Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe cap 23  (Luettu 17013 kertaa)

bouli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5858
Vs: cap 23
Jos viljelykiertoajatelmissa on eri kasvit pakollisena eri vuosina, ja kasvit on eroteltu aikaisemmalla tavalla, ei liene mitään ongelmaa. Kaura, ohra, vehnä, ruis ovat eri kasveja, taisi olla myös talviversio samasta kasvista eri kasvi. Samoin joukkoon voi lisätä öljykasvin ja herneet. Onhan noita rypsikiertoja pakottamattakin tehty, koska se on selvästi eduksi tautitilanteelle.

Sitten jos regeneratiivisen homeopatisminurmiviljelyn ideologian lobbarit ovat päässet mykoritsoinensa sormeilemaan suunnitelmia, silloin varmasti tulee näitä pakollisia sadottomia vuosia väliin.

-SS-
Juu, ohra-vehnä-kaura, ohra-vehnä-kaura, tässäpä  viljelykiertosuunnitelma peräti kuudelle vuodelle.
Muuten ihan hyvä ja helppo. Mut ohra ei vain joka lohkolla joka vuonna onnistu et ei kyllä tule täyttä satovuotta tuosta. Samalla lailla kun kaikilla muillakin satokasveilla. Vehnän ja kauran sato harvoin menee täysin pommiin.
Mä olen täysin eri mieltä. Ohra on tässä meidän maalajeilla varmin viljeltävä ja sen sato menee harvoin täysin pommiin, vehnällä ja kauralla näin voi käydä helpommin.
Maalajeissa on eroja..  ::)

Ongelmallistahan tuossa on se et jos tuota joutuu orjallisesti noudattamaan. Syysvehnän jälkeen ei voisi kokeilla toista syysvehnää jne. Tarkastelujakson olisi hyvä olla vähintään  sen tukikauden mittainen ja sitten katottaisiin onko kierto ollut ohra - lumi - ohra jne. Vai jotain muuta.
Joo, kolme vuotta on liian lyhyt jakso, mulla on nyt tavoite saada pyörimään 7-vuotinen kierto missä olisi nurmea, kevät-ja syysviljaa, hernettä ja ehkä öljykasveja.
Aiemmin oli lyhyempi kierto mutta Ruotsalaisten kokemusten perusteella herne vaatisi tautipaineen vuoksi pidemmän kuin täällä aiemmin suositellun 5 vuotisen kierron ja se olisi kyllä öljykasveillekin parempi.

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2267
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: cap 23
Jo pelkästään logistisista syistä ei ole itsellä järkeä viljellä sellaisia erikoiskasveja kuten härkäpapua  ja hernettä, koska niille ei löydy ostajia näiltä kulmilta. On liian iso riski viljellä niitä niin isoja aloja, että saisi täysperävaunullisen rekan kasaan tai edes nupillisen. Ja pari peräkärryllistä on liian pieni määrä markkinoitavaksi eikä lähellä ole kotieläintiloja, jotka näin pieniä määriä tarvitsisivat.
Joten parasta pysyä perusviljoissa. Lähimpään Viljavan varastoon saa sentään rypsit vietyä peräkärryllä.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: cap 23
Ehkä näinkin. Omilla maalajeilla ei voi suunnitella tuollaista 7 vuoden kiertoa niin, että joka vuosi olisi erikasvi, sen verta huonoja nämä pellot.

Tarkoitin lähinnä sitä, että jos kiertoa ei voi tilanteen mukaan muuttaa niin aika hankala. Jos tässä otettaisiin mallia luomun tämän hetken vaatimuksista niin eihän tälläkään puolella ole kiertoa lukittu etukäteen vaan tilanteen mukaan mennään. Samaa kasvia saa olla kaksi vuotta peräkkäin jne. Jos tuohon aletaan liian tiukkoja ehtoja tekemään hankalaa tulee.

Jo pelkästään logistisista syistä ei ole itsellä järkeä viljellä sellaisia erikoiskasveja kuten härkäpapua  ja hernettä, koska niille ei löydy ostajia näiltä kulmilta. On liian iso riski viljellä niitä niin isoja aloja, että saisi täysperävaunullisen rekan kasaan tai edes nupillisen. Ja pari peräkärryllistä on liian pieni määrä markkinoitavaksi eikä lähellä ole kotieläintiloja, jotka näin pieniä määriä tarvitsisivat.
Joten parasta pysyä perusviljoissa. Lähimpään Viljavan varastoon saa sentään rypsit vietyä peräkärryllä.

Tämä on totta ja sitä tuossa yllä tarkoitinkin. Pienillä pinta-aloilla toimiville olisi varmaan hyvä juttu jos saisi kierron toteutetaan niin, että tänä vuonna vaik pääkasvi kauraa, ens vuonna ohraa jne. Saisi edes jonkinlaisen myyntierän syntymään. Mutta näillä ei niin viljelyvarmoilla kasveilla on liian suuri riski laittaa isoja hehtaareja niinkuin kirjoitit. Sen vuoksi itse näen et jos tollanen pakko tulee ja tavikseen siirryn niin itsellä se on varmaan sit niin et vehnä, kaura ja nurmi vuorottelevat..
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Paalimies

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1547
Vs: cap 23
Tähän on ”helppo” ratkaisu, ottakaa märehtijöitä tai hevosia ja kaikki pellot nurmelle

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1445
Vs: cap 23
Ei tuo pakollinen viljelykierto heti alkaiskaan. Vääntö menossa,jääpi nähtäväksi mitä sorvaavat,sen takia vielä hiljaista. Tulevaisuudessa ruuantuotanto jää vähän sivuraiteelle....
No tuo nyt on ollut jo pitkään selvää et tukia ei enää makseta ruuantuotantoon, mut kertokaa nyt et mistä tällänen huhu tuosta kierrosta on peräisin?

No sellaiselta henkilöltä joka on aikalailla keskiössä tuosta asiasta keskusteltiin.Mutta asiathan on kesken ja kuten sanottu jää nähtäväksi mikä on lopputulos.
Eli legendaarinen sisäpiirintietoa. ;D




Tiedä tuosta legendaarisesta mutta tuon hymiön voi jättää tuosta pois.

Näissä pykälien viilauksissa vain ei aina järjen valo loista...

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: cap 23
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.

Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.

-SS-

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: cap 23
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.

Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.

-SS-
No juu eihän tuo ihannetilanne ole et syysvehnää syysvehnän perään mut eipä siinä oikein muutakaan  syyskasvin mahdollisuutta ole niinkuin itse kirjoitit. Rypsirapseille kylvöikkuna on jo monesti sulkeutunut. Toisinpäin onnistuu tietysti, niinkuin lähes kaikkien perään ajallisesti syysvehnän kylvö, jos otollinen syksy. Mutta syysvehnän jälkeen on sitten muuten odotettava kevätkylvöjä..

Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2267
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: cap 23
Viljelykiertojen tiukka noudattaminen on vaikeaa jo pelkästään säiden arvaamattomuuksien takia. Viikon sadejakso toukokuun puolivälissä sotkee jo monet suunnitelmat. Mutta tajuavatko tukiehtojen laatijat edes tälläistä ihan perusfaktaa peltoviljelyn harjoittamiseen liittyen?

Filosofi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 924
Vs: cap 23
Viljelykiertojen tiukka noudattaminen on vaikeaa jo pelkästään säiden arvaamattomuuksien takia. Viikon sadejakso toukokuun puolivälissä sotkee jo monet suunnitelmat. Mutta tajuavatko tukiehtojen laatijat edes tälläistä ihan perusfaktaa peltoviljelyn harjoittamiseen liittyen?

Tukiehtojen laatijoiden päät ovat lähtökohtaisesti älyä kevyempiä... Olen samaa mieltä siinä, että liian pitkälle ei kannattaisi turhaan suunnitella, koska Suomen säät ovat aina arvaamattomia. Jos viikon vesisadejakso keväällä sekoittaa pakan, niin miten käy syksyllä tai keskellä talvea? Pellon vapautuminen syysviljalle on aina kysymysmerkki, ja jos ei esim. syysvehnää saa kylvää syysvehnän perään, syysviljan kylvö vähenee, tai sitten on pakko ottaa nurmi merkittävissä määrin osaksi aktiivista viljelykiertoa. Nimimerkillä: epävarmat talvehtijat ja kahukärpäsruiskutukset eivät kiinnosta.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: cap 23
Viljelykiertojen tiukka noudattaminen on vaikeaa jo pelkästään säiden arvaamattomuuksien takia. Viikon sadejakso toukokuun puolivälissä sotkee jo monet suunnitelmat. Mutta tajuavatko tukiehtojen laatijat edes tälläistä ihan perusfaktaa peltoviljelyn harjoittamiseen liittyen?
Tuskin. Mut näinhän se on. Sen vuoksi joustoa tuossa tarvittaisiin.

Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2267
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: cap 23
Viljelykiertojen tiukka noudattaminen on vaikeaa jo pelkästään säiden arvaamattomuuksien takia. Viikon sadejakso toukokuun puolivälissä sotkee jo monet suunnitelmat. Mutta tajuavatko tukiehtojen laatijat edes tälläistä ihan perusfaktaa peltoviljelyn harjoittamiseen liittyen?

Tukiehtojen laatijoiden päät ovat lähtökohtaisesti älyä kevyempiä... Olen samaa mieltä siinä, että liian pitkälle ei kannattaisi turhaan suunnitella, koska Suomen säät ovat aina arvaamattomia. Jos viikon vesisadejakso keväällä sekoittaa pakan, niin miten käy syksyllä tai keskellä talvea? Pellon vapautuminen syysviljalle on aina kysymysmerkki, ja jos ei esim. syysvehnää saa kylvää syysvehnän perään, syysviljan kylvö vähenee, tai sitten on pakko ottaa nurmi merkittävissä määrin osaksi aktiivista viljelykiertoa. Nimimerkillä: epävarmat talvehtijat ja kahukärpäsruiskutukset eivät kiinnosta.

Viljelykierron noudattamisessa pitää sallia joustavuus paitsi säiden, myös markkinatilanteiden muutoksien takia. Eihän siinä ole järkeä, että "lukitaan" tietyn kasvin tietty viljelyala seuraavaksi vuodeksi, jos tuon kasvin markkinatilanne heikkenee kysyntä- ja hintamuutosten takia. Varsinkin kun viljelijöitä on vuosikausia patistettu viljelemään markkinaehtoisesti, niin siihen nähden on ristiriitaista vaatia, että pitää ehdottomasti noudattaa paperilla suunniteltua ja hallinnolle ilmoitettua viljelykiertoa. Toki periaatteessa ja ihan käytännössä viljelykierto on maan kasvukunnon ja tautipaineen takia ihan hyvä asia, mutta sen pitää tapahtua maanviljelyksellisten perusteiden mukaan, eikä  jäykästi ja sokeasti hallinnollisia määräyksiä noudattaen.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19858
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: cap 23
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.

Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.

-SS-
No juu eihän tuo ihannetilanne ole et syysvehnää syysvehnän perään mut eipä siinä oikein muutakaan  syyskasvin mahdollisuutta ole niinkuin itse kirjoitit. Rypsirapseille kylvöikkuna on jo monesti sulkeutunut. Toisinpäin onnistuu tietysti, niinkuin lähes kaikkien perään ajallisesti syysvehnän kylvö, jos otollinen syksy. Mutta syysvehnän jälkeen on sitten muuten odotettava kevätkylvöjä..

Syysvehnän ja syysöljykasvin kylvön yhteydessä kun varaa kevätvehnän ja kevätöljykasvin siemenet valmiiksi, niin kiertosuunnitelmaa ei raevitse säiden takia niin paljon muuttaa.

-SS-

Viimeksi muokattu: 11.10.22 - klo:17:18 kirjoittanut -SS-

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: cap 23
Ei tuo kierto mikään ongelma ole. Hyöty viljelykierrosta on niin suuri. Ei tule kestorikkakasviongelmaa ja muutenkin torjunta-aineita ei tarvita niin paljoa.

Mutta tärkeintä näissä uusissa kausissa on se kauden alku, jolloin kaikki mahdolliset porsaanreiät ovat vielä olemassa. Silloin pääsee taas osoittamaan, kuinka hölmöä porukkaa noita tukiehtoja vääntää.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 396
Vs: cap 23
Syysrapsista on jo möhöjuuren kestäviä lajikkeita, kohta varmaan kevätkylvöisistäkin, joten kanadalaiseen tapaan ainakin vuokramailla voisi viljellä öljykasveja kolmen tai jopa kahden vuoden kierrolla.

Syysvehnä syysvehnän perään ei ole ehkä paras vaihtoehto muutenkaan, toisen vuoden sato on helpommin kitukasvuinen. Rukiin perään syysvehnää, tuloksena on ruisvehnää.

-SS-
No juu eihän tuo ihannetilanne ole et syysvehnää syysvehnän perään mut eipä siinä oikein muutakaan  syyskasvin mahdollisuutta ole niinkuin itse kirjoitit. Rypsirapseille kylvöikkuna on jo monesti sulkeutunut. Toisinpäin onnistuu tietysti, niinkuin lähes kaikkien perään ajallisesti syysvehnän kylvö, jos otollinen syksy. Mutta syysvehnän jälkeen on sitten muuten odotettava kevätkylvöjä..


Mitenkähän tämä uudistus koskee eteläisempiä maita? Vai onko tämä taas näitä kotikutoisia hömpötyksiä? On jäänyt se käsitys, että EU:n parhailla tuotantoalueilla viljely on hyvin syysvehnäpainotteista. Vehnävuosia saattaa olla kolmekin peräkkäin, tietysti taloudellisista syistä. Luulisi näistä uusista ehdoista jo meteliä pidettävän muuallakin kuin agronetissä.

Viljelykierto sinänsä ei ole ongelma, mutta jos siihen lähdetään pakottamaan, syntyy todennäköisesti ongelmia. niin kannattavuuden kuin järkevän viljelykäytännön suhteen.

Äärisosialisti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 307
Vs: cap 23
maatalousmaalla 33% pinta - alalla pitää yksivuotisten kasvien  vaihtua vuosittain ja tämä on ongelma?

Ei riitä että sitä tuttua ja turvallista kauraa saa olla 67% joka vuosi? Miten te olette pärjänneet tälläkään kaudella tuon kahden/kolmen kasvin vaatimuksen kanssa?