Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Peltotuet 2023-2027  (Luettu 127298 kertaa)

Pasimycin

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 223
Vs: Peltotuet 2023-2027
Miksi ette sitten myyneet jo loppuvuodesta, kun hintataso oli vielä kohtuullinen?

Varmaan onnistuit itse tunkemaan syksyllä viljasi pois ? Kyllä tarjottiin, mutta kuuroille korville. Jotenkin tuntui, että viime vuonna viljakauppaa käytiin lähinnä maakunnan tärkeiden viljamiesten kanssa: noteeraushinnat selvästi olivat olemassa vain paperilla, paitsi rehu/myllyfirmojen omilla viljelijöillä. Samasta siilollisesta olen jo kolmannet näytteet vienyt, kolmen vuoden aikana, eikä mitään vain tapahdu.

Toki puoli vuotta ennen kylvöjä kiinnitetyt  ja noutopäiviltään lukkoon lyödyt varmaan olisi noudettukin, mutta kun syysrapsit, syysohrat ja syysvehnät hävisivät talvella, ei oikein ollut muuta kylvettävää kuin sitä, mitä oli saatavissa, ja suunnitelmat menivät uusiksi.

Ei huhti-toukokuussa enää villi viljelijä  päässyt myyntisopimusta varmistelemaan. Ja rypsin keskisato itsellä oli usealta vuodelta alle 700 kg, ei ollut varmaa tietoa, että sattuikin onnistumaan  2 tonnin edestä. Ja rypsin toimitukset aikaisintaan viime lokakuulla, käteisviljoja itse asiassa kukaan ei siihen aikaan ostanut. Nyt sitten on jo kohta pari kuukautta noutotilauksesta. 50 € markkinahinnoista alennusta myös sitouduttu antamaan, tokkopa lähtee. Vienti purkaisi tilannetta, kyllä vielä 150 € saisi.

Ja niin kuin sanottu, ohrat kyllä tekivät kiljuen kauppansa suoraan sian suuhun,  en kuitenkaan arvannut, että isoilla taloilla on tilit noinkin tyhjät.

-SS-
Minäkin myin aikoinaan ohraa entisen kaverin sikalaan, kunnes tajusin että kesannointi on parempaa bisnestä.

Viime syksynä tuntui ensimmäisen kerran siltä, että kolmen väkäsen avoimesta viljelysopimuksesta oli jotain hyötyä. Tähän asti sitä on saanut lähinnä hävetä tosiviljelijöiden seurassa. Keväällä paperiin kirjattiin myyntiajankohdaksi marraskuu ja siitä pidettiin kiinni.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2856
Vs: Peltotuet 2023-2027
Jos mietitään tukioptimoinnin kannattavuutta ilman että tuottaa ollenkaan satokasvia, niin minkä verran siitä tulee tavanomaisessa tuotannossa katetta per hehtaari jos ajatellaan tilan koko tukikelpoista pinta-alaa?

Että jos vähentää kaikki siemen, kone, työ yms kulut, eli kaikki kakkoslomakkeen kulut ja lisäksi oman palkkavaatimuksen, niin minkä verran jää omistetulta hehtaarilta tulosta jos tuottaa vain "luontoarvoja"/tukia? Ja miten se hehtaarikohtainen tulos vertautuu oman alueenne vuokriin?

Itse jos en tarvitsisi peltoa eläinten ruokkimiseen, niin en saisi laskettua varmaan pelkkää tukien vuoksi viljelyä kannattavaksi verrattuna tämän alueen vuokriin (ainakaan ilman luomua johon ei taida saada sopimuksia).

Mutta muilla on ilmeisesti parempi osaaminen niin voisi ehkä jakaa sitä laskelmaa?


edit: Ja rehukauran saa ilmeisesti kiinnitetty 236 euroon, niin voisi ajatella että tavoittelisi noin 1000 euron eli reilu 4 tonnin satoa per hehtaari kauralla vs se että tavoittelisi keskiarvona ehkä 100€ parempia tukia per hehtaari, niin miten se kauran viljely lasketaan huonommaksi vaihtoehdoksi?

Viimeksi muokattu: 28.01.23 - klo:14:28 kirjoittanut antti-x

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Peltotuet 2023-2027
rehukauran saa ilmeisesti kiinnitetty 236 euroon, niin voisi ajatella että tavoittelisi noin 1000 euron eli reilu 4 tonnin satoa per hehtaari kauralla
Kyllä tuota helppokauraa ilman panoksia on mietitty.

Siinä on tukioptimointia enemmän riskejä. Kirvat, kääpiökasvuviroosi, kasvitaudit ja etenkin DON. Matala hehtolitrapaino tai värin tummuus voi olla este, jokin laaturaja taitaa olla ennakkosopimuksessakin. Kaura on varastointitarpeeltaan heikoin hyötysuhteeltaan. Ehkä kuplamuovivarastointi olisi vielä heikompi bisnes tilantarpeeltaan.

Viljelykiertovaatimus myös estää pitkäaikaisen näennäiskauran viljelyn koko alalla. Pitää vaihtaa johonkin muuhun ainakin kerran tukikaudella.

Edit:  olihan taannoin tuossa 80 euron ohrasyksynä sellainen ilmiö, että mallassopimuksen alainen iso ohrapelto poltettiin paikalleen, kun säät oli sitä jo tummentanut, ja varamaan DONit olivat ylhäällä. Varmaankaan ei kannattanut enää puida, kuivata ja rahdata ongelmajätettä.

-SS-

Viimeksi muokattu: 28.01.23 - klo:15:15 kirjoittanut -SS-

Pasimycin

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 223
Vs: Peltotuet 2023-2027
Jos mietitään tukioptimoinnin kannattavuutta ilman että tuottaa ollenkaan satokasvia, niin minkä verran siitä tulee tavanomaisessa tuotannossa katetta per hehtaari jos ajatellaan tilan koko tukikelpoista pinta-alaa?

Että jos vähentää kaikki siemen, kone, työ yms kulut, eli kaikki kakkoslomakkeen kulut ja lisäksi oman palkkavaatimuksen, niin minkä verran jää omistetulta hehtaarilta tulosta jos tuottaa vain "luontoarvoja"/tukia? Ja miten se hehtaarikohtainen tulos vertautuu oman alueenne vuokriin?

Itse jos en tarvitsisi peltoa eläinten ruokkimiseen, niin en saisi laskettua varmaan pelkkää tukien vuoksi viljelyä kannattavaksi verrattuna tämän alueen vuokriin (ainakaan ilman luomua johon ei taida saada sopimuksia).

Mutta muilla on ilmeisesti parempi osaaminen niin voisi ehkä jakaa sitä laskelmaa?


edit: Ja rehukauran saa ilmeisesti kiinnitetty 236 euroon, niin voisi ajatella että tavoittelisi noin 1000 euron eli reilu 4 tonnin satoa per hehtaari kauralla vs se että tavoittelisi keskiarvona ehkä 100€ parempia tukia per hehtaari, niin miten se kauran viljely lasketaan huonommaksi vaihtoehdoksi?
Eikös poroagria laskenut että 330e/t riittää nollatulokseen? Niin mihin riittää 236e/t?

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2856
Vs: Peltotuet 2023-2027
Jos mietitään tukioptimoinnin kannattavuutta ilman että tuottaa ollenkaan satokasvia, niin minkä verran siitä tulee tavanomaisessa tuotannossa katetta per hehtaari jos ajatellaan tilan koko tukikelpoista pinta-alaa?

Että jos vähentää kaikki siemen, kone, työ yms kulut, eli kaikki kakkoslomakkeen kulut ja lisäksi oman palkkavaatimuksen, niin minkä verran jää omistetulta hehtaarilta tulosta jos tuottaa vain "luontoarvoja"/tukia? Ja miten se hehtaarikohtainen tulos vertautuu oman alueenne vuokriin?

Itse jos en tarvitsisi peltoa eläinten ruokkimiseen, niin en saisi laskettua varmaan pelkkää tukien vuoksi viljelyä kannattavaksi verrattuna tämän alueen vuokriin (ainakaan ilman luomua johon ei taida saada sopimuksia).

Mutta muilla on ilmeisesti parempi osaaminen niin voisi ehkä jakaa sitä laskelmaa?


edit: Ja rehukauran saa ilmeisesti kiinnitetty 236 euroon, niin voisi ajatella että tavoittelisi noin 1000 euron eli reilu 4 tonnin satoa per hehtaari kauralla vs se että tavoittelisi keskiarvona ehkä 100€ parempia tukia per hehtaari, niin miten se kauran viljely lasketaan huonommaksi vaihtoehdoksi?
Eikös poroagria laskenut että 330e/t riittää nollatulokseen? Niin mihin riittää 236e/t?

No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Peltotuet 2023-2027
Eikös poroagria laskenut että 330e/t riittää nollatulokseen? Niin mihin riittää 236e/t?

Nämä konsulttiliikkeiden laskelmat ovat ongelmallisia, että ne kohdistavat kuluja spekulatiivisesti. Samoin virtuaaliset vaihtehtoiskustannukset toteutuisivat vasta, kun maat myytäisiin pois tai maat laitettaisiin vuokralle. Muuten niitä on aivan turha laskea, jos näin ei kuitenkaan ole tekemässä.

Vanha monivuotinen nurmirytö, sille vain valitsee LHP:n niin eipä siinä ole hehtaarille kuin muutaman euron kustannus joka toisen vuoden niittämisen takia.
Yksivuotinen viherlannoitusnurmi taasen vie tuet ja vähän omistakin, jos pahasti käy. Nämä ovat tilakohtaisia asioita. EFA-pakkokesannoilla pääsi vuokrapelloilla nollatulokseen, jos ei tehnyt mitään. Jos alkoi valkuaisrehuja tai jotakin apilaa viljelemään, meni heti satasia miinukselle.

Nyt kun 5% pakkokesanto vaihtui 4% pakkokesannoksi, pitää keksiä taas käyttö sille viljelyyn otettavalle prosentille. Onneksi voi jättää ensi syksynä kalliimmasta päästä vuokrapeltoja pois tai ainakin alentaa huutohintaa. Ehkäpä villi kuminaviljelys, TOS-siemenestä ? Harmi kun ei ole säkkikaupalla sitä kuminaa. Oli niin kuivat kesät, että vasta kolmas satovuosi antoi hiukan siemeniäkin.

-SS-

MKH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 332
Vs: Peltotuet 2023-2027
Joo kyllä se taitaa lhp olla edelleen parhaasta päästä, helposti menee 10 vuotta ja ylikin pelkillä niitoilla.

Pasimycin

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 223
Vs: Peltotuet 2023-2027
Jos mietitään tukioptimoinnin kannattavuutta ilman että tuottaa ollenkaan satokasvia, niin minkä verran siitä tulee tavanomaisessa tuotannossa katetta per hehtaari jos ajatellaan tilan koko tukikelpoista pinta-alaa?

Että jos vähentää kaikki siemen, kone, työ yms kulut, eli kaikki kakkoslomakkeen kulut ja lisäksi oman palkkavaatimuksen, niin minkä verran jää omistetulta hehtaarilta tulosta jos tuottaa vain "luontoarvoja"/tukia? Ja miten se hehtaarikohtainen tulos vertautuu oman alueenne vuokriin?

Itse jos en tarvitsisi peltoa eläinten ruokkimiseen, niin en saisi laskettua varmaan pelkkää tukien vuoksi viljelyä kannattavaksi verrattuna tämän alueen vuokriin (ainakaan ilman luomua johon ei taida saada sopimuksia).

Mutta muilla on ilmeisesti parempi osaaminen niin voisi ehkä jakaa sitä laskelmaa?


edit: Ja rehukauran saa ilmeisesti kiinnitetty 236 euroon, niin voisi ajatella että tavoittelisi noin 1000 euron eli reilu 4 tonnin satoa per hehtaari kauralla vs se että tavoittelisi keskiarvona ehkä 100€ parempia tukia per hehtaari, niin miten se kauran viljely lasketaan huonommaksi vaihtoehdoksi?
Eikös poroagria laskenut että 330e/t riittää nollatulokseen? Niin mihin riittää 236e/t?

No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?
Pakkokesanto, monimuotoisuutta, saneerausta ja loput "nurmea". Jää 270e/ha käteen.

MKH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 332
Vs: Peltotuet 2023-2027
Jos kylvää monimuotoisuuspellon niittykasveilla, voiko sen ilmoittaa suoraan luonnonhoitonurmeksi  muutaman vuodenpäästä? Sais alkuun vähän paremman tuen eikä tarvis juuri mitään tehdä.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2856
Vs: Peltotuet 2023-2027

Samoin virtuaaliset vaihtehtoiskustannukset toteutuisivat vasta, kun maat myytäisiin pois tai maat laitettaisiin vuokralle. Muuten niitä on aivan turha laskea, jos näin ei kuitenkaan ole tekemässä.

"Turha laskea kannattaako ylipäänsä olla viljelijänä, koska olen kuitenkin" taitaa kyllä olla aika yleinen malli.  ;D

No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?
Pakkokesanto, monimuotoisuutta, saneerausta ja loput "nurmea". Jää 270e/ha käteen.

Tuolta pohjalta kannattaisi täällä päin mieluummin vuokrata siis pellot pois, luulisi ainakin 400 edelleen saavan.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Peltotuet 2023-2027

Samoin virtuaaliset vaihtehtoiskustannukset toteutuisivat vasta, kun maat myytäisiin pois tai maat laitettaisiin vuokralle. Muuten niitä on aivan turha laskea, jos näin ei kuitenkaan ole tekemässä.

"Turha laskea kannattaako ylipäänsä olla viljelijänä, koska olen kuitenkin" taitaa kyllä olla aika yleinen malli.  ;D

No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?
Pakkokesanto, monimuotoisuutta, saneerausta ja loput "nurmea". Jää 270e/ha käteen.

Tuolta pohjalta kannattaisi täällä päin mieluummin vuokrata siis pellot pois, luulisi ainakin 400 edelleen saavan.

No ei saa. Semmoiseen tarvitaan jo hieman sokerijuurikkaanviljelyn viljavuutta, 10-30 ha lohkokoko, salaojitus ja etäisyyttä sen verran eläinyksiköstä, että lannanajo on järkevää.

Ne, jotka nyt miettivät ulosvuokrausta, ehkä sillä on syynsä, miksi pitää vuokrata peltoa ulos ja miksi ei voi saada neljääsataa.

-SS-

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 52000
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Peltotuet 2023-2027
Suurin syy pellon omistuksesta kiinnipitämiseen ja jonkinlainen viljelyn tapainen toiminta, lienee verotus?

Kö?

Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Pasimycin

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 223
Vs: Peltotuet 2023-2027

Samoin virtuaaliset vaihtehtoiskustannukset toteutuisivat vasta, kun maat myytäisiin pois tai maat laitettaisiin vuokralle. Muuten niitä on aivan turha laskea, jos näin ei kuitenkaan ole tekemässä.

"Turha laskea kannattaako ylipäänsä olla viljelijänä, koska olen kuitenkin" taitaa kyllä olla aika yleinen malli.  ;D

No palataan sitten alkuperäiseen kysymykseen, paljonko jää käteen hehtaarilta ihan kaikkien kulujen jälkeen jos ei tuota mitään myytävää?
Pakkokesanto, monimuotoisuutta, saneerausta ja loput "nurmea". Jää 270e/ha käteen.

Tuolta pohjalta kannattaisi täällä päin mieluummin vuokrata siis pellot pois, luulisi ainakin 400 edelleen saavan.
400 miinus kiinteät kulut vs  270 palkkaa näennäisviljelystä. Jokainen tekee mitä laskin näyttää.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2856
Vs: Peltotuet 2023-2027
400 miinus kiinteät kulut vs  270 palkkaa näennäisviljelystä. Jokainen tekee mitä laskin näyttää.

 ;D ;D ;D  Ei ihan jokainen välttämättä viljele kovin vomiakkaasti laskimen ohjaamana. Mikä on toki ihan ok.  :)

MKH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 332
Vs: Peltotuet 2023-2027
400 miinus kiinteät kulut vs  270 palkkaa näennäisviljelystä. Jokainen tekee mitä laskin näyttää.

 ;D ;D ;D  Ei ihan jokainen välttämättä viljele kovin vomiakkaasti laskimen ohjaamana. Mikä on toki ihan ok.  :)
Mutta ei sellasta uunoa löydy ihan joka kylästä mikä sen 400€ maksaa vuokraa,  jossain voi olla 200€  tiukassa.