Ok. Tästä taidettiin puhua tukikoulutuksessa, jossain sivulauseessa, kun se jäi mieleeni, mutta mistään en löytänyt kirjallista mainintaa asiasta.

On huomattavasti parempi tämä "viljelykierto" kuin entinen pääkasvin maksimiosuus.

Kaksi pääsuuntaa näen, ensimmäinen on koko tila samaa kasvia ja seuraavana toista. Sopimukset kiinnitykset mahdollistuvat pienemmillekin, alle 10:n rekkakuorman tiloille.

Jos taas maalajit ja pinnanmuodot vaihtelevat, voi lähteä liikkeelle, siten että lukitsee ne kuivat alueet syysviljalle, ja vaihtaa viidenneksi vuodeksi vaikka kesannon/monimuodon, ja muulla alalla viljelee samaa kevätviljaa, välikasviruista, syysvehnää tai syysrypsiä viljellen. Jos jonakin vuonna välikasvi selviääkin, voi ainakin siementä jatkaa, jos ei kerkiä keväällä uudelleenkylvää tarkoitetulle kevätviljalle.

-SS-

Olisi pari kysymystä palstalaisille. Tiedän tapauksen jossa viljelijä saa ab alueella 700e ha tukia luomussa. Niin elukoitahan ko henkilöllä ei ole. Onkos tämä nyt sitä tukioptimointia? Vuokrapeltoja on pieni siivu ainakin 300e ha hinnalla. Useamman vuoden viljellyt noita ja systeeminä tuntuu olevan että joka toinen vuosi jotain myytävääkin pellosta saanut puitua. Mitään erikoiskasveiksi luokiteltavia en ole nähnyt että olisi ollut.
Onko ko touhu lukujen valossa mitenkään kannattavaa?
Kyselen siinä mielessä että olisi mahdollisuus tulevaisuudessa nuo pellot ostaa pois kuleksimasta mutta hintaluokka mietinnässä. Vuokraisäntää leikkimällä 5% brutto pitäisi saada. Jotenkin mietityttää että millä ihmeellä alueellinen keskihinta voi pyöriä yli 10ke. Ymmärrän toki että muutaman hehtaarin ikkunanalus tilkkuja voi ostaa vähän kovempaankin hintaan naapurilta mutta onko hintatilastot koottu näistä pelkästään.
Lisänä vielä lähempänä isompia kaupunkeja on käynnissä rakennushankkeita pelloille. Näissäkin kauppaa tietenkin käyty ja hinnat ihan jotain muuta kuin normikaupassa.  Siinä tapauksesssa jos nämäkin kaupat survotaan hintatilastoon.
Tulipahan jorinaa toivottavasti aiheuttaa jonkinlaista keskustelua.

Kyselen siinä mielessä että olisi mahdollisuus tulevaisuudessa nuo pellot ostaa pois kuleksimasta mutta hintaluokka mietinnässä. Vuokraisäntää leikkimällä 5% brutto pitäisi saada. Jotenkin mietityttää että millä ihmeellä alueellinen keskihinta voi pyöriä yli 10ke. Ymmärrän toki että muutaman hehtaarin ikkunanalus tilkkuja voi ostaa vähän kovempaankin hintaan naapurilta mutta onko hintatilastot koottu näistä pelkästään.
Lisänä vielä lähempänä isompia kaupunkeja on käynnissä rakennushankkeita pelloille. Näissäkin kauppaa tietenkin käyty ja hinnat ihan jotain muuta kuin normikaupassa.  Siinä tapauksesssa jos nämäkin kaupat survotaan hintatilastoon.
Tulipahan jorinaa toivottavasti aiheuttaa jonkinlaista keskustelua.

Pelto ja metsä(pohja) ovat länsieuroopan tyyliin kasvavassa määrin tapa turvata olemassa olevaa varallisuutta ilman että sijoitetulle pääomalle haetaan mitään huipputuottoja. Korkeintaan voidaan olettaa että sijoituksen arvo nousee suht tasaisesti ajan kanssa.

Jos haluaa peltoa niin maksaa minkä pyydetään, jos haluaa tuottoja niin kannattaa katsella muualle. Lisäksi AB-alueen  peltoa tulee vapaasti myyntiin tosi vähän suhteessa siihen minkä verran isännillä on kuitenkin rahaa sukanvarressa.

Hintatilastoista puuttuu suuri osa omistajaa vaihtaneista pelloista !

Sukupolvenvaihdokset ja perintösaannot eivät pääse hintatilastoihin, ne ovat usein lähemmäksi ns. tuottoarvoa hinnoiteltu, tai jopa lahjanluonteisia kauppoja.

-SS-

Hintatilastoista puuttuu suuri osa omistajaa vaihtaneista pelloista !

Sukupolvenvaihdokset ja perintösaannot eivät pääse hintatilastoihin, ne ovat usein lähemmäksi ns. tuottoarvoa hinnoiteltu, tai jopa lahjanluonteisia kauppoja.

-SS-

Mutta jos todellista markkinahintaa pellolle haetaan niin eipä siihen vaikuta se millä hintaa joku peltoa luovuttaa omille lapsille. Ei ennakkoperinnöillä yms. ole mitään tekemistä tuottoarvon kanssa.

Verottajan alueellisesti vahvistettuja pellon tuottoarvoja tietyllä kertoimella laskettuna  käytetään alihintaisissa tilakaupoissa määrittelemään raja, jonka alle mennessä lahjanluonteisuus määrätään.

Siis jotenkin suunnilleen näin.

Mutta, siis, parin- kolmen hehtaarin rajanoikaisut ja pihapeltojen ei-sukulaisten rohmusodankäynnin hinnalla-millä-hyvänsä - kaupat väistämättä vääristävät hintatasoa.

Eurostatin määritelmästä en löytänyt, ovatko maakauppojen hehtaarihinnat painotetut kaupan hehtaarimäärällä. Jos Varsinais-Suomessa keskimäärin 25 ha:n tilastoitavat peltokaupat (yli 10 ha:n luokka, 26 kpl)  ovat keskiarvoltaan ja mediaaniltaan lähes samat, noin 12000 euroa, ainoastaan keskihajonnasta voi päätellä hiukan enemmän, se on runsaat 2100 euroa. Eli hinnat vaihtelevat sentään  melko runsaasti.

5-10 ha:n kaupoissa keskihajonta on vielä huomattavasti suurempi.

Mutta palatakseni tilastointiin, jos yksittäisen suuren pinta-alan kaupan hehtaarihintaa ei painoteta hehtaarihintatilastoissa, voi käsitys korkeista hinnoista tulla ylikorostuneeksi.

Arkijärjellä ajatellen, suurimmat yhtenäiset julkisen kaupankäynnin kohteena olevat alat saattavat olla edullisempia, koska muutenkin tarvitaan mittava rahoitus kauppaan.

-SS-

Kiitos vastauksista.
Lisänä vielä että noita peltoja voisi itsekin viljellä. Pelkästä sijoitusnäkökulmastahan touhussa ei olisi järkeä. Toki jos olisi ylimäärääräistä fyffeä että voisi hajauttaa enemmän niin silloin toki.
Tässä tapauksessa pelloille pitäisi käypäarvo saada leivottua. Lahjanluonteinen kauppa ei oikein onnistu koska en ole ainut joka on osingolla tilasta.
Minkälaisia kertoimia tuottoarvoissa on käytetty ja olisiko niitä netissä kenties jaossa?

Taidan varuiksi kerätä pientä pottia jos sattuu olemaan aikanaan hinta kohillaan..

Mites, oliko tuo luonnonhoitonurmen maksimikorvausala AB-alueella 25 % ja vain C-alueella 10 %? Jossain koulutuksessa muistan, että olisi AB-alueellekin mainittu tuo 10 %:n korvauskatto, mutta Ruokaviraston tukioppaassa 10 %:n maksimiala mainitaan vain C-alueen yhteydessä.

Mites, oliko tuo luonnonhoitonurmen maksimikorvausala AB-alueella 25 % ja vain C-alueella 10 %? Jossain koulutuksessa muistan, että olisi AB-alueellekin mainittu tuo 10 %:n korvauskatto, mutta Ruokaviraston tukioppaassa 10 %:n maksimiala mainitaan vain C-alueen yhteydessä.

Mä olen ymmärtänyt et noita ekojärjestelmän tukia saa olla ab:llä 25%, lhn on yks noista.

Kyllä on eko ja ympäristösysteemin yhteensä 45 % hömpät kohta arvossaan. Rehuohra on laskenut ensi talveksi jo euron päähän sadanviidenkympin rajasta.

Vehnät alittavat 200 euroa ja kauraa ei vaan oteta minnekään.

Kerääjäkasvikin orastuu hyvin kun laittaa harvaa viljaa ja ilman apulantaa.

-SS-

Eikös C alueellakin leikkaannu vain ymppi 10% jälkeen?

Kyllä on eko ja ympäristösysteemin yhteensä 45 % hömpät kohta arvossaan. Rehuohra on laskenut ensi talveksi jo euron päähän sadanviidenkympin rajasta.

Vehnät alittavat 200 euroa ja kauraa ei vaan oteta minnekään.

Kerääjäkasvikin orastuu hyvin kun laittaa harvaa viljaa ja ilman apulantaa.

-SS-

Ääh mitään... kyl sitä tonnilla tai viidellä sadalla ostettua lantaa kannattaa käyttää, huippusato kun tulossa.. 

Vakavissaan ei ole kyl yhtään hyvä tilanne vaikka olis ne viiden sadan lannat odottamassa ja millaisia kiinnityksiä ei ole tehty. Toivottavasti on paksu lompakko ja voi myynnin siirtää hamaan tulevaisuuteen.. 

No, ei tullut apulantaa edes tilatuksi. Että mennään minimilannoituksella, viime kesän säkinpohjilla. Kyllä kukka-, maanparannus-  ja riistapelto tuottaa lannoittamattakin.

Hinnat saavat laskea vielä paljon, ennen kuin rupeaa huolestuttamaan; tappioksi katson vasta sen, jos joutuu sadan euron hintatasossa puidun viljan myymään kahdeksallakympillä.

Ja onhan tuossa vielä useamman takavuosien kuormien hinnat käytävä pyytelemässä maksuun; se on semmoista bonusrahaa, joka euro, jonka saa mangutuksi, on pelkkää voittoa.

-SS-

Kun tajuaa, että "viljelykiertoa" ei tarvitse kierrättää eri lohkoilla joka vuosi, yksinkertaistuu asia hyvin paljon

Eli pitää 33% alasta kahden kasvin kierrossa, loput voi pitää kolme vuotta samaa. Sinne 67% alalle voi harkita syys-ja kevätviljoja, esimerkiksi vehnää, siinä on sentään kolme vuotta mahdollisuus saada onnistunut talvehtiminen ja samalla saada niille lohkoille se kiertokerta. Välikasvi on myös hyvä vaihtoehto saada ne kiertodokumentit täsmäämään. Öljykasvi on hyvä viljelykiertokasvi, vaikka koko tilalle silloin neljäntenä vuotena.

-SS-