Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 27.02.23 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.02.23 - klo:13:56

Kerääjäkasvin yksi typeryys on poistunut: viimeinen päättämispäivä.

"Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9.
Kasvuston saa muokata aikaisintaan 1.10.
Aiempi päättäminen ja muokkaus on sallittua, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi.
 Kerääjäkasvin kasvuajan on oltava vähintään kuusi viikkoa."

Aikainen kevätvehnä/ohra/kaura, sinne kerääjäkasvi ja normaaliaikaan syyskylvöille. Oletan,
että kerääjäkasvin hehtaarikohtainen korvaus alenee, koska suosio varmasti nousee.

-SS-

Ei mielestäni tarvisi olla koko kerääjäkasvin kylvövaatimusta, jos kylvää syyskasvin.
 Saman asiahan se ajaa ja jopa paremmin kun ei päätetä 1.10

Paljonko tuollainen pintaan viskelty heinä kerkeää kasvamaan kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun?

Näinhän se on mutta koulutuksessa sanoivat että pitää olla hyvä tasainen kasvusto, jos ei onnistu niin kyseisen tuen haku pitäisi perua kun käy ilmi ettei onnistu.

Pitäisi ja pitäisi. Näkeekö sen satelliittikuvasta, kuinka hyvin aluskasvi on lähtenyt kasvuun ja olisiko soveliasta perua tuki? 

Lainaus käyttäjältä: MKH - 27.02.23 - klo:14:25

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 27.02.23 - klo:14:20

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.02.23 - klo:13:56

Kerääjäkasvin yksi typeryys on poistunut: viimeinen päättämispäivä.

"Kasvuston saa päättää kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9.
Kasvuston saa muokata aikaisintaan 1.10.
Aiempi päättäminen ja muokkaus on sallittua, jos lohkolle kylvetään syyskylvöinen satokasvi.
 Kerääjäkasvin kasvuajan on oltava vähintään kuusi viikkoa."

Aikainen kevätvehnä/ohra/kaura, sinne kerääjäkasvi ja normaaliaikaan syyskylvöille. Oletan,
että kerääjäkasvin hehtaarikohtainen korvaus alenee, koska suosio varmasti nousee.

-SS-

Ei mielestäni tarvisi olla koko kerääjäkasvin kylvövaatimusta, jos kylvää syyskasvin.
 Saman asiahan se ajaa ja jopa paremmin kun ei päätetä 1.10

Paljonko tuollainen pintaan viskelty heinä kerkeää kasvamaan kesäkuun puolesta välistä elokuun loppuun?

Näinhän se on mutta koulutuksessa sanoivat että pitää olla hyvä tasainen kasvusto, jos ei onnistu niin kyseisen tuen haku pitäisi perua kun käy ilmi ettei onnistu.

Pitäisi ja pitäisi. Näkeekö sen satelliittikuvasta, kuinka hyvin aluskasvi on lähtenyt kasvuun ja olisiko soveliasta perua tuki? 

Jos se noin menee et saa syyskylvöille lopettaa niin sillo on kyl helpoimpia rahoja.. jos eivät sitten lopu.. 

Jos se noin menee et saa syyskylvöille lopettaa niin sillo on kyl helpoimpia rahoja.. jos eivät sitten lopu.. 

Siis tuo myöhäinen säilytys oli aikaisemmassa kerääjäkasvissa mahdoton yhtälö toimia syysvehnäkierrolla. Lokakuun alkuun kylvö lisää syysviljan ennestäänkin korkeaa talvehtimisriskiä jonkin verran, noin 1/4 kylvöistä pilaantuu liian myöhäisyyden takia. Ja etenkin rukiin kylvö mahdollistuu mainiosti, kun pääsee syyskuulle tullessa kylvöille tarvitsematta vaalia niitä muutamia raiheinätupsuja lokakuulle asti.

Syysvehnällä Ceylon ei onnistu kerääjäkasvina ollenkaan, on liian lyhyt. Jokin Arktika tai Aura voisi toimia siten, että raapii laahavantaalla pintaan raiheinän aikaisin keväällä. Usein syysvilja virkistyy pienestä vikuuttamisesta. Mutta raiheinä peitti Ceylonin täysin, niin että vain pisimmät mutantit pistivät puolen tähkän verran ruohosta esiin. Lisäksi lyhytkavuisella syysvehnällä rikkatorjunta, varsinkin luoho, vaatii aina "all in"  kasvinsuojeluainevalinnan osalta. Vaikka raihenä kuulemma jonkin verran kestäisi Puma Extraa.

Tuo uusi sääntö, että "kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista." estää lyhytkasvuisen valkoapilan käytön esim. Ceylonilla. Timotei ja muut tämmäset ovat taas hankalia rikkakasveja syysviljavaltaisessa viljelyssä. Kuuden viikon vähimmäiskasvuaika taas estää aikaisen ohran jälkeen tuen noukkimisen ja heti kylvön syysvehnälle. Ehkä syysvehnän puinnin jälkeen (ennen 15.08)  voisi ajatella kerääjäkasvia talveksi, jos ei meinaa kylvää.syksyllä.

Kyllä raiheinä syysvehnäpellossa hyvin kasvaa, kun laahavantaalla levittää toukokuussa raiheinät paikkaansa. Hyvät tuorerehut tuosta olisi saanut. (Vuosi 2016)


Kuva: huomaa Ceylonin korren pituus, sama kuin italianraiheinän kasvustolla. Syyskuun alku, 2016

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.02.23 - klo:22:15

Jos se noin menee et saa syyskylvöille lopettaa niin sillo on kyl helpoimpia rahoja.. jos eivät sitten lopu.. 

Siis tuo myöhäinen säilytys oli aikaisemmassa kerääjäkasvissa mahdoton yhtälö toimia syysvehnäkierrolla. Lokakuun alkuun kylvö lisää syysviljan ennestäänkin korkeaa talvehtimisriskiä jonkin verran, noin 1/4 kylvöistä pilaantuu liian myöhäisyyden takia. Ja etenkin rukiin kylvö mahdollistuu mainiosti, kun pääsee syyskuulle tullessa kylvöille tarvitsematta vaalia niitä muutamia raiheinätupsuja lokakuulle asti.

Syysvehnällä Ceylon ei onnistu kerääjäkasvina ollenkaan, on liian lyhyt. Jokin Arktika tai Aura voisi toimia siten, että raapii laahavantaalla pintaan raiheinän aikaisin keväällä. Usein syysvilja virkistyy pienestä vikuuttamisesta. Mutta raiheinä peitti Ceylonin täysin, niin että vain pisimmät mutantit pistivät puolen tähkän verran ruohosta esiin. Lisäksi lyhytkavuisella syysvehnällä rikkatorjunta, varsinkin luoho, vaatii aina "all in"  kasvinsuojeluainevalinnan osalta. Vaikka raihenä kuulemma jonkin verran kestäisi Puma Extraa.

Tuo uusi sääntö, että "kerääjäkasvikasvusto ei saa koostua yksinomaan typensitojakasveista." estää lyhytkasvuisen valkoapilan käytön esim. Ceylonilla. Timotei ja muut tämmäset ovat taas hankalia rikkakasveja syysviljavaltaisessa viljelyssä. Kuuden viikon vähimmäiskasvuaika taas estää aikaisen ohran jälkeen tuen noukkimisen ja heti kylvön syysvehnälle. Ehkä syysvehnän puinnin jälkeen (ennen 15.08)  voisi ajatella kerääjäkasvia talveksi, jos ei meinaa kylvää.syksyllä.

Kyllä raiheinä syysvehnäpellossa hyvin kasvaa, kun laahavantaalla levittää toukokuussa raiheinät paikkaansa. Hyvät tuorerehut tuosta olisi saanut. (Vuosi 2016)


Kuva: huomaa Ceylonin korren pituus, sama kuin italianraiheinän kasvustolla. Syyskuun alku, 2016

-SS-

Itse käyttänyt ceylonilla luomussa puna-apilaa ja timoteitä erikseen eikä kumpikaan ole läpi kasvanut kuin aukkopaikoissa tietysti mut muuten ei. Nyt aattelin laittaa sekaisin nuo ja sen jälkeen sormet ristiin..

Aika ovelasti rakennettu tää uusi tukisysteemi.  Jos keskittyy pelkästään satokasvien tuottamiseen ja jättää hömpät minimiin, tuet putoaa paljon,  n. 20% aiempaan verrattuna. Miksi tää noin reilu pudotus  ei  sitten herätä  lainkaan meteliä viljelijäkentällä eikä kritiikkiä MTK:n  suunnalta?
No tietysti siksi että tukien kokonaismäärä pysyy ilmeisesti samana, mutta siitä on aiempaa suurempi osa suunnattu  hömpälle, eli virallisesti ilmaistuna ilmasto- ja ympäristötoimiin.
Ja onhan mallilaskelmatkin jo todistaneet, että jos yksittäinen tila haluaa säilyttää aiemman tukitason, täytyy  näitä "hömppätoimenpiteitä" rutkasti lisätä.
Eli on vaikeaa alkaa marisemaan tukien putoamisesta, koska aina  voidaan esittää vastaväite että lisää tilallasi hömppäheiniä, niin säilytät entisen tukitasosi,  eli tässä se oveluus tulee esiin, että on puolipakolla  osallistuttava näihin ilmastotoimiin, jos ei halua tukitasonsa putoavan.

Aika ovelasti rakennettu tää uusi tukisysteemi.  Jos keskittyy pelkästään satokasvien tuottamiseen ja jättää hömpät minimiin, tuet putoaa paljon,  n. 20% aiempaan verrattuna. Miksi tää noin reilu pudotus  ei  sitten herätä  lainkaan meteliä viljelijäkentällä eikä kritiikkiä MTK:n  suunnalta?
No tietysti siksi että tukien kokonaismäärä pysyy ilmeisesti samana, mutta siitä on aiempaa suurempi osa suunnattu  hömpälle, eli virallisesti ilmaistuna ilmasto- ja ympäristötoimiin.
Ja onhan mallilaskelmatkin jo todistaneet, että jos yksittäinen tila haluaa säilyttää aiemman tulotason, täytyy  näitä "hömppätoimenpiteitä" rutkasti lisätä.
Eli on vaikeaa alkaa marisemaan tukien putoamisesta, koska aina  voidaan esittää vastaväite että lisää tilallasi hömppäheiniä, niin säilytät entisen tukitasosi,  eli tässä se oveluus tulee esiin, että on puolipakolla  osallistuttava näihin ilmastotoimiin, jos ei halua tukitasonsa putoavan.

Oma lukunsa on myös he, jotka ovat jo toteuttaneet ilmastotoimia.

Heidän tukitasonsa tippuu, eikä voi tehdä yhtään mitään. Kaikki toimenpiteet on jo. Tästä asiasta mtk:oon pitäisi myös mölistä

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 28.02.23 - klo:21:44

Aika ovelasti rakennettu tää uusi tukisysteemi.  Jos keskittyy pelkästään satokasvien tuottamiseen ja jättää hömpät minimiin, tuet putoaa paljon,  n. 20% aiempaan verrattuna. Miksi tää noin reilu pudotus  ei  sitten herätä  lainkaan meteliä viljelijäkentällä eikä kritiikkiä MTK:n  suunnalta?
No tietysti siksi että tukien kokonaismäärä pysyy ilmeisesti samana, mutta siitä on aiempaa suurempi osa suunnattu  hömpälle, eli virallisesti ilmaistuna ilmasto- ja ympäristötoimiin.
Ja onhan mallilaskelmatkin jo todistaneet, että jos yksittäinen tila haluaa säilyttää aiemman tulotason, täytyy  näitä "hömppätoimenpiteitä" rutkasti lisätä.
Eli on vaikeaa alkaa marisemaan tukien putoamisesta, koska aina  voidaan esittää vastaväite että lisää tilallasi hömppäheiniä, niin säilytät entisen tukitasosi,  eli tässä se oveluus tulee esiin, että on puolipakolla  osallistuttava näihin ilmastotoimiin, jos ei halua tukitasonsa putoavan.

Oma lukunsa on myös he, jotka ovat jo toteuttaneet ilmastotoimia.

Heidän tukitasonsa tippuu, eikä voi tehdä yhtään mitään. Kaikki toimenpiteet on jo. Tästä asiasta mtk:oon pitäisi myös mölistä

Mtk nyt ei näitä ilmastotoimia halua. Heitä kiinnostaa vaan et tundralla voi kasvattaa nautoja ja lypsää maitoa.

Niinkuin tuolla muualla kirjoitinin niin tavis viljelijä joka ottaa nyt hömpät käyttöön voitti muut hävisi..

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 28.02.23 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 28.02.23 - klo:21:44

Aika ovelasti rakennettu tää uusi tukisysteemi.  Jos keskittyy pelkästään satokasvien tuottamiseen ja jättää hömpät minimiin, tuet putoaa paljon,  n. 20% aiempaan verrattuna. Miksi tää noin reilu pudotus  ei  sitten herätä  lainkaan meteliä viljelijäkentällä eikä kritiikkiä MTK:n  suunnalta?
No tietysti siksi että tukien kokonaismäärä pysyy ilmeisesti samana, mutta siitä on aiempaa suurempi osa suunnattu  hömpälle, eli virallisesti ilmaistuna ilmasto- ja ympäristötoimiin.
Ja onhan mallilaskelmatkin jo todistaneet, että jos yksittäinen tila haluaa säilyttää aiemman tulotason, täytyy  näitä "hömppätoimenpiteitä" rutkasti lisätä.
Eli on vaikeaa alkaa marisemaan tukien putoamisesta, koska aina  voidaan esittää vastaväite että lisää tilallasi hömppäheiniä, niin säilytät entisen tukitasosi,  eli tässä se oveluus tulee esiin, että on puolipakolla  osallistuttava näihin ilmastotoimiin, jos ei halua tukitasonsa putoavan.

Oma lukunsa on myös he, jotka ovat jo toteuttaneet ilmastotoimia.

Heidän tukitasonsa tippuu, eikä voi tehdä yhtään mitään. Kaikki toimenpiteet on jo. Tästä asiasta mtk:oon pitäisi myös mölistä

Mtk nyt ei näitä ilmastotoimia halua. Heitä kiinnostaa vaan et tundralla voi kasvattaa nautoja ja lypsää maitoa.

Niinkuin tuolla muualla kirjoitinin niin tavis viljelijä joka ottaa nyt hömpät käyttöön voitti muut hävisi..

Kaikkein suurin voittaja tässä juoksussa on se, joka saa vuokrattua jollekin eturiviläiselle peltonsa vähintään 5 vuoden sopparilla 600-700 euron hehtaarihintaan. Vielä kun pitää huolen, että kalkitus- ja jankkurointivaade  löytyy pikkupräntillä takasivulta, sitten on pullat hyvin uunissa.

Onko ensi kaudella se kolmen kasvin pakko.  Voiko vetää kaikki samaa ens vuon, ja sit seuraavan vuon se kierto. Oliko efa kesantoa vähemmän vai ollenka?

Onko ensi kaudella se kolmen kasvin pakko.  Voiko vetää kaikki samaa ens vuon, ja sit seuraavan vuon se kierto. Oliko efa kesantoa vähemmän vai ollenka?

En löydä kolmen kasvin pakkoa noista ennakko-ohjeista.
4% on EFA alaa vastaavaa pakkokesantoa
Viljelykierrossa 33% pitää vaihtua vuosittain, mutta viiden vuoden aikana pitää se loppukin vaihtua. Ei koske nurmia eikä sokerijuurikasta.

Helpoimmalla pääsee kun vaihtaa päikseen viljan ja maanparannuskasvi/monimuodon/herneen/ihan minkävaan jota ei tarvii puida.

Tai kokotila ohraa, kokotila kauraa, kokotila vehnää, kokotila ruista, kokotila rypsiä. Valmis ja hop.

-SS-

Siis tuo kolmen kasvin vaatimus oli pienillä tiloilla kohtuuton, koska muutamassa vuodessa
viljakaupan yksiköksi oli tullut yhdistelmä- tai moduuliyhditelmäkuorma.

Parasta uudessa järjestelmässä on tuo melko helppo viljelyn suunnittelu, koska syys- ja kevätkylvöidet viljat ovat
eri kasveja, eri vilja- ja öljykasvilajien lisäksi. Jopa rapsi ja rypsi ovat eri kasveja.

Vaikka viljelisi pelkkää vehnää, syys- ja kevätvehnä ovat mahdollisia vaihdokkaita.

-SS-

Onko ensi kaudella se kolmen kasvin pakko.  Voiko vetää kaikki samaa ens vuon, ja sit seuraavan vuon se kierto. Oliko efa kesantoa vähemmän vai ollenka?

Tämän hetkisen tiedon valossa voit mun käsittääkseni 96 % vetää samaa ja efa-kesantoa se 4 %, jonka senkin saa EU:n myöntämällä poikkeusluvalla korjata. Eli käytännössä voit kylvää kaiken samaa.

Siis tuo kolmen kasvin vaatimus oli pienillä tiloilla kohtuuton, koska muutamassa vuodessa
viljakaupan yksiköksi oli tullut yhdistelmä- tai moduuliyhditelmäkuorma.

Parasta uudessa järjestelmässä on tuo melko helppo viljelyn suunnittelu, koska syys- ja kevätkylvöidet viljat ovat
eri kasveja, eri vilja- ja öljykasvilajien lisäksi. Jopa rapsi ja rypsi ovat eri kasveja.

Vaikka viljelisi pelkkää vehnää, syys- ja kevätvehnä ovat mahdollisia vaihdokkaita.

-SS-

Joo kyllähän tuo kolmen kasvin vaatimuksen poistuminen (jos se nyt siis tulee...) helpottaa huomattavasti nimenomaan pieniä tiloja, joille paras vaihtoehto voi olla nimenomaan se, että kaikki on samaa kasvia.

Mutta olivathan syys- ja kevätvehnä jne. eri kasveja kuluneellakin kaudella.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 28.02.23 - klo:22:04

Lainaus käyttäjältä: Äärisosialisti - 28.02.23 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 28.02.23 - klo:21:44

Aika ovelasti rakennettu tää uusi tukisysteemi.  Jos keskittyy pelkästään satokasvien tuottamiseen ja jättää hömpät minimiin, tuet putoaa paljon,  n. 20% aiempaan verrattuna. Miksi tää noin reilu pudotus  ei  sitten herätä  lainkaan meteliä viljelijäkentällä eikä kritiikkiä MTK:n  suunnalta?
No tietysti siksi että tukien kokonaismäärä pysyy ilmeisesti samana, mutta siitä on aiempaa suurempi osa suunnattu  hömpälle, eli virallisesti ilmaistuna ilmasto- ja ympäristötoimiin.
Ja onhan mallilaskelmatkin jo todistaneet, että jos yksittäinen tila haluaa säilyttää aiemman tulotason, täytyy  näitä "hömppätoimenpiteitä" rutkasti lisätä.
Eli on vaikeaa alkaa marisemaan tukien putoamisesta, koska aina  voidaan esittää vastaväite että lisää tilallasi hömppäheiniä, niin säilytät entisen tukitasosi,  eli tässä se oveluus tulee esiin, että on puolipakolla  osallistuttava näihin ilmastotoimiin, jos ei halua tukitasonsa putoavan.

Oma lukunsa on myös he, jotka ovat jo toteuttaneet ilmastotoimia.

Heidän tukitasonsa tippuu, eikä voi tehdä yhtään mitään. Kaikki toimenpiteet on jo. Tästä asiasta mtk:oon pitäisi myös mölistä

Mtk nyt ei näitä ilmastotoimia halua. Heitä kiinnostaa vaan et tundralla voi kasvattaa nautoja ja lypsää maitoa.

Niinkuin tuolla muualla kirjoitinin niin tavis viljelijä joka ottaa nyt hömpät käyttöön voitti muut hävisi..

Kaikkein suurin voittaja tässä juoksussa on se, joka saa vuokrattua jollekin eturiviläiselle peltonsa vähintään 5 vuoden sopparilla 600-700 euron hehtaarihintaan. Vielä kun pitää huolen, että kalkitus- ja jankkurointivaade  löytyy pikkupräntillä takasivulta, sitten on pullat hyvin uunissa.

Ja  vaatimus vuokran maksusta ennakkoon reilusti ennen kasvukauden alkua... Silloin ehti vielä reagoida jos rahoja ei kuulu, kunnan sopimuksissakin on nykyisin pykälä että vuokra on maksettava ennakkoon.

Mitenkäs se menee jos valittee den saneerauskasvin, ni saako siihe kylvää syysvehnän perään ja saa ko sen tappaa myrkyllä ja saako sen si kyntää enne syysvehnää. Vai pitääkö säilyttää