Synkeä, kylmä on talviyö
Hyisenä henkii itä
Siell'ovat orjuus ja pakkotyö
Tähdet katsovat sitä
Kaukaa, aroilta kohoaa
Iivana Julman haamu
Turman henki, se ennustaa
Verta on näkevä aamu
Uuno Kailas Rajalla 1931
Ja Eino Leinoa:
Kuin syyttäjät seisomme aamussa ajan,
Ukraina ja Puola ja Suomi ja Viro,
tuli tuiskavi myös Lätin, Liettuan pajan,
yks meillä on yhteinen tunnus ja kiro,
me selvän nyt vaalimme raakuuden rajan,
kuin lieneekin valtioviekkaus sen siro,
näät Moskova pettää, on pettänyt ennen,
ja pettävi tuhanten vuosien mennen.”