Kerääjäkasvitoimenpiteen ehdoissa on selvästi sanottu: "Huomioi, että kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista." Eli heinää pitää kuitenkin laittaa, miksei sitten heinää pelkästään, joka on ehkä edullisin vaihtoehto ?
-SS-
Eiks timotei olisi paras? Kestää monia rikka-aineita, ei ryöstäydy kasvukauden aikana liian kovaan kasvuun eikä ehdi siementää miljoonaa sienentä edes syksyllä. Ja sillä voi perustaa seuraavan kesän lh-pellon.
Sekä siemenkustannus on edullinen.
No, kansalla on tavoite saada kaikki edut samalla kertaa:
- kuitata lähes satanen kerääjäkasvikorvausta
- viherlannoittaa kerääjäkasvilla tehokkaasti, jopa 150 kg/ha N
- tuottaa tällä tavalla kasitonnarisato ilman lannoitteita
Todellisuudessa tavanomainen viljelijä voi saada vain ensimmäisestä tuottoa. Jälkimmäiset kohdat vähentävät viljelyn tuottoa välittömästi ja vääjäämättömästi, sitä enemmän, mitä suuremman biomassan kerääjäkasvi kerkiää lannoitteita sadon edestä syömään. Jos kasvustossa kasvavat satokasvin ulkopuoliset kasvit eivät koskaan käyttäisi satokasville varattuja ravinteita, ei meidän tarvitsisi muokkaamalla ja kemiallisesti torjua rikkakasvejakaan !
Vain luomussa tuo asia voi toimia suunnitellusti, ja siinäkin typpikeräys, joka ehkä olisi satokasvin käytettävissä, on ehkä vain 0..10 kg N/ha, kun viljaa ei lannoita ollenkaan. On muistettava, että typensitojakasvi kerääjänä kerää typpeä ensisijaisesti itselleen loisbakteeriensa nystyröistä. Typpi vapautuu silloin kun kerääjäkasvi kuolee.
-SS-
