Saa

Juu pikanurmiseokset ovat halpoja ja italoheinää joukkoon. Kylvömäärä 15-30 kg/ha erillisellä laahavannaskylvöllä  matalaan ristikkäin viljan kylvöön nähden. Jyräpyörät perässä ja löysä jälkiäes.

Sillä tavalla olen saanut näkyvää orasta havaittavaksi asti. Mutta kelit ovat kokeilujeni aikana olleet kuivat ja sateettomat, jo 1960- luvulla Mietoisissa tehtiin suojaviljaan  samalla tavalla kylvökokeita ja tiedettiin tuo menetelmä toimivaksi ja muut kevätkylvömenetelmät savisilla mailla lähinnä kelvottomiksi.

Meillä kylvettiin nurmet usein syyskylvönä, kun nyt muistelen paremmin.

Tällä aukealla keksittiin aikanaan kerääjäkasvitoimenpiteen alussa ne viskoviskot, oraille mullokselle jopa korsiintuneeseen kasvustoon ajettiin mitään ei noussut kun maa oli 10 cm halkeillutta kuivaa tuhkaa. Itse kylvin jopa kolme kertaa, kolmena vuotena sen jälkeen nousi hyvä heinänoras syyssateissa pintaan. Mutta ei kylvövuonna. Että se on kuivana keväänä kuin pistäisi siemeniä pankkiin.

Turhaan ostin heinänsiemenlaatikon Jukoonkin. Se pudottaa välijyrälle ne siemenet. Yhden kerran rankkasateen alle  kylvettynä apilat ja heinät itivät. 50 mm taisi tulla. Onneksi oli kevätkyntö, taisi olla ainoa palsta, jossa ei ollut liettymisvaurioita

Muina vuosina itämistulos oli todella heikko, joten olen hylännyt koko laatikon käytön. Jukon laahavannas omalla painollaan juuri kylvetyn yli, on juuri sopiva kylvösyvyys, kosteuttakin löytyy ainakin lannoitevantaiden auraamissa raidoissa.

-SS-

Nytpäs ei enää kylvetä kerääjää piensiemenlaatikosta tai sähköhuiskalla kylvön yhteydessä.

Kylvö pitää tehdä pääkasvin kylvön jälkeen. Ei ennen eikä kylvön yhteydessä.

Suitsii kummasti innokkaita raha-automaatin käyttäjiä..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 28.04.23 - klo:18:08

Juu pikanurmiseokset ovat halpoja ja italoheinää joukkoon. Kylvömäärä 15-30 kg/ha erillisellä laahavannaskylvöllä  matalaan ristikkäin viljan kylvöön nähden. Jyräpyörät perässä ja löysä jälkiäes.

Sillä tavalla olen saanut näkyvää orasta havaittavaksi asti. Mutta kelit ovat kokeilujeni aikana olleet kuivat ja sateettomat, jo 1960- luvulla Mietoisissa tehtiin suojaviljaan  samalla tavalla kylvökokeita ja tiedettiin tuo menetelmä toimivaksi ja muut kevätkylvömenetelmät savisilla mailla lähinnä kelvottomiksi.

Meillä kylvettiin nurmet usein syyskylvönä, kun nyt muistelen paremmin.

Tällä aukealla keksittiin aikanaan kerääjäkasvitoimenpiteen alussa ne viskoviskot, oraille mullokselle jopa korsiintuneeseen kasvustoon ajettiin mitään ei noussut kun maa oli 10 cm halkeillutta kuivaa tuhkaa. Itse kylvin jopa kolme kertaa, kolmena vuotena sen jälkeen nousi hyvä heinänoras syyssateissa pintaan. Mutta ei kylvövuonna. Että se on kuivana keväänä kuin pistäisi siemeniä pankkiin.

Turhaan ostin heinänsiemenlaatikon Jukoonkin. Se pudottaa välijyrälle ne siemenet. Yhden kerran rankkasateen alle  kylvettynä apilat ja heinät itivät. 50 mm taisi tulla. Onneksi oli kevätkyntö, taisi olla ainoa palsta, jossa ei ollut liettymisvaurioita

Muina vuosina itämistulos oli todella heikko, joten olen hylännyt koko laatikon käytön. Jukon laahavannas omalla painollaan juuri kylvetyn yli, on juuri sopiva kylvösyvyys, kosteuttakin löytyy ainakin lannoitevantaiden auraamissa raidoissa.

-SS-

Nytpäs ei enää kylvetä kerääjää piensiemenlaatikosta tai sähköhuiskalla kylvön yhteydessä.

Kylvö pitää tehdä pääkasvin kylvön jälkeen. Ei ennen eikä kylvön yhteydessä.

Suitsii kummasti innokkaita raha-automaatin käyttäjiä..

SKN:llä väärää tietoa:

Ympin ohjeet:

Kylvä kerääjäkasvi viimeistään 15.8. Voit kylvää kerääjäkasvin viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä tai viljan orasvaiheessa.

Tää on tätä, jopa SKÄNÄ on sekaisin kuin saunalamppu. Kyse kait välikasvin kylvöstä.

Tää on tätä, jopa SKÄNÄ on sekaisin kuin saunalamppu. Kyse kait välikasvin kylvöstä.

On tää ..vuosikausia jankutettiin koulutuksissa, maatalouslehdissä ym. kuinka tärkeitä on ne 1 m pientareet valtaojien varsilla,  että muistakaa nyt  varmasti ne, ja jos äes
oli hipaissutkin  pientaretta, tuli sanktio, jos joutui valvontaan,  nyt ne ei olekaan  enää tärkeitä kun niitä ei tarvitsekaan olla, sen sijaan on tullut paljon uusia pikkutarkkoja määräyksiä monista muista jutuista, pitää taas muistaa monia päivämääriä, mitä hömppäkasveja  saa missäkin tukimuodossa olla, ei niitä kyllä muista, vaan niitä pitää netistä käydä tarkistamassa, kun painettuja  ohjeitakaan ei enää julkaista. 
Ja loppujen lopuksi paljon tulee lisätyötä, jos haluaa päästä edes lähelle entisiä tukitasoja.

Aivan, kylvön yhteydessä tai orasvaiheessa mutta varsinaisen kylvön jälkeen.

Kannattaa soitella sinne maataloustelutoimistolle ja kysyä asian laita.

Aivan, kylvön yhteydessä tai orasvaiheessa mutta varsinaisen kylvön jälkeen.

Kannattaa soitella sinne maataloustelutoimistolle ja kysyä asian laita.

Mistä sää nyt sönkötät ?

Ai sää vieläkin meinaat vängätä kahta eri asiaa yhteen.

Ja siellä maataloustoimistolla tunnutaan olevan lähes yhtä sekaisin kuin kentälläkin. Jopa koulutusta vedetään niin että ei tiedetä saako sitä ohoraa olla kaksi vai kolme vuotta peräkkäin 

Aivan, kylvön yhteydessä tai orasvaiheessa mutta varsinaisen kylvön jälkeen.

Kannattaa soitella sinne maataloustelutoimistolle ja kysyä asian laita.

Menee saivarteluksi nyt. Ei ketään kiinnosta mihin ajankohtaan se kerääjäkasvi on kylvetty, koska se ei ole olennaista,  vaan se on olennaista että muodostuu tasainen kasvusto sinne pääkasvin alle, jolloin kerääjäkasvi tekee sen tehtävän mihin se on tarkoitettu.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.05.23 - klo:19:36

Aivan, kylvön yhteydessä tai orasvaiheessa mutta varsinaisen kylvön jälkeen.

Kannattaa soitella sinne maataloustelutoimistolle ja kysyä asian laita.

Menee saivarteluksi nyt. Ei ketään kiinnosta mihin ajankohtaan se kerääjäkasvi on kylvetty, koska se ei ole olennaista,  vaan se on olennaista että muodostuu tasainen kasvusto sinne pääkasvin alle, jolloin kerääjäkasvi tekee sen tehtävän mihin se on tarkoitettu.

Ei oo saivartelua, mutta SKN on nyt väärässä kasvissa kiinni. Välikasvia ei saa kylvää samalla ajolla. Tuota minä en sitten vaan ymmärrä. Selvää vastausta edes siihen saako kylvää samana päivänä ei taida olla kerrottu.

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 02.05.23 - klo:21:15

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.05.23 - klo:19:36

Aivan, kylvön yhteydessä tai orasvaiheessa mutta varsinaisen kylvön jälkeen.

Kannattaa soitella sinne maataloustelutoimistolle ja kysyä asian laita.

Menee saivarteluksi nyt. Ei ketään kiinnosta mihin ajankohtaan se kerääjäkasvi on kylvetty, koska se ei ole olennaista,  vaan se on olennaista että muodostuu tasainen kasvusto sinne pääkasvin alle, jolloin kerääjäkasvi tekee sen tehtävän mihin se on tarkoitettu.

Ei oo saivartelua, mutta SKN on nyt väärässä kasvissa kiinni. Välikasvia ei saa kylvää samalla ajolla. Tuota minä en sitten vaan ymmärrä. Selvää vastausta edes siihen saako kylvää samana päivänä ei taida olla kerrottu.

Toiset puhuu välikasvista, toiset kerääjäkasvista, niil on tietysti eri säännöt.

Välikasvi kuuluu ehdollisuuden viljelykiertoon, kerääjäkasvi on ympäristökorvauksen toimenpide, Ei todellakaan mitään tekemistä toistensa kanssa.

-SS-

Välikasvi kuuluu ehdollisuuden viljelykiertoon, kerääjäkasvi on ympäristökorvauksen toimenpide, Ei todellakaan mitään tekemistä toistensa kanssa.

-SS-

Tismalleen.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 02.05.23 - klo:18:33

Tää on tätä, jopa SKÄNÄ on sekaisin kuin saunalamppu. Kyse kait välikasvin kylvöstä.

On tää ..vuosikausia jankutettiin koulutuksissa, maatalouslehdissä ym. kuinka tärkeitä on ne 1 m pientareet valtaojien varsilla,  että muistakaa nyt  varmasti ne, ja jos äes
oli hipaissutkin  pientaretta, tuli sanktio, jos joutui valvontaan,  nyt ne ei olekaan  enää tärkeitä kun niitä ei tarvitsekaan olla, sen sijaan on tullut paljon uusia pikkutarkkoja määräyksiä monista muista jutuista, pitää taas muistaa monia päivämääriä, mitä hömppäkasveja  saa missäkin tukimuodossa olla, ei niitä kyllä muista, vaan niitä pitää netistä käydä tarkistamassa, kun painettuja  ohjeitakaan ei enää julkaista. 
Ja loppujen lopuksi paljon tulee lisätyötä, jos haluaa päästä edes lähelle entisiä tukitasoja.

kuinkas lähelle valtaojaa nyt saa kylvää🤔

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.05.23 - klo:22:02

Välikasvi kuuluu ehdollisuuden viljelykiertoon, kerääjäkasvi on ympäristökorvauksen toimenpide, Ei todellakaan mitään tekemistä toistensa kanssa.

-SS-

Tismalleen.

No miksi SKN ehdotti kerääjäkasvin kylvöön sellaisia erikoisuuksia, jotka eivät siihen liity ?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 03.05.23 - klo:06:12

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.05.23 - klo:22:02

Välikasvi kuuluu ehdollisuuden viljelykiertoon, kerääjäkasvi on ympäristökorvauksen toimenpide, Ei todellakaan mitään tekemistä toistensa kanssa.

-SS-

Tismalleen.

No miksi SKN ehdotti kerääjäkasvin kylvöön sellaisia erikoisuuksia, jotka eivät siihen liity ?

Kerääjäkasviautomaatti on poistunut kahdesta syystä, toinen on se että sateliittien tarkkuus puinnin jälkeen riittää siihen ,että tasaista kerääjäkasvi ei saa näyttämään tasaiselta johtuen pellon märistä/kuivista paikoista, joita ei maan tasalta näe. Se antaa hallinnolle mahdollisuuden evätä lohkolta kerääjäkasvikorvaus. Ja toinen syy on se että 33 prosenttia viimevuoden kasvista ei saa olla sama samalla lohkolla, jos meinää hakea kerääjäkasvitukea. Poislukien nurmet ja kesannot. Harmi sinänsä, että tämä aikaisemmin kerääjäkasvitukena lanseerattu lisätuki, joka pelasti monen viljelijän oman ruokailun poistuu liikevaihtovalikoimasta. Täytyy koittaa korvata se toisella tai sitten vähentää kuluja kerääjäkasvi tuen määrän osalta. Jää plus/miinus 0 tilanne. 5 päivää enään tukihakemuksen tekoon. Hyvää aikaa siihen kun pellollekkaan ei pääse, kun on lumi maassa..