Lukekaa, palstamme viherpunikit:
"KENRAALI Gustav Hägglund muistelee, että sopimukseen liittyminen ei perustunut realiteetteihin, vaan vallalla oli tuolloin ”kummallista idealismia”.
Hän ihmettelee, miten Ottawan sopimus lisää inhimillisyyttä.
Hägglundin mielestä on oikein asettaa kieltoja sellaisille, jotka vievät miinoja sotiviin maihin.
– Ne maat vain jatkavat miinojen vientiä, eivät ne ole mukana Ottawan sopimuksesta, Hägglund muistuttaa.
MIINAKIELLOSTA päätettäessä tutkija Pauli Järvenpää vaikutti puolustusministeriössä ylijohtajana, jonka erityisalaa olivat strategiset aseet ja strategian kehitys. Jalkaväkimiinat oli yksi oleellinen osa Suomen strategiaa.
Järvenpää sanoo, että Ottawan sopimus oli Suomen kannalta virhe ja miinakielto oli muutenkin hölmö päätös.
– Olisi pitänyt luoda sellainen järjestelmä, joka antaa Suomen kaltaiselle maalle mahdollisuuden tuoda erilainen visio ja keskustella siitä. Sitä ei koskaan tehty.
Ottawan sopimuksessa niiden maiden, joiden olisi pitänyt luopua jalkaväkimiinoista, eivät kuitenkaan liittyneet sopimukseen, vaan jatkoivat entiseen tapaan miinojen viemistä sotiviin maihin.
– Suomelle jäi mustapekka käteen, Järvenpää sanoo.
Järvenpää muistelee Ottawan sopimukseen liittymisajoista, että sisäpoliittiset paineet olivat kovat. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ajoi vahvasti miina-aseiden kieltämistä.
– Ei siinä virkamies, vaikka oli vähän enemmänkin nappuloita olkapäillä, pystynyt sellaista painetta murtamaan.
Paineita tuli myös kansainvälisesti. Suomi oli itse pöydissä laatimassa sopimusta.
Järvenpää sanoo, että jalkaväkimiinoista luopuminen teki Suomen puolustamisen entistä vaikeammaksi.
Jalkaväkimiinojen jälkeen Suomessa alettiin kehittää korvaavia puolustusvälineitä, mutta Järvenpään mukaan halpuudessaan ja tehokkuudessaan ne eivät korvaa jalkaväkimiinaa."