Ilmoita ennemmin tuotantonurmeksi. Sadonkorjuu velvoitetta kun ei ole niin taitaa tukieuroja tulla enemmän.

25% monimuotoisuus alan lisäksi voi käsittääkseni kylvää 20% maanparannuskasvia. Siemenseos oltava eri mut 45% pääsee korkeamman tuen piiriin jos ei omasta takaa ole nurmen siemeniä ja ostossa ovat jokatapauksessa.

Jokin auringonkukkapelto on kai korkeimmalla tuella, jonkin sellaisen proagrian kuvan näin netissä jota oli jossain tukikoulutuksessa esitelty.

Vaihtoehtoja on sit lisäksi Herne ja härkäpapu jos siementä vain löytyy (kannattaisi aina jonkinlaista varastoa pitää miksei ottaa kiertoonkin). Rypsillä saa myös sen n. Satasen kasvipalkkion plus sadon..

Kysympäs viisaammilta ja varmistelen itselleni. Eli monimuotoisuuskasveille ja vln sekä hoitonurmille voidaan maksaa ekojärjestelmien tukea enintään 25% kokonaispintalasta.
 Asian selvyyden helpottamiseksi oletetaan että tilan koko on 100h ja suurin lohko 30h. Jos jaan tämän 30h kahdeksi kasvulohkoksi 25h ja 5h. Molemmat kylvetään samalla seoksella esim lintupelloksi mutta 25hehtaarin lohko ilmoitetaan monimuotoisuuspelloksi ja loppu 5h viherkesannoksi.
Toimiiko systeemi yksinkertaisuudessaan näin vai oonko nyt unohtanut jotain, eikös kesannon maksimi määrä ollut joskus 25%

Kiitos vladimirin tälle kaudelle on lannotteita vaan 70% alasta ja mietin että mitä lopulle tekee, 25% menee joka tapauksessa ainakin vln mutta niistä sais helposti tehtyä myös monimuotoisuus seoksen. Ja kun tuo lohkojen koko ei mee järkevästi tasan niin olisi helppo kylvää yks isompi lohko samalla seoksella ja jakaa sitten koneella erikseen.
Mitä sanoo viisaammat?

Ihan hyvin onnistuu kahden eri kasvulohkon käyttö. Tuossa esimerkkitilanteessa tuosta 5ha:n kesantolohkosta tulisi kätevästi myös tuottamaton ala (ent. ekologinen ala), jos sellaiselle olisi tarvetta.

Lainaus käyttäjältä: Päiviö23 - 19.04.23 - klo:18:08

Kysympäs viisaammilta ja varmistelen itselleni. Eli monimuotoisuuskasveille ja vln sekä hoitonurmille voidaan maksaa ekojärjestelmien tukea enintään 25% kokonaispintalasta.
 Asian selvyyden helpottamiseksi oletetaan että tilan koko on 100h ja suurin lohko 30h. Jos jaan tämän 30h kahdeksi kasvulohkoksi 25h ja 5h. Molemmat kylvetään samalla seoksella esim lintupelloksi mutta 25hehtaarin lohko ilmoitetaan monimuotoisuuspelloksi ja loppu 5h viherkesannoksi.
Toimiiko systeemi yksinkertaisuudessaan näin vai oonko nyt unohtanut jotain, eikös kesannon maksimi määrä ollut joskus 25%

Kiitos vladimirin tälle kaudelle on lannotteita vaan 70% alasta ja mietin että mitä lopulle tekee, 25% menee joka tapauksessa ainakin vln mutta niistä sais helposti tehtyä myös monimuotoisuus seoksen. Ja kun tuo lohkojen koko ei mee järkevästi tasan niin olisi helppo kylvää yks isompi lohko samalla seoksella ja jakaa sitten koneella erikseen.
Mitä sanoo viisaammat?

Ihan hyvin onnistuu kahden eri kasvulohkon käyttö. Tuossa esimerkkitilanteessa tuosta 5ha:n kesantolohkosta tulisi kätevästi myös tuottamaton ala (ent. ekologinen ala), jos sellaiselle olisi tarvetta.

Eikö sitä vln:ää voi kylvää ja ilmoittaa  yli 25%  menettää vain sen ekokärjestelmä tuen ylimenevältä alalta?

Onko missään ollut mainintaa koska peltojen yhdistämisiä ja rajakorjauksia pääsee piirtelemään?
Eikö muina vuosina tähän aikaa ole ollut jo auki?

Onko missään ollut mainintaa koska peltojen yhdistämisiä ja rajakorjauksia pääsee piirtelemään?
Eikö muina vuosina tähän aikaa ole ollut jo auki?

Toukokuun puoliväliä väläyteltiin koulutuksessa, joten kunnan maaseutuviranomaiset eivät tule ehtimään kaikkia karttakorjauksia käsittelemäänkään ennen tukihaun päättymistä. Huono juttu!

Onko missään ollut mainintaa koska peltojen yhdistämisiä ja rajakorjauksia pääsee piirtelemään?
Eikö muina vuosina tähän aikaa ole ollut jo auki?

Kaikki tukihaut aukeavat toukokuussa, myös korjaukset ja yhdistämiset. Kuulemma tavoitteena 15.5. Korjaukset ja yhdistämiset tulee ilmoittaa 15.6. mennessä. Samoin pitänee ilmoittaa, mitä tukia haetaan.

https://www.mantsala.fi/yrittaminen-ja-tyo/yrittajille/maaseutupalvelut/paatukihaku-vuonna-2023/

Se, että pitääkö kasvitiedot olla ilmoitettuna edes alustavasti 15.6. mennessä on vähän epäselvää. Kuitenkin kasvulohkotietoja voinee sitten muuttaa 2.10. asti.

Hakuopas löytyy tuolta, mutta sitä täydennetään vielä ilmeisesti pitkään ja ehkä muutellaankin... https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/

Että taas lähdetään kylvöille, eikä ole vielä kaikki asiat edes selvillä, miten pitää toimia...

Ympissä tuo valinnaisten toimenpiteiden kasvintuhooja sovellus, missään ei taideta kertoa millainen sovellus käy. Basfilla on xarvio scouting, mutta käykö tarkastajalle, onkin eri juttu. Muuten voisi olla helppo tapa toteuttaa tukiehtoja. Onko joku perillä tästä asiasta?

Ympissä tuo valinnaisten toimenpiteiden kasvintuhooja sovellus, missään ei taideta kertoa millainen sovellus käy. Basfilla on xarvio scouting, mutta käykö tarkastajalle, onkin eri juttu. Muuten voisi olla helppo tapa toteuttaa tukiehtoja. Onko joku perillä tästä asiasta?

Itse ainakin ajattelin xarviota käyttää. Ihan hyödyllisen oloinen jopa ja ennen kaikkea ilmainen 

Tukikoulutuksessa sanoivat, että kerääjäkasvustossa pitää olla vähintään kahta kasvia. Ruokaviraston ohjesivulta en tätä rajoitusta löydä. Siellä sanotaan vain, että kasvusto ei saa olla pelkästään typensitojakasvia. Miten lienee?

Tukikoulutuksessa sanoivat, että kerääjäkasvustossa pitää olla vähintään kahta kasvia. Ruokaviraston ohjesivulta en tätä rajoitusta löydä. Siellä sanotaan vain, että kasvusto ei saa olla pelkästään typensitojakasvia. Miten lienee?

Nyt ovat taas laukalla ihmiset. Aikaisempi pikkumäärä valkoapilaa oli vaivattomin, eikä ollut koskaan vaarassa kasvaa viljan yli. Nyt kiristys on tullut siinä, että pelkästään typensitojakasvia yksinään ei voi olla.

Kerääjäkasvin kasvimääritelmä on Ruokaviraston sivulla:

Kerääjäkasvi voi olla

*italianraiheinä tai muu nurmiheinä
*apilat, mailaset, virnat, keltamaite
*usean kasvilajin seos, joka voi sisältää enintään 10 % siemenseoksen painosta muita kukkivia yksivuotisia kasveja.
*yksivuotisilla puutarhakasveilla ja varhaisperunalla hunajakukka, öljyretikka tai muokkausretikka.
*vilja, jos lohkolla on samana vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.

Huomioi, että kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista."

Tällöin jos käyttää typpeä sitovaa kasvia, pitää olla toinen kasvi, joka EI ole typensitojakasvi.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: andypoge - 28.04.23 - klo:12:34

Tukikoulutuksessa sanoivat, että kerääjäkasvustossa pitää olla vähintään kahta kasvia. Ruokaviraston ohjesivulta en tätä rajoitusta löydä. Siellä sanotaan vain, että kasvusto ei saa olla pelkästään typensitojakasvia. Miten lienee?

Nyt ovat taas laukalla ihmiset. Aikaisempi pikkumäärä valkoapilaa oli vaivattomin, eikä ollut koskaan vaarassa kasvaa viljan yli. Nyt kiristys on tullut siinä, että pelkästään typensitojakasvia yksinään ei voi olla.

Kerääjäkasvin kasvimääritelmä on Ruokaviraston sivulla:

Kerääjäkasvi voi olla

*italianraiheinä tai muu nurmiheinä
*apilat, mailaset, virnat, keltamaite
*usean kasvilajin seos, joka voi sisältää enintään 10 % siemenseoksen painosta muita kukkivia yksivuotisia kasveja.
*yksivuotisilla puutarhakasveilla ja varhaisperunalla hunajakukka, öljyretikka tai muokkausretikka.
*vilja, jos lohkolla on samana vuonna viljelty varhaisperunaa tai varhaisvihanneksia.

Huomioi, että kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista."

Tällöin jos käyttää typpeä sitovaa kasvia, pitää olla toinen kasvi, joka EI ole typensitojakasvi.

-SS-

Kyl kyl mut väitän et mäkin olen sellaisen koulutuksen kuullut missä on puhuttu siitä et kata kasvia oltava.

Lähtisin kuitenkin siitä et jos ruokaviraston sivuilla ja ennenkaikkea niissä sitoumus ehdoissa lukee tuon SS:n laittaman tekstin mukaan niin sanoisin et se on se laki mitä pitää noudattaa..

Tietäisikö kukaan onko saneerauskasvien viljelystä mitä tarkempia sääntöjä: Ilmeisesti yksikin laji piisaa, mutta onko kylvömäärillä minimiä? Ja saako mukaan laittaa saneerauskasvilistan ulkopuolisia kasveja? Ainakin ohjeessa lukee että "Voit perustaa saneerauskasvilla seuraavan vuoden kasvuston".  Ja listan kasvit taitavat olla melko lailla yksivuotisia, tosin onhan siellä kumina. Ehkä tuo koskee vain sitä.
Olisi vaan ollut vähän virnaa ja ajattelin että jos mukaan laittaisi rukiin tai syysrypsin jämät ja alkusyksystä niittäisi, niin kohtuuttoman hyvällä tuurilla voisi saada seuraavaksi vuodeksi satokasvin.

Kerääjäkasviksi nyt voi laittaa mitä vaan vihertävää, kunhan ei ole viljakasvi. Tuskin satelliitti pystyy näkemään mitä siellä viljan seassa kasvaa, eikä se tunnista kasvilajeja edes puinnin jälkeen. On aika pieni mahdollisuus että kukaan tulee paikan päälle tutkimaan mitä  siemeniä on kylvetty kerääjäkasviksi.

Juu pikanurmiseokset ovat halpoja ja italoheinää joukkoon. Kylvömäärä 15-30 kg/ha erillisellä laahavannaskylvöllä  matalaan ristikkäin viljan kylvöön nähden. Jyräpyörät perässä ja löysä jälkiäes.

Sillä tavalla olen saanut näkyvää orasta havaittavaksi asti. Mutta kelit ovat kokeilujeni aikana olleet kuivat ja sateettomat, jo 1960- luvulla Mietoisissa tehtiin suojaviljaan  samalla tavalla kylvökokeita ja tiedettiin tuo menetelmä toimivaksi ja muut kevätkylvömenetelmät savisilla mailla lähinnä kelvottomiksi.

Meillä kylvettiin nurmet usein syyskylvönä, kun nyt muistelen paremmin.

Tällä aukealla keksittiin aikanaan kerääjäkasvitoimenpiteen alussa ne viskoviskot, oraille mullokselle jopa korsiintuneeseen kasvustoon ajettiin mitään ei noussut kun maa oli 10 cm halkeillutta kuivaa tuhkaa. Itse kylvin jopa kolme kertaa, kolmena vuotena sen jälkeen nousi hyvä heinänoras syyssateissa pintaan. Mutta ei kylvövuonna. Että se on kuivana keväänä kuin pistäisi siemeniä pankkiin.

Turhaan ostin heinänsiemenlaatikon Jukoonkin. Se pudottaa välijyrälle ne siemenet. Yhden kerran rankkasateen alle  kylvettynä apilat ja heinät itivät. 50 mm taisi tulla. Onneksi oli kevätkyntö, taisi olla ainoa palsta, jossa ei ollut liettymisvaurioita

Muina vuosina itämistulos oli todella heikko, joten olen hylännyt koko laatikon käytön. Jukon laahavannas omalla painollaan juuri kylvetyn yli, on juuri sopiva kylvösyvyys, kosteuttakin löytyy ainakin lannoitevantaiden auraamissa raidoissa.

-SS-

Tukimuotona kerääjäkasvit ei ole ollut tuttu, mutta nyt kun niillä saa perustaa kasuston kysyisin seuraavaa. Saako vihantaviljana korjattavasta säilörehusta nostaa kerääjä kasvi palkkion, kun kylvön yhteydessä sinne on perustettu nurmi. Ja sama koskee samaa kasvia, mutta laitumena. Näyttää toki syksyllä nurmelta