Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 26.02.22 - klo:17:08

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 26.02.22 - klo:16:40

Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa

Pittää olla hyvät vehkeet, jos alkaa jaettuun lannoitukseen.  Jos on ajourat 12 m välein, tulee paljon tallausta.
Tää usein unohtuu usein. Laadukas lannoitteeen levitin pitää olla, että on tarkka levitys.

Jos runsasta satoa haetaan, jaetun lannoitteen vaikutus pitää saada toimimaan myöhäisessä pensastumisvaiheessa, tai yksisolmuasteella. Silloin kasvi on kiivaimmassa  kasvuvaiheessa ja päättää jyvälukuansa. Tuon vaiheen ruiskutusjäljet häviävät peltoon. Raelannoitteen voi kuivalle säälle laittaa heti, se ei todellakaan mene tuhkassa mihinkään, vasta sitten kunnes tulee vähintään 10 mm kuuro. Silloin alkaa vilja vasta tummumaan. Toisaalta, miksei sitä lannoitetta sitten upottaisi samalla sinne maahan jo  kylväessä ?

Valkuaisen nosto -ruiskutukset/levitykset ovat sitten aivan eri asia, ja ne on parasta tehdä jo maitotuleentumisvaiheesa.

-SS-

Jos tavoittelee 3-4t satoja. Ei jaetussa lannoituksessa mitään järkeä olekkaan.
Kylvössä kun menee jo koko annos mitä tarvitaan

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 26.02.22 - klo:18:02

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 26.02.22 - klo:17:18

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 26.02.22 - klo:17:08

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 26.02.22 - klo:16:40

Kyllä mielestäni jaettu lannoite kannattaa.
Vaikka yksi tai kaksi ajokertaa tuleekin. Mutta vuorokaudessa ajaa 200ha helposti ja enemmänkin jos kiire.
Viime vuonnakin olisi lannoitteet mennyt aivan hukkaan jos olisi kaikki pannut kerralla maahan. Isommassa mittakaavassa paljon rahaa

Pittää olla hyvät vehkeet, jos alkaa jaettuun lannoitukseen.  Jos on ajourat 12 m välein, tulee paljon tallausta.
Tää usein unohtuu usein. Laadukas lannoitteeen levitin pitää olla, että on tarkka levitys.

Jos runsasta satoa haetaan, jaetun lannoitteen vaikutus pitää saada toimimaan myöhäisessä pensastumisvaiheessa, tai yksisolmuasteella. Silloin kasvi on kiivaimmassa  kasvuvaiheessa ja päättää jyvälukuansa. Tuon vaiheen ruiskutusjäljet häviävät peltoon. Raelannoitteen voi kuivalle säälle laittaa heti, se ei todellakaan mene tuhkassa mihinkään, vasta sitten kunnes tulee vähintään 10 mm kuuro. Silloin alkaa vilja vasta tummumaan. Toisaalta, miksei sitä lannoitetta sitten upottaisi samalla sinne maahan jo  kylväessä ?

Valkuaisen nosto -ruiskutukset/levitykset ovat sitten aivan eri asia, ja ne on parasta tehdä jo maitotuleentumisvaiheesa.

-SS-

Jos tavoittelee 3-4t satoja. Ei jaetussa lannoituksessa mitään järkeä olekkaan.
Kylvössä kun menee jo koko annos mitä tarvitaan

Saabi tavoitella. Ja saattaa tulla 1t, niinku viime kesänä.

Niin kyllähän sen lannoitteen voi pistää sinne kaikenkin heti kylvön yhteydessä, mutta kyllähän se on sitten aika ikävä juttu, jos tuleekin vain se tonni hehtaarilta tavaraa. Ajattelen niin, että jaetulla lannoituksella pystyy vähentämään tappiota, jos sattuukin poikkeukselliset ja huonot kasvuolosuhteet. Ja useimmitenhan sen kyllä näkee kasvustosta jo pensomisvaiheessa, onko sieltä mahdollisuuksia saada minkäänlaista satoa. Jos on, niin pistää loput typet peltoon, ja jos ei, niin jättää säkit odottamaan seuraavaa vuotta.

Jaettu lannoitus eli jälkimmäiset kerrat pintaan, vaatii sellaiset kosteusolosuhteet, että ravinteet liukenevat juurille asti. Asiaa kannattaa pohtia siltä pohjalta, kuinka sadeherkkää on omilla lohkoilla. Jos luontainen tilanne on se, että vähintään 3/5 alkukesää on kuivanpuoleista, niin aika äkkiä siihen jaettuun lannoitukseen kyllästyy. On kuitenkin sellaisia paikkoja, joissa kuivanakin kesänä, ne vähätkin sateet vaan osuvat kohdilleen. Kollega tässä kokeili oman aikansa jakamista, mutta totesi, että menee liikaa riskin puolelle ja pahimmillaan suoranaista haittaa, kun sateet tulevat liian myöhään ja loppukesästä vapautuneet lisäravinteet aktivoivat voimakkaan jälkiversonnan, josta seuraa kamalaa puintia. Eli tapauskohtaista tämäkin. Lisälevitykset teknisesti helppoja ja laadukas eli tarkka apulannanlevitin on suhteellisen halpa investointi ja sille on pitkään käyttöä, mikä kyllä puoltaa siihen rahan laittamista.

Pintalevityksen lannoitusteho viljalla ei välttämättä ole 100%.

Tämän tiedon takia alettiin lannoitteiden sijoitusta aikanaan tutkiakin.

-SS-

Pintalevityksen lannoitusteho viljalla ei välttämättä ole 100%.

Tämän tiedon takia alettiin lannoitteiden sijoitusta aikanaan tutkiakin.

-SS-

Juu, mutta viljely nyt muutenkin on monen asian kompromissi.
Mikäs siinä jos kylväessä tietää, että 6-7t sato on taattu. Ettei hukkaa rekka kuormittain lannoitetta hukkaan

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.02.22 - klo:14:48

Pintalevityksen lannoitusteho viljalla ei välttämättä ole 100%.

Tämän tiedon takia alettiin lannoitteiden sijoitusta aikanaan tutkiakin.

-SS-

Juu, mutta viljely nyt muutenkin on monen asian kompromissi.
Mikäs siinä jos kylväessä tietää, että 6-7t sato on taattu. Ettei hukkaa rekka kuormittain lannoitetta hukkaan

Säät ovat erilaiset. mutta vain vettä tirsuvilla pintahikevillä Pohjanmaan lakeuksilla voi tosissaan leikitellä ajatuksella, että kasvunäkymien mukaan sitten saattaa viljaa kovempaan kasvuun pintalannoituksin. Eli aluksi jo sanoinkin, oma näkemykseni ei koske Pohjanmaata.

Etelän kuivilla savialueilla kevätviljan juuri on saatava syvälle mahdollisimman nopeasti kylvämisestä, syvällä lannoitteen sijoituksella, ja keskellä kuivaa kevätkesää toimiva tapa saada ravinteita viljaan pinnalla toimien on ennemminkin ruiskuttaa lehtilannoitetta kuin raelannoitetta. Mitä heikompi ravinnetilanne oraalla on juurtuessa, sitä heikommaksi juuristo ja kasvi itsessään jää, ja kesälannoituksissa  ollaan aina takamatkalla jo valmiiksi.

Syysviljojen lannoituksen viivästyttäminen maalis-huhtikuun vaiheesta, jolloin vielä maassa on pintakosteutta, on ylivoimaisesti enimpinä vuosina aiheuttanut lannoitteiden lähes täydellisen hukkaantumisen. Satoerot voivat olla parin viikon myöhästymisellä kolme-neljäkin tonnia.

Suurin syysviljan satoa määräävä tekijä talvehtineella kasvustolla onkin se, että saa lannoitteet vielä märkään maahan painumaan. Sitten kun huhtikuulla tulee 10 cm räntäsateita muutaman kerran, levitetyn lannoiterakeen päälle, ei hyvää satoa voi estää ! Jos taas jättää pintalevityksen toukokuulle, voi ola varma, että kasvusto on kitukasvuisen keltainen tähkimiseen asti, eikä satoa voi enää pelastaa millään puisutteluilla.

Tuurissa täällä on kesäkuiset parinkymmenen millin rankkasadekuurot, tässä muutamana vuotena onkin ollut aika mielenkiintoista, kun iltapimeällä vielä koko kylä ryntää viskoviskolla levittämään, kun tutkassa kerrankin näkyy kevätkesälle harvinainen sadereuna lähestyvän.

Keinokastelussa voidaan jatkuvan lannoituksen menetelmää käyttä hyvinkin. Toisaalta, kasvaa se sijoitetullakin lannoitteella sitten, jos kastelemaan pääsee.

-SS-

Jokainen voi viljellä ja lannoittaa miten itse haluaa.
Mutta tuota kuivaa keliä syynä en ymmärrä.
Jaetunlannoituksen ideahan on, että kylväessä laitetaan lannoitteet maahan vaikka 4t satoa varten. Ja jos satonäkymät on hyvät alku kesästä lannoitetaan lisää.
Ja silloin jos satonäkymät on hyvät, on sitä vettäkin tullut ja on tulossa lisääkin.

Se että kylväessä lannoittaa 7t sadon mukaan ja ottaa sieltä pellosta 2t satoa. Ei mielestäni kauhean kannattavaa ole.

Jokainen voi viljellä ja lannoittaa miten itse haluaa.
Mutta tuota kuivaa keliä syynä en ymmärrä.
Jaetunlannoituksen ideahan on, että kylväessä laitetaan lannoitteet maahan vaikka 4t satoa varten. Ja jos satonäkymät on hyvät alku kesästä lannoitetaan lisää.
Ja silloin jos satonäkymät on hyvät, on sitä vettäkin tullut ja on tulossa lisääkin.

Se että kylväessä lannoittaa 7t sadon mukaan ja ottaa sieltä pellosta 2t satoa. Ei mielestäni kauhean kannattavaa ole.

=n. 15.6. mennessä

Se on kuulemma tuo apulanta tästä päivästä eteenpäin ku Sontasiionissa aikoinaan lukenut mainos että "maata ei enää valmisteta"...

muiten lie nuo nestemäiset?   onkoha enää saatavilla?

No niin, kiitos runsaista kommenteista. Päädyin siihen, että tälle keväälle hankitut NPKS:t menee 100% sijoituslannoituksena juurelle. Seuraavan kasvukauden lannoitusta varten teen laskelman, jossa huomioin mainittuja parametreja, silloiset lannoitehinnat (lisätyppi erillisenä), lisääntyneet työtunnit, yms. Yhdenlaista lauantai-illan ajanvietettä Excelin parissa Tällä hetkellä hintoja onkin turha kysellä.

Tällä menolla joutuu kaikki jakamaan lannoituksen....täksi vuodeksi ostetut voi olla paree jakaa kahdelle eri kasvukaudelle  . Tai jotain.

Tällä menolla joutuu kaikki jakamaan lannoituksen....täksi vuodeksi ostetut voi olla paree jakaa kahdelle eri kasvukaudelle  . Tai jotain.

Jos lannoitteiden hinnat ei kesällä laske reilusti.
Suomi kuolee nälkään, tuskin kukaan maksaa 600e/t viljasta

Maksaa,enemmänkin, jos on pakko. Nälässä tapetaankin. Mutta ei Suomessa ensimmäisenä.

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 13.03.22 - klo:19:14

Tällä menolla joutuu kaikki jakamaan lannoituksen....täksi vuodeksi ostetut voi olla paree jakaa kahdelle eri kasvukaudelle  . Tai jotain.

Jos lannoitteiden hinnat ei kesällä laske reilusti.
Suomi kuolee nälkään, tuskin kukaan maksaa 600e/t viljasta

Joku, jolla on rahaa, voi maksaakin. Vaan kuka myy viimeisen jyvänsä nälänhädän sattuessa - se onkin sitten toinen juttu.

Tuo lannoituksen jakaminen voi olla haastavaa, nyt kun lannoite on ollut koko kauden niin kallista, että kaikki ovat laskeneet tarpeensa enemmän tai vähemmän alakanttiin. Katsokaas vähästä jos jakaa kahdelle tai kolmelle vuodelle, niin...