensä etupäästä traktorin nostolaite ja takana jonkin sortin jyrä tai pakkeri.
Siksi myös muokkarin lautaset ovat yleensä erillisjousitettuja, pääsee kivestä yli ilman että yksittäinen lautanen joutuu kiven kohdalla kantamaan koko värkin painon eli vähintään 3 tonnia. Ei tule niin helposti romua.
Perinteinen lautasäes on samanlainen kuin vanha hankmo, työsyvyyden määrää lähinnä maan kovuus (sekä mahdolliset lisäpainot) ja siksi painoa ei ole ylenmäärin. Muuten hyvin pehmeässä värkki menisi maahan akselia myöden. Maalajin vaihtuessa myös työsyvyys vaihtuu merkittävästi.

No nyt oli hyvin selitetty. Lautas äkeellä ei sitten ole niin kova tinttaus vaikutus jolloin se vois toimia nurmen lopetus työkaluna. Mahtaiskos tuollainen ottaa vähemmän voimaa kuin kultivaattori.

Muokkarissa lautasen kulmaa voi valita vapaammin, kun ei ole yhden jäykän akselin rajoitteita. Ainakin alkuaikojen koneissa osassa oli kulma "ottavampi" kuin lautasäkeissä.