Tällainen pientilallisen karvalakkikarhotin on haussa. Tuollainen otsikon kaksiropelinen olisi nyt ostettavissa, jos...

Onkos jollakulla tuollaisesta kokemusta? Tavoitteena on tehdä vahvasti esikuivattua, jopa (säilö)heinää, jos vain säät antavat myöten. 280 niittomurskan karhoja pitäisi saada vähintään kaksi yhteen: pystyykö tällä ajamaan tallomatta karhoja ja silti samalla saada ne yhdistettyä? Omat lohkot suht. pieniä, siksi nyt käytössä oleva 9-pyöräinen sivulle haravoiva "aurinkoharava" on kyllä isoilla lohkoilla murhaavan tehokas ja tykkään sen yksinkertaisuudesta, mutta parin ha avo-ojitetuille lohkoille sen ketteryys ei riitä...

Tää olis hyvä, pöyhii ja karhottaa.. mutta  allaoleva  yksilö hurjan kallis..

https://www.nettikone.com/jf/crs-400/2061693

Tanskasta löytyy puoleen hintaan tuosta.

Sotkee.

Isoilla ja tasaisilla pelloilla ihan ok kampe ainakin karhoitukseen. Pöyhinnästä ei ole kokemusta.

Ongelma on se, että välipalkki on jäykkä, eikä kone myötäile käytännössä yhtään maata.

Tää olis hyvä, pöyhii ja karhottaa.. mutta  allaoleva  yksilö hurjan kallis..

https://www.nettikone.com/jf/crs-400/2061693

Tanskasta löytyy puoleen hintaan tuosta.

Tuontapainen nelimetrinen on jo pihassa, mutta 280 on niittoleveytenä liikaa, 240 voisi tosi kapeaan karhoon puristettuna onnistuakin. Ja omani hain tuosta rajan takaa  Bodenista; huonompi maali, mutta hinta sama kruunuissa...

Sotkee.

Isoilla ja tasaisilla pelloilla ihan ok kampe ainakin karhoitukseen. Pöyhinnästä ei ole kokemusta.

Ongelma on se, että välipalkki on jäykkä, eikä kone myötäile käytännössä yhtään maata.

Eli saako koneen taakse "epäsymmetrisesti" eli voisi ajaa toisen niittomurskaimen karhon päältä? Ei tarvisisi yrittää siihen väliin, johon kuitenkaan ei mahdu...

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 22.03.22 - klo:18:28

Sotkee.

Isoilla ja tasaisilla pelloilla ihan ok kampe ainakin karhoitukseen. Pöyhinnästä ei ole kokemusta.

Ongelma on se, että välipalkki on jäykkä, eikä kone myötäile käytännössä yhtään maata.

Eli saako koneen taakse "epäsymmetrisesti" eli voisi ajaa toisen niittomurskaimen karhon päältä? Ei tarvisisi yrittää siihen väliin, johon kuitenkaan ei mahdu...

Sehän menee automaattisesti eri linjassa. Toinen roottori on melkein traktorin takana, eli ei ainakaan paljon tarvi polkea.

Mutta ei se jäljessä pärjää oikeille yksiroottorisille. Niissä vaan on tuo mainitsemasi ongelma että koneen pitää olla tosi leveä eikä toinen karho kuitenkaan käänny.

Paljonko lie ne lelyn tekeleet maksaa nykyisin. Kokemusta ei kyllä ole.

Mutta ei se jäljessä pärjää oikeille yksiroottorisille.

Mitä tarkoitat tällä? Tavoitteena on vain karhottaa paalausta varten ja sekin ihan minimillä. Listeria (maata rehussa) on sellainen lampurin mörkö, että moni ei sen takia hyväksy minkäänlaista karhotusta. Noukinkarhottimiin ei vaan lammastuloilla seota...

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 22.03.22 - klo:22:04

Mutta ei se jäljessä pärjää oikeille yksiroottorisille.

Mitä tarkoitat tällä? Tavoitteena on vain karhottaa paalausta varten ja sekin ihan minimillä. Listeria (maata rehussa) on sellainen lampurin mörkö, että moni ei sen takia hyväksy minkäänlaista karhotusta. Noukinkarhottimiin ei vaan lammastuloilla seota...

Et sä sitten tuollaisella fransgårdilla tarpeeksi puhdasta saa.

Kronen swadrot ja muut vastaavat leveät yksiroottoriset myötäilee paremmin pellon pintaa eikä revi niin maata mukaan.

Kronen swadrot ja muut vastaavat leveät yksiroottoriset myötäilee paremmin pellon pintaa eikä revi niin maata mukaan.

En halua vängätä vastaan vaan oppia; mikä näistä yksiroottorisista tekee paremmin pellon pintaa myötäilevän?

En halua vängätä vastaan vaan oppia; mikä näistä yksiroottorisista tekee paremmin pellon pintaa myötäilevän?

Luulisin että yksittäin joka suuntaan kallistumaan pääsevä roottori, esim keskeltään kahden telin ja yhden etupyörän kannattamana mukailee paremmin. Koneen runko vain kuljettaa sitä eteenpäin mutta ei puutu asentoon mitenkään.

Vastaavaa hinattavaa  keskelle karhottavaa ajaneena usein ihmettelen miten hyvin se selviää ongelmitta maaston muodoista. Poislukien pituussuuntaiset vallit, korkeat ojanreunat ja vastaavat jos eivät osu minkään pyörän kohdalle.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 25.03.22 - klo:20:07

En halua vängätä vastaan vaan oppia; mikä näistä yksiroottorisista tekee paremmin pellon pintaa myötäilevän?

Luulisin että yksittäin joka suuntaan kallistumaan pääsevä roottori, esim keskeltään kahden telin ja yhden etupyörän kannattamana mukailee paremmin. Koneen runko vain kuljettaa sitä eteenpäin mutta ei puutu asentoon mitenkään.

Vastaavaa hinattavaa  keskelle karhottavaa ajaneena usein ihmettelen miten hyvin se selviää ongelmitta maaston muodoista. Poislukien pituussuuntaiset vallit, korkeat ojanreunat ja vastaavat jos eivät osu minkään pyörän kohdalle.

Juurikin tätä tarkoitin. Fransgårdissä ei käytännössä ole omaa pinnan seurantaa ja se kun yhdistetään jäykän palkin päässä kaukana traktorista (sehän ei mene suorassa linjassa traktorin perässä) pyörivään roottoriin niin ei siitä puhdasta heinää seuraa.

Kokoviljasäilikset ja muut vastaavat sekoitukset ovat pahoja; korret kun putoavat melkein maahan kiinni sängen väliin ja karhotuksen korkeuden säätäminen on lähes pilkun pahoinpitelyä. Helpottaa jos pelto on alunperin riittävän tasainen.

Aloittajalla kun on se aurinkopyörä, pysyykö sillä hyvin puhtaana rehu? Vähän olen sellaista haeskellut, keskelle karhoittavaa. Ei paljon ole vaihtokoneena niitä Motofun myymiä

Aloittajalla kun on se aurinkopyörä, pysyykö sillä hyvin puhtaana rehu? Vähän olen sellaista haeskellut, keskelle karhoittavaa. Ei paljon ole vaihtokoneena niitä Motofun myymiä

Olen itse asiassa yllättynyt, kuinka hyvin sen (hinattava) saa säädettyä ja kuinka siististi se toimi (kun aiempi kokemus on siitä 4-pyöräisestä nostolaiteViconista...). Keskelle karhottava jos tulisi käytettynä vastaan, oltaisiin heti paalimiehen kanssa kilpailla. Itse tosissaan ostin 9-pyöräisen sivulle karhottavan ja muuten hyvä, mutta oma (avo-ojissa kaikki) lohkokoko kun on murheellisten pieni ja aina käännöksen jälkeen uudelleen orientointiin menee hetki. Jos olisikin jotain 5 ha ja ylöspäin, en haaveilisi vaihdosta.

Mun kokemukset perustuu 30 vuoden taakse kun Majorilla pikkupoikana ajelin Viconilla.  Onko noita Ruotsissa kuinka käytössä noita nykyaikaisia aurinkopyöriä?