Eli otsikon mukaisesti: Millä konsteilla olette saaneet valvattia vähennettyä luomupelloilta?

Itsellä on osa pelloista puhtaita valvatista, mutta osalla tuota pirullista rikkakasvia on. Nurmivuodet näyttävät pitävän valvattia jonkin verran kurissa, mutta eivät sitä hävitä. Eikä näytä myöskään kemiallinen torjunta olevan kovin helppoa: kylällä on paljon valvatin pahoin valtaamia tavanomaisia peltoja (eikö lie niiltä meidänkin pelloille levinnyt) ja vaikka väliin näkyvät viljoista sitä ruiskuttavan, niin parin vuoden päästä iloisen keltaisena taas kukkii.

Eli otsikon mukaisesti: Millä konsteilla olette saaneet valvattia vähennettyä luomupelloilta?

Nurmiviljely. Muistan Joroisista yksi näitä luomu-pioneereja, jolla hyvin viljakasvustosta näki, monesko nurmen jälkeen. Ekana vuonna puhdas, toisena näkyi, kolmantena jo sen verran, ettei tehnyt enää mieli kokeilla neljättä.

Tehokuurina voi sitten rikkoa nurmen (kultivaattori, lautasäes ym.) heti ekan rehunteon jälkeen, pitää tiukka musta avokesanto koko heinäkuun ja elokuun alussa jotain kevätviljaa pyydyskasvustoksi. Se just ehtii tähkälle/röyhylle ennen kovia syyspakkaisia (voi ottaa rehuakin vielä), kuolee talvella ja sitten seuraavana vuonna on tilanne jo rajusti paljon parempi. Hommaa on testattu useilla tiloilla aikanaan MTT:n Juvan yksikön vielä eläessä ja toimi hyvin. Ei myöskään huuhtoutumia, kun hyvä pyydyskasvusto syksyllä pellossa. Pelto on vaan aika roisin näköinen ekan ja tokan ajokerran jälkeen siinä nurmirikossa.

Petri

Asialliset, selkeät ohjeet: Appu kiittää ja kuittaa  !

 Valvatti pitäis torjua syksyllä puinnin jälken esim kultivaattorilla tai niittämällä kesanto oikeaan aikaan jolloin valvatti heikoimillaan. Näin ainakin naapurini tekee joka taitavain tuntemani luomunvijelijä.

Valvatti pitäis torjua syksyllä puinnin jälken esim kultivaattorilla tai niittämällä kesanto oikeaan aikaan jolloin valvatti heikoimillaan. Näin ainakin naapurini tekee joka taitavain tuntemani luomunvijelijä.

Sänkiäestys on juolavehnän suhteen suunnilleen pomminvarma systeemi, mutta olen ymmärtänyt, että valvatti saattaa tuossa vaihessa jo vetäytyä lepoon eikä samanlaista näännytystä kuin juolavehnällä välttämättä saada aikaiseksi. Mutta en myöskään ole nähnyt meikäläisessä kasvukaudessa tehtyjä täsmällisiä tutkimuksia. Epäilemättä naapurisi ei suinkaan ole väärässä, mutta ehkä teho nimenomaan valvattiin ole ole niin suuri kuin juolavehnään. Mutta saattaa säännöllisesti tehtynä kyllä riittää. Tuo oikea-aikainen niitto on varmaan myös hyvin tärkeä juttu, saattaa olla jopa tärkeämpi?

Petri

Näinkin onnistui:
Eräänä kesänä ilmestyi valvattia kuin tyhjästä yhdelle lohkolle. Ei ollut näkyny mailla ei halmeilla edelliskesänä kukkivaa valvattia. Ensimmäisenä esiintymiskesänä ei pukannut vielä paniikkia päällensä. Toisena siivo oli jo senluontonen jotta meinas huuto päästä lohkon ohi kulkiessa.
Sitten syttyi ajatuslamppu peänupissa: > niittämällä just nyt kun on kukinta komeimmillaan. Pikku propleema, miten saada säilytettyä edes osa ohrasta joka lymyili valvattiviidakon alla?
No, siihen löytyikin vastaus yllättävän pian. Nostolaitesovitteinen niittokone jossa hydraulisäätöinen teräpalkin kallistus. Sillä pystyi niittämään senverran ylhäältä ettei ohralle tullut juuri muuta kuin tallaustappioita. Valvatinkukat hävisi näkyvistä, tuli aivan viljellyn näköiseksi ko. lohko, lukuunottamatta tallausraiteita.
Ja mikä parasta, seuraavana kesänä ko. lohkolla ei ollut kuin aivan muutamia keltaisia kukkia, jotka kävin sitten käsin repimässä ylös.
Lohkoa ei ole kynnetty tuon valvatin niiton jälkeen kertaakaan. Kevytmuokattu ainoastaan. Oisko käynyt niin ettei juuristokaan kerenny saamaan elinvoimaa?
Luulen että valvattisiemenpankki tyhjentyi kerralla kun ei kerenny siementää sille kesälle.

Asiallisimpia ketjuja minun agrnettihistorian aikana

Luomu oikein toteutettuna ainakin nurmella antaa hyvät sadot ja muhkeat tuet. Luomu ei ole pelkkää tukikalastusta ja vaatii vähän extratyötä ja paljon osaamista ja tuuriakin..
Ittellä ei valvatista juuri kokemuksia ja muutenkin ei iso ongelma kun viljalla vain 5 prossaa pinta-alasta.
Tässä taannoin kylvin 14 ha suoraan keväällä nurmelle, viherlannoitusnurmeksi kun tommonen ala tuli uuden sopparin myötä viljelyyn. Lantaa ajoin syksyllä kynnön alle ja keväällä lisää kynnökselle, yhteensä noin 80 tonnia? hehtaarille. No keväällä myöhään kylvin pelkän timotei-apilan noihin maihin ja sinne tuli jauhosavikkaa ihan hel...isti. Noo elokuun alkupuolella niitin ton koko alan ja sitte paalainkäärin samantien. Paaleihin tuli siis rautalankamaista savikan vartta ja tosi hienoa heinän alkua 3-4 paalia per ha.
Talvella syötin paalit emoille, jotka tuntuivat menevän kuin kuumille kiville? savikatkin oli ilmeisesti pehminneet syötävään kuntoon paalissa?
Noo tuli seuraava vuosi ja ykkössato Helv....moinen 30 rullaa pitkälle esikuivattuja paaleja hehtaarilta täysin puhdasta rehua! ja odelmia reilu 10 rullaa päälle...

Luomu rulettaa

Tuosta oikea aikaisesta niitosta kyselisin? Miten se toimii ohdakkeella? Olen  yrittänyt (kuten varmaan olette lukeneet) torjua sitä laitumelta. Kun mitkään sallitut "myrkytkään " ei toimi, olen niittänyt  näitä "joulukuusi" puskia erikseen jopa viikatteella. Vaiva ei ole kuitenkaan loppujen lopuksi suuri, mutta taas vaan näyttää uusia yksilöjä pukkaavan. Sen ymmärrän että ennen siementen levitystä se pitää tehdä, mutta mikähän se paras aika olisi? En toisaalta tiedä onko ongelma paremminkin esteetinen, mutta ongelma se todella on.

Asiallisimpia ketjuja minun agrnettihistorian aikana

Luomu oikein toteutettuna ainakin nurmella antaa hyvät sadot ja muhkeat tuet. Luomu ei ole pelkkää tukikalastusta ja vaatii vähän extratyötä ja paljon osaamista ja tuuriakin..
Ittellä ei valvatista juuri kokemuksia ja muutenkin ei iso ongelma kun viljalla vain 5 prossaa pinta-alasta.
Tässä taannoin kylvin 14 ha suoraan keväällä nurmelle, viherlannoitusnurmeksi kun tommonen ala tuli uuden sopparin myötä viljelyyn. Lantaa ajoin syksyllä kynnön alle ja keväällä lisää kynnökselle, yhteensä noin 80 tonnia? hehtaarille. No keväällä myöhään kylvin pelkän timotei-apilan noihin maihin ja sinne tuli jauhosavikkaa ihan hel...isti. Noo elokuun alkupuolella niitin ton koko alan ja sitte paalainkäärin samantien. Paaleihin tuli siis rautalankamaista savikan vartta ja tosi hienoa heinän alkua 3-4 paalia per ha.
Talvella syötin paalit emoille, jotka tuntuivat menevän kuin kuumille kiville? savikatkin oli ilmeisesti pehminneet syötävään kuntoon paalissa?
Noo tuli seuraava vuosi ja ykkössato Helv....moinen 30 rullaa pitkälle esikuivattuja paaleja hehtaarilta täysin puhdasta rehua! ja odelmia reilu 10 rullaa päälle...

Luomu rulettaa

Viherrakentamisessa käytetään savikkaa perustettavan nurmen suojakasvina.