Mitenkäs se menee jos valittee den saneerauskasvin, ni saako siihe kylvää syysvehnän perään ja saa ko sen tappaa myrkyllä ja saako sen si kyntää enne syysvehnää. Vai pitääkö säilyttää

Joskus saneerauskasvi piti olla 2 kuukautta kylvöstä tuhoamiseen. Sitten voi kylvää esim. syyskasvia. Ei mitään tekemistä minkään saneerauksen kanssa. Hömppäheinä voisi olla parempi sanonta.

Mitenkäs se menee jos valittee den saneerauskasvin, ni saako siihe kylvää syysvehnän perään ja saa ko sen tappaa myrkyllä ja saako sen si kyntää enne syysvehnää. Vai pitääkö säilyttää

Ensinnäkin, nyt on hyvä lukea ajatuksella läpi tuo esitys ainakin kerran huolella.

https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/

Ksysmykseen:

Maanparannus- ja saneerauskasvista ainakin mainitaan, että voi päättää syysviljan kylvöön. Sama kerääjäkasvilla.

Minimikasvuajat/aikaisintaan päättäminen muokkaukseen ja kylvöön:
Maanparannus- ja saneerauskasvit: 2 kk kylvöstä
Kerääjäkasvit: 6 vko kasvuaika (eli varmaankin orastumisesta ? )

-SS-

Lainaus käyttäjältä: seegeri - 03.03.23 - klo:18:55

Mitenkäs se menee jos valittee den saneerauskasvin, ni saako siihe kylvää syysvehnän perään ja saa ko sen tappaa myrkyllä ja saako sen si kyntää enne syysvehnää. Vai pitääkö säilyttää

Ensinnäkin, nyt on hyvä lukea ajatuksella läpi tuo esitys ainakin kerran huolella.

https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/

Ksysmykseen:

Maanparannus- ja saneerauskasvista ainakin mainitaan, että voi päättää syysviljan kylvöön. Sama kerääjäkasvilla.

Minimikasvuajat/aikaisintaan päättäminen muokkaukseen ja kylvöön:
Maanparannus- ja saneerauskasvit: 2 kk kylvöstä
Kerääjäkasvit: 6 vko kasvuaika (eli varmaankin orastumisesta ? )

-SS-

Hyvä se on esitys lukea läpi, mutta esitys on vain esitys, ja tuostakin "oppaasta" puuttuu konkretia lähes kokonaan. Itse ajattelen niin, että keskeneräisiä asioita ei vielä kannata turhan paljon päntätä, kun muutoksia tulee varmasti. Mutta kukin tavallaan.

Ja mitä tulee tuohon kasvuajan määritelmään, yleensä kasvuaika lasketaan alkavaksi kylvöstä, ei orastumisesta.

Maanparannus- ja saneerauskasvit: 2 kk kylvöstä

Mönkkärillä ja viskalla kun kylvää hangen päälle niin varmasti ehtii vaikka mitä.

Just kun uusi ohjelmakausi on valmistumassa..Niin jo iltalehdissä luki eilen, että Maa-ja metsätalouspuolella viljelijätukia voitaisiin leikata satoja miljoonia euroja. Onneksi en ole uskonut iltapäivälehtiä , sen jälkeen kun ne pelotteli pitkistä sähkökatkoista tänä talvelna ja 1 euron kwh sähköhinnoista. Suosittelen muitakin olla uskomatta kyseistä aviisia. Ne jotka uskovat, niille suosittelen viljelyvehkeistä luopumista ja kesannointia. Silloin kulut ovat nolla. Maatalous on siitä hauskin "yritysmuoto" että m itä enemmän teet sen vähemmän saat. Mitä tulee peltotukiin ilman leikkauksia, ja niihin uusiin kiemuroihin ,mitä niiden ympärille on kätketty, niin voin lohduttaa, ettei Suomesta löydy yhtäkään ihmistä, joka ne kaikki hallitsisi ja osaisi. Pienen viljelijän kohtaloksi jää vain toivoa tarkastuksen tullessa, että kyseisen tehtävän tekevällä henkilöllä olisi edes vähän sydäntä.  Muuten ne tilat johon tarkastajan auto sattuu parkeeraamaan, niin niiltä vapautuu suurella todennäköisyydellä peltoa niiden tilojen viljeltäväksi, joihin kyseinen auto ei osu

ja kuis paljon olikaan traktoreita tuolla euroopassa teitä tukkimassa ku meinasvat typpilannotusta rajoittaa...   eemeli ois varmaan saanu orkun moisesta ku joku vastustaa hallintoa moisen takia..

2022 maatalouden tuet lienee ollut noin 1,9 mrd euroa. Onkohan siitä enää edes puolet eun kassasta peräisin?

2022 maatalouden tuet lienee ollut noin 1,9 mrd euroa. Onkohan siitä enää edes puolet eun kassasta peräisin?

Kyllä olet oikeassa. Kansalliset tuet ovat isompi osa tukipottia, luonnollisesti EU:n hyväksymiä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 07.03.23 - klo:22:26

2022 maatalouden tuet lienee ollut noin 1,9 mrd euroa. Onkohan siitä enää edes puolet eun kassasta peräisin?

Kyllä olet oikeassa. Kansalliset tuet ovat isompi osa tukipottia, luonnollisesti EU:n hyväksymiä.

-SS-

Kansallisesta osuudesta on seuraavalla hallituksella sitten mahdollista tehdä niitä tuntuvia tukileikkauksia mitä VM ja vasemmisto jo hehkuttaa.

Ohjeissa lukee että viljelykiertovaatimuksen täyttämiseen jos käyttää välikasvia niin

"Ilmoita välikasvi Vipu-palvelussa peltotukien haussa kasvulohkotiedoissa."

Eli jos välikasvin on 2023 syksyllä kylyvetty niin 2024 pitää ilmoittaa kasvulohkotiedoissa vai 2023 haussa jo? Miten voi keväällä tietää mitä syksyllä kylvää? Voiko tuota edes päivittää?

Ohjeissa lukee että viljelykiertovaatimuksen täyttämiseen jos käyttää välikasvia niin

"Ilmoita välikasvi Vipu-palvelussa peltotukien haussa kasvulohkotiedoissa."

Eli jos välikasvin on 2023 syksyllä kylyvetty niin 2024 pitää ilmoittaa kasvulohkotiedoissa vai 2023 haussa jo? Miten voi keväällä tietää mitä syksyllä kylvää? Voiko tuota edes päivittää?

Eikös siinä tullut se muutos et niitä tietoja sai muuttaa pitkälle syksyyn..

Lainaus käyttäjältä: Hanttapuli miäs - 09.03.23 - klo:00:12

Ohjeissa lukee että viljelykiertovaatimuksen täyttämiseen jos käyttää välikasvia niin

"Ilmoita välikasvi Vipu-palvelussa peltotukien haussa kasvulohkotiedoissa."

Eli jos välikasvin on 2023 syksyllä kylyvetty niin 2024 pitää ilmoittaa kasvulohkotiedoissa vai 2023 haussa jo? Miten voi keväällä tietää mitä syksyllä kylvää? Voiko tuota edes päivittää?

Eikös siinä tullut se muutos et niitä tietoja sai muuttaa pitkälle syksyyn..

Kyllä tuli.

Mikä siinä viljelykierrossa on niin kamalaa? Kahteenkymmeneen vuoteen ei ole samaa kasvia ollut samalla lohkolla pl. hömpät tai vaikka kumina. Ei ole käytännössä ongelmarikkakasveja tai kasvitauteja.

Viljelykierto syysvehnä - aikainen kevätvehnä toimii jatkuvasti käytettynä. Tällöin rehuvehnällä ei ole siilotilalla väliä, laadut voi yhdistää. Syysvehnän paikkuuseen ei voi käyttää kevätvehnää, tällöin on oltava varakasvi, rypsi on sopiva, jos ei noudata orjallisesti rypsin viljelytaukoa. Erittäin toimiva vuokramailla, sopiva möhöjuurisaastunta vähentänee seuraavan kierroksen kilpailua.

Jos on tarkoitus viljellä pelkkää  kevätviljakiertoa, ruis on mainio välikasvi, joka toinen vuosi TOS ruis, ja jos syysrapsia sattuu olemaan muutama säkki, se saattaisi toimia välikasvina myös.  Välikasvin elokuun lopun kylvöaika jonkin verran rajoittaa kevätviljan kasvuaikavaatimusta. Mutta pintalevitin ruiskutusuria käyttäen käynee kylvöksi.

Ruista ei kannata säilyttää kesäksi, vaikka talvehtisi hyvinkin. Niin vahvaa  ongelmajätettä se on. Ainoastaan siementavaran uudistus on tarpeen pienellä alalla. Syysrapsin ehkä voisi aloittaa puhtaalta pöydältä keväällä, jos kasvit sattuisivat säilymään kevääseen. Rapsille on sentään jonkinlaiset markkinat olemassa.

Kevätviljakierto muulla kuin vehnällä on lähinnä teoreettinen. Kaura on useimpina vuosina ongelmajäte, jos ei satu saamaan jotakin gluteiinitonta erikoissopimusta. Ohran hinta painuu viljaruuhkassa ensimmäisenä alle satasen. Ei jaksa ohranpölyä niellä ja nahkaa kraappia, mitättömän hinnan vastineeksi. Näinä tyypillisinä kesinä ohrasta alle 15% valkuainen ja yli 50% 2,5 mm seulan päälle pysyvä osuus  muutenkin on onnenkantamoinen, siksi holhoavat kommentoinnit mallasohranviljelystä jätän omaan arvoonsa.

Kannattavinta näyttäisi olevan sellainen kahden vuoden kierto, jossa toinen vuosi on vehnää kerääjäkasvilla, joka toinen vuosi nurmea, monimuotoa ja maanparannusta.

Kerääjäkasvituki nurmen perustamisessa on oiva rahoitusapu.

Mopomiehen kommenttiin: jos päättää viljellä muuta kuin myytävää satoa, viljelykierto tulee luonnostaan. Sellaisia satokomponentteja ovat mm.:

-mykoritsat
-maan kasvukunto
-monimuotoisuus
-riista
-viljelykierto

-SS-

Kaikki kesantoheinät, millä nimellä ne tukihakemukessa sitten onkaan, vähentää ostopanosten tarvetta. Suoraan samana vuonna ja esikasvivaikutuksella seuraavan vuoden viljelykasville. Tukimaksimointia ja siinä sivussa pienemmän alan paremmat sadot siiloihin odottamaan sitä vuotta, kun hintaa taas saa.