Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Peltotuet 2023-2027  (Luettu 127226 kertaa)

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Peltotuet 2023-2027
Näin varsinaisen Vilja- Suomen kasvattina en jaksa lakata hämmästelemättä, kuinka se peruskevätviljan kasvattaminen on ainoaa oikeaa maanviljelyä ja loput jotain muuta... Kun siihen hömppäilyyn ottaa ammattimaisen asenteen, niin ne välivuodet tarjoavat loistavan tilaisuuden laittaa pelto sellaiseen kuntoon, että se vilja kasvaa pienemmillä kuluilla  niiden jälkeen. Luulen, että aika harvalla meistä ei ole lohkoja, joille joku näiden tukien mahdollistama väli/tehohoito ei tekisi hyvää. Täydellisyyttä kun laulun mukaan on vain Olkiluodossa...

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2267
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Peltotuet 2023-2027
Näin varsinaisen Vilja- Suomen kasvattina en jaksa lakata hämmästelemättä, kuinka se peruskevätviljan kasvattaminen on ainoaa oikeaa maanviljelyä ja loput jotain muuta... Kun siihen hömppäilyyn ottaa ammattimaisen asenteen, niin ne välivuodet tarjoavat loistavan tilaisuuden laittaa pelto sellaiseen kuntoon, että se vilja kasvaa pienemmillä kuluilla  niiden jälkeen. Luulen, että aika harvalla meistä ei ole lohkoja, joille joku näiden tukien mahdollistama väli/tehohoito ei tekisi hyvää. Täydellisyyttä kun laulun mukaan on vain Olkiluodossa...

Käytetäänpä tilaisuus hyväksi ja kysymys Petrille:

Kirjoitit MT:ssä 28.12. yhdessä.Silja Keräsen kanssa Vihreiden maaseutuohjelmasta, kirjoituksessa on kohta jossa puhutaan nurmiviljelyn hiilensidontatuesta, enintään 50% viljelykierrosta, se kannustaisi nurmiviljelyyn vilja-suomessa ja kannustaisi kasvinviljelyyn nauta-suomesssa.

Voisitko tarkentaa  tätä kohtaa muuten ihan hyvässä kirjoituksessa, jää vähän epäselväksi, miten tämä hiilensidontatuki käytännössä toteutuisi, kun jo nyt  ns. hömpäheinälle maksetaan tukia ja miten se lisäisi kasvinviljelyä nauta-suomessa?
Ja mistä saadaan markkinoita eli käyttökohteita nurmelle, kun samaan aikaan toivotte kotieläintuotannon vähentymistä? Ainoa mikä tulee mieleen,on nurmea käyttävät biokaasulaitokset, mutta niitä taitaa olla aika vähän vielä, ei muutenkaan taida olla missään suunnitelmissa rakentaa lisää näitä laitoksia,onko edes kannattavaa, vaikka olisi ehkä ilmaston kannalta tarpeellista?

Vai jatketaanko vaan edelleen heinän maahan niittämistä?

Viimeksi muokattu: 30.12.22 - klo:19:23 kirjoittanut Rakkine

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1445
Vs: Peltotuet 2023-2027
^
Hyvä kysymys Rakkineelta.

Minä yleensä poistan siinä vaiheessa varmistimen kun kuulen/luen jos vihreät kertoo tekevänsä jotain suomalaisen maaseudun hyväksi.

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8339
Vs: Peltotuet 2023-2027
Jossain luki, että kun vuonna 2021 oli huono sato niin tuli myös vähemmän kasvijätettä ja siitä typpioksiduulipäästöjä. Millaiset mahtaa olla maahan niitettävän/ kaatuvan nurmen typpioksiduulipäästö?
Mystinen kesälaatumies

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1242
Vs: Peltotuet 2023-2027
No sekin vielä 🤦
Luulin että hiilien hukkaamisessa, itämeren ja ilmaston pilaamisessa olisi ollut jo riittävästi rikosnimikettä tavalliselle maajussille😳

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Peltotuet 2023-2027
Kertokaas mihin sitä suunnatonta viljamäärää sitte oikein tarvittas jos kerran näennäisheinien kasvatus on kamalaa?

Rehunkäyttöpuolella on kertomusten mukaan lopetusaalto ja tämän vuoden sato oli ihan ok.
Ei mihinkään mut mukavampi olisi tuottaa oikeasti jotain kuin vain raksia tukilomakkeelta oikeat ruudut ja lähteä sen jälkeen niittokonetta perään..  ::)

Mukavaa?

Eikös helpolla tuleva raha ole mukavampaa ku riskillä väkisin viljely?
Kyl ja sen takia osittain siirryttiinkin luomuun. Mut kyl musta on ainakin mukavampi puida kunnon puhdasta kasvusto josta tulee kuorma paikastaansa jne. Luomussa joutuu puimurilla ajelemaan pidempään. Viljelykierto ja pinta-alan vähyys tekee sen et yhtä lajia on aina kohtuu vähän korjuussa et jonkun homman kun saa just alkuun niin samantien se jo loppuu. Mut tilinsaldon on pakko itsellä määritellä tekeminen ja sen vuoksi oli nyt luomu. Katsotaan ja varsinkin lasketaan ens kaudelle et miten tuo ero luomun ja taviksen terästettynä hömpillä ero menee. Niinkuin epäilit niin euromäärä taitaa nousta. Luomulla tais päästä 550e paikkeille perus, lhk, luomu ja ympin perusosan tuilla. Taviksessa 400e paikkeille. Kasvipeitteisyydestä ja kerääjäkasvista sit lisää. Parhaimmat hömpäthän ovat luomulla kieltolistalla.  ::) 

Taviksessa oli vain se et satotaso täytyisi vuosittain olla joku agronetti sato eli 6 tai 7 tonnia et hommaa kannattaisi pidemmässä juoksussa. Itsellä kun normiviljelyssä keskisato oli 4-5 tonnin välillä yleensä niin laskin et luomusta saan paremmin. Ennen tuo 4-5 tonnin keskisato toimi kun kaikki syötettiin sikojen kautta ja sioista tuli se raha. Nyt ei sieltä jää kuin paskat ja työt.

Mut niin se maailmaa muuttuu ehkä joskus vielä tulee se hetki kun ruokaa oikeasti tarvitaan.  :-\
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Peltotuet 2023-2027
Onko se sitten oikeata vihreätä, kun vedetään jollain nissanilla jotain kellfriitä pellolla ja ollaan niin luomussa. Miksi näitä poliittisia ohjelmia pitää esittää, kun ne ovat vain poliittisia hajatelmia? Ai niin kun vaalit. Nautailukin saattaisi olla etelässä järkevää, jos tuki olisi sama mitä pohjoisessa.

Ensinnäkin nämä kaikki hömppäilyt ja viherhössötykset perustuvat heinänkorsiviljelyyn. Katsellaan jitan putket silmissä entistä ojaa ja ajatellaan että nyt siinäkin kasvaa leipää. Tosiasia on kuitenkin se, että maksat monta sataa vuokraa pellosta, jonka kunnosta omistaja ei kuitenkaan huolehdi. Itse joudut kalkitsemaan ja peruslannoittamaan, jos meinaat saada jotain irti. Käytännössä se tarkoittaa kuitenkin ryöstöviljelyä. Ja jos olet ostanut peltoa, niin lyhennyksiin ja korkomenoihin kuluu vielä enemmän rahaa.

Joudut todella ostamaan käytetyn kellfriin ja puimaan sillä 50-luvun perkinssi punaisena mustalla savulla putken täydeltä intialaisella kansipahvilla. Sitten saatana tullaan neuvomaan palstoille, että sun pitää tehdä näin ja ... oota ... Kampissa on ihan ihq possea ja sovinisti joulupukki... ai niin muista se norppa.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5271
Vs: Peltotuet 2023-2027

Käytetäänpä tilaisuus hyväksi ja kysymys Petrille:

Kirjoitit MT:ssä 28.12. yhdessä.Silja Keräsen kanssa Vihreiden maaseutuohjelmasta, kirjoituksessa on kohta jossa puhutaan nurmiviljelyn hiilensidontatuesta, enintään 50% viljelykierrosta, se kannustaisi nurmiviljelyyn vilja-suomessa ja kannustaisi kasvinviljelyyn nauta-suomesssa.

Voisitko tarkentaa  tätä kohtaa muuten ihan hyvässä kirjoituksessa, jää vähän epäselväksi, miten tämä hiilensidontatuki käytännössä toteutuisi, kun jo nyt  ns. hömpäheinälle maksetaan tukia ja miten se lisäisi kasvinviljelyä nauta-suomessa?
Ja mistä saadaan markkinoita eli käyttökohteita nurmelle, kun samaan aikaan toivotte kotieläintuotannon vähentymistä? Ainoa mikä tulee mieleen,on nurmea käyttävät biokaasulaitokset, mutta niitä taitaa olla aika vähän vielä, ei muutenkaan taida olla missään suunnitelmissa rakentaa lisää näitä laitoksia,onko edes kannattavaa, vaikka olisi ehkä ilmaston kannalta tarpeellista?

Vai jatketaanko vaan edelleen heinän maahan niittämistä?
Jos olen oikein ymmärtänyt, nämä pakkonurmet tahtovat keskittyä tietyille lohkoille eivätkä useinkaan palvele "parempien" lohkojen monimuotoistamista. Kun se olisi sidottu kiertoon, tulos olisi ehkä toisenlainen.

Jos minulta kysytään (ja on se siellä taustapapereissa) niin ainakin täällä Cllä tuo rahoitettaisiin kotieläintuista. Periaatteessa hyödynsaajat ovat suunnilleen samat. Tällä hetkellä tukipolitiikka kannustaa ottamaan eläimiä maksimimäärän, pellolla tuotetaan vain kortta, vilja ostetaan jostain kaukaa. Kun se tulisi nurmelle, max 50% kierron  nurmista, se kyllä hienovaraisesti ohjaisi monipuolisempaa viljelyyn, ei vain ison eläinhallin täyttämiseen.

Märehtijöiden tulo Vilja- Suomeen ei ole varmaankaan kovin nopea prosessi, jos sitten onnistuu millään? Kotieläintuotannosta aika iso osa on yksimahaisia, joka on myös huoltovarmuuden kannalta ehkä se vaikein pala. Ainakaan ne eivät tätä peltoviljelyn monimuotoistamista palvele.

Tuskin kellään on optimaalista reseptiä kotieläintuotannon optimin Suomessa ja sen eri alueilla. Nurmiviljelyn etujen ja metaaniröyhtäilyjen tasapaino on uskoakseni löydettävissä; onko se sitten tällaisen luomupörriäisen haavekuva vai tuotantoekologisen optimoinnin tulosta, aika näyttää.

Typpioksidipäästöt eli denitrifikaatio on pykälää hankalampi kysymys, ihan jo tutkimusmenetelmällisten ongelmien vuoksi. Biologisen typensidonnan kautta hankittu typpi näyttää tuottavan väkityppeä pienemmät päästöt, kasvi jätteiden käsittelyssä lienee vielä paljon tekemistä.

Viimeksi muokattu: 01.01.23 - klo:10:18 kirjoittanut Petri

Rakkine

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2267
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Peltotuet 2023-2027
Kuuntelin  tänään ProAgria Etelä-Suomen tukiwebinaarin, kuunteliko kukaan muu agronettiläinen?
Yksi asia tuli selväksi, tukitasot laskee. Esityksessä oli esimerkkilaskelma 100 ha:n kasvitilasta, jonka tuet pienee n. 20 % , rahassa n. 9000 €, viime vuoteen verrattuna, jos se valitsisi tänä vuonna samat lohkokohtaiset toimenpiteet kuin viime vuonna. Jos taas haluaisi tukitason pysyvän ennallaan, joutuisi tekemään aika paljon lisää erilaisia  lohkokohtaisia toimenpiteitä, esimerkiksi lisäämään kerääjäkasvialaa, kasvipeitteisyysalaa,  viljelemään maanparannuskasveja ja monimuotoisuuskasveja ynnämuuta ynnämuuta. ( tää siis muistinvaraisesti, en noita  esitelmäaineistoja ole vielä saanut käsiini.)

Eli se joka keskittyy satokasvien viljelyyn, minimoiden hömpät ja muut toimenpiteet,  häviää kaikkein eniten tukitasoissa.

Mutta sit tullaankin siihen, että moniin toimenpiteisiin on varattu kiinteä summa rahaa, joten mitä enemmän on hehtaareita koko valtakunnan tasolla näissä, niin sitä pienemmäksi tukitasot putoaa, eli loppujen lopuksi taitaa olla vaikea saavuttaa edes entisiä tukitasoja monillakaan lisätoimenpiteillä, eli näin me taas  juostaan läähättäen tukirahojen perässä kuin  koira jäniksen perässä.

Viimeksi muokattu: 18.01.23 - klo:22:54 kirjoittanut Rakkine

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Peltotuet 2023-2027
Tarkoitus oli kuunnella, mutta tuli sitten muuta. Sen verran alussa katoin et tallennus päällä et tuliko toi sitten nähtäväksi jossain.

Juu havaintosi on oikeita. Tukitason tiputus on n. 20% jos viljelijä jatkaa entiseen malliin. Lisäämällä toimia ja hömppäalaa voi päästä entiselle tasolle.

Mutta niinkuin sanoit niin rahaa on tietyt summat varattu. Ja epäilen et säätöä hehtaarikorvauksiin tehdää  selviää mitä toimenpiteitä menee ja mitä ei. Mutta loppuuko rahat jostakin  toimenpiteestä niin ei tuolla nyt niin herkkuja toimenpiteitä ole et lisäiskö viljelijät sitten hömppäalaa niin epäilen.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Perussuomalainen porvari

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4495
Vs: Peltotuet 2023-2027
Onneksi voi keskittyä tuottavaan työhön ja puuhastella tuon maatalouden kanssa vähän miten sattuu huvittamaan. Ei käy kateeksi päätoimisille/rajusti velkaantuneille viljelijöille.

 Tuotantosuunnasta riippumatta.

antti-x

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2855
Vs: Peltotuet 2023-2027
Se että tuet laskee pikkuhiljaa on ihan tervettä kunhan laskevat tasapuolisesti ja järkevää tahtia. Edestakainen poukkoilu on se surkein vaihtoehto. Itsellä tuet etelän maidontuottajana oli viime vuonna 15-16% koko liikevaihdosta.

Tuet ovat sopivalla tasolla silloin kuin oikeasti tuottavat lohkot pysyvät järkevässä viljelykierrossa ja heikommat voi yhtä hyvin metsittää. Tukien tehtävä ei ole pitää pellon arvoa selkeästi tuotantoarvoa korkeammalla tasolla vaan pitää ne tarvittavat pellot (ja tarve ei ole nykyinen peltoala vaan vähemmän) ainakin potentiaalisesti ruuantuotantoon kelpaavina.

Viimeksi muokattu: 19.01.23 - klo:11:51 kirjoittanut antti-x

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5107
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Peltotuet 2023-2027
Onneksi voi keskittyä tuottavaan työhön ja puuhastella tuon maatalouden kanssa vähän miten sattuu huvittamaan. Ei käy kateeksi päätoimisille/rajusti velkaantuneille viljelijöille.

 Tuotantosuunnasta riippumatta.
Tuo muuten tulee lisääntymään tulevaisuudessa vain entisestään. Raha hankitaan muualta ja viljelyä jatketaan "harrastuksena"..

Se että tuet laskee pikkuhiljaa on ihan tervettä kunhan laskevat tasapuolisesti ja järkevää tahtia. Edestakainen poukkoilu on se surkein vaihtoehto. Itsellä tuet etelän maidontuottajana oli viime vuonna 15-16% koko liikevaihdosta.

Tuet ovat sopivalla tasolla silloin kuin oikeasti tuottavat lohkot pysyvät järkevässä viljelykierrossa ja heikommat voi yhtä hyvin metsittää. Tukien tehtävä ei ole pitää pellon arvoa selkeästi tuotantoarvoa korkeammalla tasolla vaan pitää ne tarvittavat pellot (ja tarve ei ole nykyinen peltoala vaan vähemmän) ainakin potentiaalisesti ruuantuotantoon kelpaavina.
Kyl peltojen hinnat ovat osassa maata karanneet reilusti yli tuottoarvojen. Ja jos hömpän tukemista jatketaan niin ei niitä metsityksiä kovin paljon tule.
Kyliltä kuultua.... "maatalous vaatii välillä kovempaa ryyppäämistä"...

Kasmet

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 115
Vs: Peltotuet 2023-2027
Esityksessä oli esimerkkilaskelma 100 ha:n kasvitilasta, jonka tuet pienee n. 20 % , rahassa n. 9000 €, viime vuoteen verrattuna, jos se valitsisi tänä vuonna samat lohkokohtaiset toimenpiteet kuin viime vuonna. Jos taas haluaisi tukitason pysyvän ennallaan, joutuisi tekemään aika paljon lisää erilaisia  lohkokohtaisia toimenpiteitä, esimerkiksi lisäämään kerääjäkasvialaa, kasvipeitteisyysalaa,  viljelemään maanparannuskasveja ja monimuotoisuuskasveja ynnämuuta ynnämuuta. ( tää siis muistinvaraisesti, en noita  esitelmäaineistoja ole vielä saanut käsiini.)

Eli se joka keskittyy satokasvien viljelyyn, minimoiden hömpät ja muut toimenpiteet,  häviää kaikkein eniten tukitasoissa.

Mutta sit tullaankin siihen, että moniin toimenpiteisiin on varattu kiinteä summa rahaa, joten mitä enemmän on hehtaareita koko valtakunnan tasolla näissä, niin sitä pienemmäksi tukitasot putoaa, eli loppujen lopuksi taitaa olla vaikea saavuttaa edes entisiä tukitasoja monillakaan lisätoimenpiteillä, eli näin me taas  juostaan läähättäen tukirahojen perässä kuin  koira jäniksen perässä.

Omalla kasvinviljelytilallani olen jo muutaman vuoden katsonut kannattavimmaksi mahdollisimman paljon valita erilaisia käyttömuotoja/lisätoimenpiteitä ja satokasveja vaan "hömppäprosenteilta" ylijäävä osa, kun järjestelmä on sen kerta mahdollistanut. Alkavalla kaudella tarkoitus toimia samoin, kun pikemminkin näytetään rahanjaossa moista enemmän suosivan. Päättyneen vuoden maatalouden tuloista valtaosa tuli tuista ja loppu kasvinviljelytuotteiden myyntitulosta. Lisäksi menopuoli on pienentynyt etenkin viime vuonna paljon, kun pelloilla ajokerrat kasvukauden aikana vähentyneet. Kokoluokka 150-200 ha, ei viljasadonkäsittelylaitteistoja itsellä ja suurin osa edullisia, huonohkoja vuokramaita. Lisänä metsätalouden harjoittamista ml. polttopuukauppa.

Magia

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3626
Vs: Peltotuet 2023-2027
Se että tuet laskee pikkuhiljaa on ihan tervettä kunhan laskevat tasapuolisesti ja järkevää tahtia. Edestakainen poukkoilu on se surkein vaihtoehto. Itsellä tuet etelän maidontuottajana oli viime vuonna 15-16% koko liikevaihdosta.

Tuet ovat sopivalla tasolla silloin kuin oikeasti tuottavat lohkot pysyvät järkevässä viljelykierrossa ja heikommat voi yhtä hyvin metsittää. Tukien tehtävä ei ole pitää pellon arvoa selkeästi tuotantoarvoa korkeammalla tasolla vaan pitää ne tarvittavat pellot (ja tarve ei ole nykyinen peltoala vaan vähemmän) ainakin potentiaalisesti ruuantuotantoon kelpaavina.
Maailmalla käsittääkseni kärsitään viljelysmaapulasta eli mitä vähemmän viljelysmaata käytössä sitä suurempi nälnhätä kolmansissa maissa.