Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe viljan hinta  (Luettu 669985 kertaa)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4063
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Se on totta, et mikäli se vakioviljan ostaja ei osta niin sit on tilaa oltava isolle autolle. Vaihtoehtona tietysti se mitä skn sanoi et vie itse jos kippimonttu löytyy riittävän läheltä. Mutta kaikkialla sitä mahdollisuutta tietysti ole.

Mut outoa jos huhtikuussa on tarjonnut viljoja ostettavaksi ettei niitä olisi haettu vaikka ämpärillä  ;D eri asia jos tarjosi juhannuksena silloin oli tuontiviljat jo maassa ja tarvetta kotimaiselle viljalle ei enää ollut.

Ensin avena sen jälkeen avenaberner ja nyt Berner on tehnyt kyllä viljakauppaa jo pitkään. Täällä alueella kyllä monesti hinta huonoin mut kippipaikkakin "vieressä". Samalla lailla siellä on rahtarit, analysoinnit yms. Ihan kuin hankkijalle möisi. Tietysti jos se lähin konttori on kaukana niin hankalampi homma silloin. Täällä kouvostoliitossa on kaikkien kolmen (hankkija,lantmännen ja berner) konttori niin on varaa valita.. parhaimman hinnan näin luomussa saa kyllä muualta. Berner ja lantmännen nyt ei oikeastaan  halua edes sekaantua luomuun. Hankkijan intressi on kotkan luomurehutehtaassa.

Nykyään se Berner tekee myös lannoitekauppaa (beloragro) ja myy kasvinsuojeluaineita. Ainakin Kouvolassa ollut jonkinlainen käsivarasto aineita vaikka pääosa kaupasta tehdään tilaus sisään  ja toimitus kotiin tyylillä käsittääkseni. Ja bernerhän on suomalaisessa omistuksessa toisin kuin tanskalaisten hankkija ja hurrien lantmännen..

Korialla,  niin kuin Loimaallakin (SKN) on Suomen Viljava Oy:n isot viljavarastot ja viljankuivurit. Myös esim. Fazer ostaa Korialle  leipäviljaa välivarastoon, multakin sinne useasti viety sitä.  20 km matkaa, mut silti ei kannata 50 tonnia  lähteä  traktorin kärreillä sinne kuskaamaan,koska aikaa ja löpöä palaa, rekkarahti noin lähelle on ihan kilpailukykyinen ja aikaa säästyy.
20 km säteellä Korian varastosta on aika paljon pienehköjä sivutoimisia viljatiloja joilla ei ole omaa kuivuria tai korkeintaan joku pieni kylmäilmakuivuri, ja he vievät viljansa suoraan pellolta Korialle kuivattavaksi, siinä samalla hoituu se viljan myyntikin, silloin ei tietysti hinnassa ole neuvottelumahdollisuutta ja käsittelykulut Viljavalla haukkaa myös osan myyntitulosta. Suuremmilla tiloilla on kyllä sitten jo omat isot kuivurit vaikka ne Korian korkeat siilot siellä horisontissa näkyvätkin.

Loimaalla ei ole kuivuria?

Ja korialla se kuivaustoiminta lopetettiin. Viime syksy viimeinen. Muuten oli kyllä tuttu näky tuo rakkineen mainitsema asia. Illan viimeisillä puinneilla meni aina "karavaani" kohti korjaa. Parhaimmillaan olen tainnut laskea yli 20 traktoria tuntiin. Ja havaintopaikka oli kuitenkin vielä reilun 5km päässä viljavan siiloista.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18410
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Berneri ostaa myös Perniöön Viljavalle. Sinne on minimi vientierä semmonen että yleensä tarttee viedä useampi traktorikuorma kerralla ja niiden pitää olla paikalla yhtaikaa. Perniössä on myös kuivuri, mutta sekin on kai aikamoinen. Naapuri sinne pui Lexionilla ja 15 km ajossa niillä on 4-5 traktoria reilun parinymmenen motin kärryillä.
En ole kylläkään koskaan vienyt itse viljaa tuonne, vaikkei matkaa ole kuin 15 km.

Berner on tuonut kasvinsuojeluaineita Suomeen satakunta vuotta ja maatalouskaupat myivät. Kun Hankkija siirtyi tanskalaisille ja ne alkoivat tuomaan omi reittejään niin Berner alkoi myymään suoraan viljelijöille. Kasvinsuojeluneuvontaa Berneriltä on saanut iät ajat.

Perniöön lienevät jo pelkät nuppikuormatkin ei-toivottuja. 80 kuutiota tai enemmän on varmaan optimi. Silloin alkoi tahmaamaan kun oma kuski, jolla oli kolmen kontin täysperävaunu, lopetti sekä sikalansa että autoilun. Kontteja pudoteltiin eri varastojen torven alle, niin sai täytellä vaikka yöllä itsekseen.

Semmoinen koukkulava-konttiyhdistelmä on mahdollista täyttää missä tahansa kolossa. Hankkijalta tuli tieto, että heilläkin on nyt semmoinen kuljetusmahdollisuus.

Tuo kahden tunnin maksimilastausaika ehkä vaatii myös investointeja. Kaksi 300 hl chaservaunua täytettynä odottamaan 30 tuuman ruuvi töröllään ?

Vajaat kuormat ovat myös ongelmajätettä, vähintään kokonainen 240 hl siilo pitää olla, pienemmät jämät on kipattava metsään.

Uusi viljelykiertosysteemi tekee lisähaasteita, ettei tulisi vajaita siiloja  niin helposti.

-SS-

MKH

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 124
Vs: viljan hinta
Berneri ostaa myös Perniöön Viljavalle. Sinne on minimi vientierä semmonen että yleensä tarttee viedä useampi traktorikuorma kerralla ja niiden pitää olla paikalla yhtaikaa. Perniössä on myös kuivuri, mutta sekin on kai aikamoinen. Naapuri sinne pui Lexionilla ja 15 km ajossa niillä on 4-5 traktoria reilun parinymmenen motin kärryillä.
En ole kylläkään koskaan vienyt itse viljaa tuonne, vaikkei matkaa ole kuin 15 km.

Berner on tuonut kasvinsuojeluaineita Suomeen satakunta vuotta ja maatalouskaupat myivät. Kun Hankkija siirtyi tanskalaisille ja ne alkoivat tuomaan omi reittejään niin Berner alkoi myymään suoraan viljelijöille. Kasvinsuojeluneuvontaa Berneriltä on saanut iät ajat.

Perniöön lienevät jo pelkät nuppikuormatkin ei-toivottuja. 80 kuutiota tai enemmän on varmaan optimi. Silloin alkoi tahmaamaan kun oma kuski, jolla oli kolmen kontin täysperävaunu, lopetti sekä sikalansa että autoilun. Kontteja pudoteltiin eri varastojen torven alle, niin sai täytellä vaikka yöllä itsekseen.

Semmoinen koukkulava-konttiyhdistelmä on mahdollista täyttää missä tahansa kolossa. Hankkijalta tuli tieto, että heilläkin on nyt semmoinen kuljetusmahdollisuus.

Tuo kahden tunnin maksimilastausaika ehkä vaatii myös investointeja. Kaksi 300 hl chaservaunua täytettynä odottamaan 30 tuuman ruuvi töröllään ?

Vajaat kuormat ovat myös ongelmajätettä, vähintään kokonainen 240 hl siilo pitää olla, pienemmät jämät on kipattava metsään.

Uusi viljelykiertosysteemi tekee lisähaasteita, ettei tulisi vajaita siiloja  niin helposti.

-SS-
Ei se viljelykierto nyt kauheesti  hankaloita mitään, siinähän voi viljellä vaikka pelkkää ohraa ja kauraa pikkusen lisäksi jotain kesantoa. Vilja lohkoja vähän vaihtaa päittäin vuosittain.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18410
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Kauralle liian kuivat töyräät. Ja varastotilat vaahtokarkkitiheydelle. Ohra ei nyt tämän kesän jälkeen ole oikein omiaan, kun lopetan suoraan käyttöön antamisen.

Syysvehnä ja kevätvehnä ehkä vastinkavereita olisivat (eri kasveja), menee kerralla vaikka rehuvehnäksi sitten, mutta syysviljan talvituhot sotkevat rytmin. Rukiinviljely ei tule kysymykseen, niin hyvää liukkaria ei ole olemassa, että rse kestäisi sitä kontallaan markkinointia.

Öljykasvit kyllä pysyvät viljelyssä, jos löytyisi möhöjuutenkestävä lajike, Kanadassa viljelevät joka kolmas vuosi niitä.

Herne ? No, voihan kuivurin sytyttää ihan tulitikullakin.

-SS-

MKH

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 124
Vs: viljan hinta
Huoltovarmuuskeskus aloittaa viljan oston tällä viikolla ja varasto täydennys olisi tarkoitus hoitaa tämän kevään aikana.
Liekö tulee hintoihin nousupainetta?

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4063
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta
Huoltovarmuuskeskus aloittaa viljan oston tällä viikolla ja varasto täydennys olisi tarkoitus hoitaa tämän kevään aikana.
Liekö tulee hintoihin nousupainetta?
Jostain luin et epäiltiin ettei tule. Syy siinä et vuosittainen vienti moninkertainen tuon hvk ostojen rinnalla. Ja vientihän on nyt melko seis..

Filosofi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 224
Vs: viljan hinta

Kauralle liian kuivat töyräät.

-SS-

Eivätkö ne sitten ohralle tai kevätvehnälle ole...?

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4063
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: viljan hinta

Kauralle liian kuivat töyräät.

-SS-

Eivätkö ne sitten ohralle tai kevätvehnälle ole...?
Kevätvehnä kestää mielestäni kevätviljoista parhaiten kuivaa, sekä myös märkää, syysvehnä vielä monin verroin paremmin. Kaurasadot jäi 21 kesänä huonoiksi, kaura ei vain tykkää kuivasta. Ohra nyt ei sit tykkään mistään. Ei kuivasta eikä märästä.

Filosofi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 224
Vs: viljan hinta

Kauralle liian kuivat töyräät.

-SS-

Eivätkö ne sitten ohralle tai kevätvehnälle ole...?
Kevätvehnä kestää mielestäni kevätviljoista parhaiten kuivaa, sekä myös märkää, syysvehnä vielä monin verroin paremmin. Kaurasadot jäi 21 kesänä huonoiksi, kaura ei vain tykkää kuivasta. Ohra nyt ei sit tykkään mistään. Ei kuivasta eikä märästä.

Jostain muistan lukeneeni, että ohra sietäisi kevätvehnää paremmin kuivuutta, mutta itse olen mielestäni tehnyt sellaisen havainnon, että ihan yhtä heikosti sietävät! Kaura sen sijaan on kuivina (ja vaihtelevina) vuosina pärjännyt mielestäni paremmin. Toki oikein kuivissa oloissa 50 kilon ongelmajätteen syntyminen voi olla edessä, kuten SS tuossa myös mainitsi. Syysvehnän jätin tarkoituksella jutun ulkopuolelle, koska sen vaihtelevien olojen sieto on omaa luokkaansa kevätviljoihin verrattuna....

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18410
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: viljan hinta
Kaura on juu herkkä kuivuudelle ja jälkiversonnalle myös, riitti kaksi kuivaa vuotta näyttämään senkin. Esimerkiksi Amaretto kevätvehnä kuiviin etelärinteisiin, niin tulee valkuaista ja kasvaakin hyvin. Amareton kuivuudenkesto tuntuu olevan hyvä, suorastaan hämmästyttävän hyvä.  Matalammille osille sitten jotakin Licameroa tai vastaavaa. Iisakkiakin on TOS-siemenenä. Mutta taitaa olla vain Hankkija kiinnostunut ostamaan. Iisakki on hiukan herkkä kuivuudelle, sen olen huomannut, mutta ihan hyvä sadontuottaja on, jos kerran kesässä sataa. Iisakki tuli siksi ohjelmaa, että saa syysviljan vaihdetuksi, ja kuvittelen syysvilja-kevätviljakierron sopivan tuohon viljelykiertohommaan. Välillä sitten rypsi katkaisuksi.

Joidenkin kauralajikkeiden ongelma näkyy olevan myös se, että kun odottelee valmistumaan, on muutaman kuivan puuskaisen päivän jälkeen maa valkoisena kauranjyvää. Ja myöhäisiä kauroja jos rupeaa, niin  => kevätvehnä parempi.

Kohtuu aikaisten ohrien kuivuudenkesto on vain tyydyttävä, ja kun ei nyt sitten enää ole suorakäyttöä, ohra lienee myös tällä lailla syrjäkylillä huono markkinavilja käsiteltäväksi. Nyt vielä tulevana keväänä kylvän, koska saa kylvetyksi syysviljaa aikaisen ohran perään, löytyy vetisempiä kulmiakin ja viimeiseksi, on 150 hl siilonpuolikas odottamassa liitettäväksi uuteen satoon sitten. Ja voi sitten jatkaa satokiloja, tai jotain.

Siinä kyllä liioittelin. Yksi kuivuudenkestävä (+happamuudenkestävä) ohralajike on ollut viljelyssä, ja se on Elmeri. Pitkäkortinen ja hieman hankala puida.  Sitä vaan ei saa siemenkauppiailta enää, kävin kysymässä. Olisiko perinnelajikeviljelijöillä sitä vielä ?

-SS-

Filosofi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 224
Vs: viljan hinta
Kaura on juu herkkä kuivuudelle ja jälkiversonnalle myös, riitti kaksi kuivaa vuotta näyttämään senkin. Esimerkiksi Amaretto kevätvehnä kuiviin etelärinteisiin, niin tulee valkuaista ja kasvaakin hyvin. Amareton kuivuudenkesto tuntuu olevan hyvä, suorastaan hämmästyttävän hyvä.  Matalammille osille sitten jotakin Licameroa tai vastaavaa. Iisakkiakin on TOS-siemenenä. Mutta taitaa olla vain Hankkija kiinnostunut ostamaan. Iisakki on hiukan herkkä kuivuudelle, sen olen huomannut, mutta ihan hyvä sadontuottaja on, jos kerran kesässä sataa. Iisakki tuli siksi ohjelmaa, että saa syysviljan vaihdetuksi, ja kuvittelen syysvilja-kevätviljakierron sopivan tuohon viljelykiertohommaan. Välillä sitten rypsi katkaisuksi.

Joidenkin kauralajikkeiden ongelma näkyy olevan myös se, että kun odottelee valmistumaan, on muutaman kuivan puuskaisen päivän jälkeen maa valkoisena kauranjyvää. Ja myöhäisiä kauroja jos rupeaa, niin  => kevätvehnä parempi.

Kohtuu aikaisten ohrien kuivuudenkesto on vain tyydyttävä, ja kun ei nyt sitten enää ole suorakäyttöä, ohra lienee myös tällä lailla syrjäkylillä huono markkinavilja käsiteltäväksi. Nyt vielä tulevana keväänä kylvän, koska saa kylvetyksi syysviljaa aikaisen ohran perään, löytyy vetisempiä kulmiakin ja viimeiseksi, on 150 hl siilonpuolikas odottamassa liitettäväksi uuteen satoon sitten. Ja voi sitten jatkaa satokiloja, tai jotain.

Siinä kyllä liioittelin. Yksi kuivuudenkestävä (+happamuudenkestävä) ohralajike on ollut viljelyssä, ja se on Elmeri. Pitkäkortinen ja hieman hankala puida.  Sitä vaan ei saa siemenkauppiailta enää, kävin kysymässä. Olisiko perinnelajikeviljelijöillä sitä vielä ?

-SS-

Mukava kuulla, että sellaisiakin rinnemaita on, joilla kevätvehnä menestyy kauraa paremmin... Niitä voisi vaikka kadehtua ;)