Sieltä se taas tuli! Vähittäiskaupan edustajan mielestä maatalouden rakennekehityksen pitäisi kiihtyä. 10 000 tilaa jäljelle ja vain aktiiviviljelyä. Eikun lisää velkaa ettei ruoka vaan kallistu!

Kuinka paljon on liikaa?

Sieltä se taas tuli! Vähittäiskaupan edustajan mielestä maatalouden rakennekehityksen pitäisi kiihtyä. 10 000 tilaa jäljelle ja vain aktiiviviljelyä. Eikun lisää velkaa ettei ruoka vaan kallistu!

Kuinka paljon on liikaa?

Ohjattua tukea kriisitiloille ja maamme omavaraisuusastetta pidetään nyt  liian korkeana passiivi viljelijöiden tukemisella.

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 23.02.22 - klo:21:10

Sieltä se taas tuli! Vähittäiskaupan edustajan mielestä maatalouden rakennekehityksen pitäisi kiihtyä. 10 000 tilaa jäljelle ja vain aktiiviviljelyä. Eikun lisää velkaa ettei ruoka vaan kallistu!

Kuinka paljon on liikaa?

Ohjattua tukea kriisitiloille ja maamme omavaraisuusastetta pidetään nyt  liian korkeana passiivi viljelijöiden tukemisella.

Ei kai passiiviljelijä mitään tuota eli ei nosta omavaraisuusastetta ? Vai ajetaanko tuolla sitä että tosi aktiiviviljelijät viljelee joka pellon nurkan ja jatkaa taas navettaa aktiivisesti...saadaan kunnon ylituotanto ja hinnat ...niin minkälaisiksi?

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 23.02.22 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 23.02.22 - klo:21:10

Sieltä se taas tuli! Vähittäiskaupan edustajan mielestä maatalouden rakennekehityksen pitäisi kiihtyä. 10 000 tilaa jäljelle ja vain aktiiviviljelyä. Eikun lisää velkaa ettei ruoka vaan kallistu!

Kuinka paljon on liikaa?

Ohjattua tukea kriisitiloille ja maamme omavaraisuusastetta pidetään nyt  liian korkeana passiivi viljelijöiden tukemisella.

Ei kai passiiviljelijä mitään tuota eli ei nosta omavaraisuusastetta ? Vai ajetaanko tuolla sitä että tosi aktiiviviljelijät viljelee joka pellon nurkan ja jatkaa taas navettaa aktiivisesti...saadaan kunnon ylituotanto ja hinnat ...niin minkälaisiksi?

Niin mulla vähän kiehahti tuossa vaiheessa päässä, kun tuota sattumoisin kuulin. Jos nyt oikein ymmärsin , niin nyt rahaa vaan jaetaan ja pidetään yllä liian suurta omavaraisuus astetta, kun saman rahan voisi jakaa pelkästään aktiivi tuottajille jotka tuottavat lähes tarpeeksi maamme tarpeisiin. Kait näin turvattaisiin niiden 10 000 tilan elanto. Samalla muistutettiin että maallamme on hyvät hankintakanavat hoitaa ruokahuolto myös maamme ulkopuolelta, joten ruoka ei maastamme tule loppumaan. En edes huomannut minkä instanssin mies oli kyseessä, mutta mun korvaan vähän särähti ajatukset.

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 23.02.22 - klo:21:26

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 23.02.22 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 23.02.22 - klo:21:10

Sieltä se taas tuli! Vähittäiskaupan edustajan mielestä maatalouden rakennekehityksen pitäisi kiihtyä. 10 000 tilaa jäljelle ja vain aktiiviviljelyä. Eikun lisää velkaa ettei ruoka vaan kallistu!

Kuinka paljon on liikaa?

Ohjattua tukea kriisitiloille ja maamme omavaraisuusastetta pidetään nyt  liian korkeana passiivi viljelijöiden tukemisella.

Ei kai passiiviljelijä mitään tuota eli ei nosta omavaraisuusastetta ? Vai ajetaanko tuolla sitä että tosi aktiiviviljelijät viljelee joka pellon nurkan ja jatkaa taas navettaa aktiivisesti...saadaan kunnon ylituotanto ja hinnat ...niin minkälaisiksi?

Niin mulla vähän kiehahti tuossa vaiheessa päässä, kun tuota sattumoisin kuulin. Jos nyt oikein ymmärsin , niin nyt rahaa vaan jaetaan ja pidetään yllä liian suurta omavaraisuus astetta, kun saman rahan voisi jakaa pelkästään aktiivi tuottajille jotka tuottavat lähes tarpeeksi maamme tarpeisiin. Kait näin turvattaisiin niiden 10 000 tilan elanto. Samalla muistutettiin että maallamme on hyvät hankintakanavat hoitaa ruokahuolto myös maamme ulkopuolelta, joten ruoka ei maastamme tule loppumaan. En edes huomannut minkä instanssin mies oli kyseessä, mutta mun korvaan vähän särähti ajatukset.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja, heitti myös ehdotuksen että tämä kriisi pitäisi voida hoitaa valtion tuella.

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 23.02.22 - klo:21:10

Sieltä se taas tuli! Vähittäiskaupan edustajan mielestä maatalouden rakennekehityksen pitäisi kiihtyä. 10 000 tilaa jäljelle ja vain aktiiviviljelyä. Eikun lisää velkaa ettei ruoka vaan kallistu!

Kuinka paljon on liikaa?

Ohjattua tukea kriisitiloille ja maamme omavaraisuusastetta pidetään nyt  liian korkeana passiivi viljelijöiden tukemisella.

Ensin pitää määrittää, mitä kriisi tarkoittaa. Ja mistä se johtuu. Pelkään, että suurin kriisi on näillä voimakkaasti investointeja tehneillä tiloilla, joiden omistajat nyt uhriutuvat "kun meitä on aina käsketty laajentamaan". Yhtään kriisirahaa ei pidä jakaa niille, joiden kriisi perustuu huonoon tulokseen. Nälkäkuoleman uhka tarkoittaa oikeaa kriisiä. Silloin suurimmat uhrit ovat ne maltilliset, jotka eivät ole alkaneet kasvattamaan voimakkaasti tilan tuotantoa tai eivät ole hankkineet ylikallista peltoa.

Siksi olisi ehkä suotavaa kartoittaa lirissä olevat ja miettiä, antaako niiden mennä nurin. Yksikin suora lisätukieuro oman kriisinsä aiheuttaneille kasvattaa kuilua maatalouspolitiikan uskottavuudessa. Tämä loputon lehtien palstoilla tapahtuva valittaminen ja uhriutuminen saa alkaa pikku hiljaa riittämään. Kaikki mahdolliset tilojen pelastamiseksi pitää tehdä, mutta lehmän kauppojen täytyy loppua.

Vähittäiskauppa rosvoaa ruon puoli-ilmaiseksi. Se on aivan selvää. Jos ulkomailta tuontia ei rajoiteta, hinnat seuraavat isojen maiden bulkkituotantoa. Jos suomalainen haluaa kotimaista ruokaa, se maksaa myös siitä. Hinnan nousu on mahdollista vain sillä, että viljelijä sanoo hinnan. Jos toinen viljelijä sanoo alemman hinnan, kierre on jälleen valmis.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 23.02.22 - klo:21:47

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 23.02.22 - klo:21:26

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 23.02.22 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 23.02.22 - klo:21:10

Sieltä se taas tuli! Vähittäiskaupan edustajan mielestä maatalouden rakennekehityksen pitäisi kiihtyä. 10 000 tilaa jäljelle ja vain aktiiviviljelyä. Eikun lisää velkaa ettei ruoka vaan kallistu!

Kuinka paljon on liikaa?

Ohjattua tukea kriisitiloille ja maamme omavaraisuusastetta pidetään nyt  liian korkeana passiivi viljelijöiden tukemisella.

Ei kai passiiviljelijä mitään tuota eli ei nosta omavaraisuusastetta ? Vai ajetaanko tuolla sitä että tosi aktiiviviljelijät viljelee joka pellon nurkan ja jatkaa taas navettaa aktiivisesti...saadaan kunnon ylituotanto ja hinnat ...niin minkälaisiksi?

Niin mulla vähän kiehahti tuossa vaiheessa päässä, kun tuota sattumoisin kuulin. Jos nyt oikein ymmärsin , niin nyt rahaa vaan jaetaan ja pidetään yllä liian suurta omavaraisuus astetta, kun saman rahan voisi jakaa pelkästään aktiivi tuottajille jotka tuottavat lähes tarpeeksi maamme tarpeisiin. Kait näin turvattaisiin niiden 10 000 tilan elanto. Samalla muistutettiin että maallamme on hyvät hankintakanavat hoitaa ruokahuolto myös maamme ulkopuolelta, joten ruoka ei maastamme tule loppumaan. En edes huomannut minkä instanssin mies oli kyseessä, mutta mun korvaan vähän särähti ajatukset.

Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja, heitti myös ehdotuksen että tämä kriisi pitäisi voida hoitaa valtion tuella.

Ok, niin taisi olla. Mutta tukea vaan niille jotka tarvitsevat / ovat kriisissä. No sehän se oli hallituksenkin linja. Energian hinnan nousu kompensoidaan tiloille kiinteistöveron poistolla. Mun löpösäiliö ei oo ikinä kuulunut kiinteistöveron piiriin. Toki mää ymmärränkin, mutta onko parempi jakaa tuki suuremmalle määrälle vai enemmän tukea pienemmälle määrälle. Mutta mähän olenkin vanha , seinät syönyt, hömppä viljelijä joka ei ikinä päässyt laajentamis kiihkoon , eli ihan täys luuseri

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 23.02.22 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 23.02.22 - klo:21:10

Sieltä se taas tuli! Vähittäiskaupan edustajan mielestä maatalouden rakennekehityksen pitäisi kiihtyä. 10 000 tilaa jäljelle ja vain aktiiviviljelyä. Eikun lisää velkaa ettei ruoka vaan kallistu!

Kuinka paljon on liikaa?

Ohjattua tukea kriisitiloille ja maamme omavaraisuusastetta pidetään nyt  liian korkeana passiivi viljelijöiden tukemisella.

Ensin pitää määrittää, mitä kriisi tarkoittaa. Ja mistä se johtuu. Pelkään, että suurin kriisi on näillä voimakkaasti investointeja tehneillä tiloilla, joiden omistajat nyt uhriutuvat "kun meitä on aina käsketty laajentamaan". Yhtään kriisirahaa ei pidä jakaa niille, joiden kriisi perustuu huonoon tulokseen. Nälkäkuoleman uhka tarkoittaa oikeaa kriisiä. Silloin suurimmat uhrit ovat ne maltilliset, jotka eivät ole alkaneet kasvattamaan voimakkaasti tilan tuotantoa tai eivät ole hankkineet ylikallista peltoa.

Siksi olisi ehkä suotavaa kartoittaa lirissä olevat ja miettiä, antaako niiden mennä nurin. Yksikin suora lisätukieuro oman kriisinsä aiheuttaneille kasvattaa kuilua maatalouspolitiikan uskottavuudessa. Tämä loputon lehtien palstoilla tapahtuva valittaminen ja uhriutuminen saa alkaa pikku hiljaa riittämään. Kaikki mahdolliset tilojen pelastamiseksi pitää tehdä, mutta lehmän kauppojen täytyy loppua.

Vähittäiskauppa rosvoaa ruon puoli-ilmaiseksi. Se on aivan selvää. Jos ulkomailta tuontia ei rajoiteta, hinnat seuraavat isojen maiden bulkkituotantoa. Jos suomalainen haluaa kotimaista ruokaa, se maksaa myös siitä. Hinnan nousu on mahdollista vain sillä, että viljelijä sanoo hinnan. Jos toinen viljelijä sanoo alemman hinnan, kierre on jälleen valmis.

Taitaa käydä niin, että tästä kustannuskriisistä parhaiten tulevat selviytymään näennäis-, eläkeläis- ja sivutoimiviljelijät. Perintönä saadut päätoimitilat pärjää niin kauan kun metsää riittää.

Kaupalta ja elintarviketeollisuudelta ei kuulunut sympatiaa heruvan, joten luvassa on kylmää kyytiä!

Sieltä se taas tuli! Vähittäiskaupan edustajan mielestä maatalouden rakennekehityksen pitäisi kiihtyä. 10 000 tilaa jäljelle ja vain aktiiviviljelyä. Eikun lisää velkaa ettei ruoka vaan kallistu!

Kuinka paljon on liikaa?

Kyllähän nuot herrat ee o oikiasti huokissaan miten tuottajiila tai jalostavalla ketjulla menee. Onhan joku noist herran ketkuista sanonut ihan suoraan notta kauppa ottaa kaiken mitä otettavissa on..Kilipaelutetaan elintarvike ketju ja näättehän kaikki mien isoK maksaa omistajilleen osinkoja.

Sieltä se taas tuli! Vähittäiskaupan edustajan mielestä maatalouden rakennekehityksen pitäisi kiihtyä. 10 000 tilaa jäljelle ja vain aktiiviviljelyä. Eikun lisää velkaa ettei ruoka vaan kallistu!

Kuinka paljon on liikaa?

Aina kun viljelijä ottaa velkaa lisääntyy kierrossa oleva raha M2 ja näin kauppiaan on helpompi ottaa tuotteista katetta M2 ja ostaa osakkeita M3,

Käytännössä maataloustuottajien tehtävä onkin siis tuottaa kiertoon M2, maataloustuotteet on sivuseikka

Alan pikkuhiljaa olemaan sitä mieltä,että tuki pitäisi nimenomaan kohdistaa
niille passiiviviljelijöille. Kyllä ne sitten aktivoitumaan saa.

Alan pikkuhiljaa olemaan sitä mieltä,että tuki pitäisi nimenomaan kohdistaa
niille passiiviviljelijöille. Kyllä ne sitten aktivoitumaan saa.

Onko siinä kyse eri jutusta kuin siitä, että kansalaispalkka saisi kansalaisen enemmän aktivoitumaan työnhaussa tai että työttömyyskorvauksen tason nostaminen tekisi sen? Taitaa olla eri juttu vaiko ei?

Voisihan tehdä niin, että asetetaan esim. viljallle minimi tonnihinta. Vaikka 500 euroa tonni. Sitä sitten tarkastellaan vuosittain. Osti kuka tahansa suomalaista viljaa, niin minimi hinta on aina se. Sitten pitäisi myös estää ulkomailta tuleva halpa vilja, jotta viljapesua ei pääsisi tapahtumaan. Ja kas näin olemme taas suunnitelmataloudessa. 

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 23.02.22 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 23.02.22 - klo:21:14

Lainaus käyttäjältä: Pasimycin - 23.02.22 - klo:21:10

Sieltä se taas tuli! Vähittäiskaupan edustajan mielestä maatalouden rakennekehityksen pitäisi kiihtyä. 10 000 tilaa jäljelle ja vain aktiiviviljelyä. Eikun lisää velkaa ettei ruoka vaan kallistu!

Kuinka paljon on liikaa?

Ohjattua tukea kriisitiloille ja maamme omavaraisuusastetta pidetään nyt  liian korkeana passiivi viljelijöiden tukemisella.

Ensin pitää määrittää, mitä kriisi tarkoittaa. Ja mistä se johtuu. Pelkään, että suurin kriisi on näillä voimakkaasti investointeja tehneillä tiloilla, joiden omistajat nyt uhriutuvat "kun meitä on aina käsketty laajentamaan". Yhtään kriisirahaa ei pidä jakaa niille, joiden kriisi perustuu huonoon tulokseen. Nälkäkuoleman uhka tarkoittaa oikeaa kriisiä. Silloin suurimmat uhrit ovat ne maltilliset, jotka eivät ole alkaneet kasvattamaan voimakkaasti tilan tuotantoa tai eivät ole hankkineet ylikallista peltoa.

Siksi olisi ehkä suotavaa kartoittaa lirissä olevat ja miettiä, antaako niiden mennä nurin. Yksikin suora lisätukieuro oman kriisinsä aiheuttaneille kasvattaa kuilua maatalouspolitiikan uskottavuudessa. Tämä loputon lehtien palstoilla tapahtuva valittaminen ja uhriutuminen saa alkaa pikku hiljaa riittämään. Kaikki mahdolliset tilojen pelastamiseksi pitää tehdä, mutta lehmän kauppojen täytyy loppua.

Vähittäiskauppa rosvoaa ruon puoli-ilmaiseksi. Se on aivan selvää. Jos ulkomailta tuontia ei rajoiteta, hinnat seuraavat isojen maiden bulkkituotantoa. Jos suomalainen haluaa kotimaista ruokaa, se maksaa myös siitä. Hinnan nousu on mahdollista vain sillä, että viljelijä sanoo hinnan. Jos toinen viljelijä sanoo alemman hinnan, kierre on jälleen valmis.

Taitaa käydä niin, että tästä kustannuskriisistä parhaiten tulevat selviytymään näennäis-, eläkeläis- ja sivutoimiviljelijät. Perintönä saadut päätoimitilat pärjää niin kauan kun metsää riittää.

Kaupalta ja elintarviketeollisuudelta ei kuulunut sympatiaa heruvan, joten luvassa on kylmää kyytiä!

Asia ei mulle kuulu. Mutta jos maanviljelijät saa päättää maatalouspolitiikan, niin se on sama jos kenraalit päättäisi sodan aloituksen.