Huh.. Jätkät kun kestää pellolle pääsy.. Tai joutuminen.. Miten sen jokainen haluaa tulkita.. Pääsy jos viljan hinta 450 syksyllä/talvella.. Ja joutuminen jos se on 300. Joko tietoa lannoitteen hinnasta kesäkuun viimeisellä viikolla 2022? Jos ois niin tietäisi paljonko ruuvata lannoite säätöä.. Ihme lannoitteen hinnan tiedon pihistämistä pörssiyhtiöltä.. Koska lannoitteen hinnan voi kiinnittää niinkuin viljänkin.. Voisin kiinnittää Y20 400 euroa/tonni ja valtio maksais lopun.. Mikä voittoa tekevälle Pörssiyhtiölle kuuluukin.. Meinaan jos Yara menisi konkurssiin. Niin seuraavana päivä olisi ruoka hyllyt tyhjät.. Meni vähän offtopicin, mutta tässä on hyvää aikaa kirjoitella kun kylvökone/neet odottelee käyttöä 😀
Kai toi on kirjotettu huumorilla???
Kirjoittaja ei ymmärtänyt sitä, että viidesosa Suomen pelloista on luomussa, ja ne eivät ole tarvinneet keinolannoitteita koko aikana. Eli yleisö ostaa sitten luomua. Ei mitään muutosta, vaikka Yaraa ei olisi. Maailman lannoitetuotantoon ei suurempaa vaikutusta syntyisi.
Lopulla 4/5 pelloista on karjanlantalannoitusmahdollisuus ja nurmituotanto ym. ainakin noin kolmannekselle alasta. Eli jää runsaat puolet pelloista, eli 1,2 miljoonaa hehtaaria, sisältäen luvalla kynnetyt EFA- ja muut kesannot, joista siis pitää yrittää ilman lannoitteita saada satoa. Sanoisin, että muutamallekin vuodelle 2000 kg/ha on aivan hyvin mahdollisuuksien rajoissa, jos rikkaruohot torjutaan. Eli 2,4 miljoonaa tonnia plus luomusato 0,1-0,2 miljoonaa tonnia lisäksi. Heikkona viljavuotena Suomessa on jouduttu tyytymään kokonaissadossa 2,7 miljoonaan tonniin.
Eli eipä lannoitteetta välttämättä nälänhätä tulisi. Varsinkin kun biotiittia saa kalilannoitukseen ja apatiittia fosfaatiksi. Aluskasviksi kylvetty apila voisi myös tuottaa muutamankymmenen kilon verran typpeä kasvukaudelle. Tuo aluskasvihomma toimii typenkerääjänä lähinnä silloin, kun ei keinotyppeä anneta.
Tein ennusteen näillä oletuksilla, ei se tilanne nyt niin pahalta näyttäisi. Tietenkään ei viljaa kannattaisi kaikin voimin hukata elukoitten läpi, paitsi huonosti sulavaa rehua. Broiskut ehkä käyttävät viljan tehokkaimmin. Naudoille riittää hätätilassa nurmirehu, voi maidosta, voista ja ja juustosta tulla puute, mutta väestötasolla ei vielä olla nälänhädässä.
Kuva. lannoitteeton vaihtoehto.
Todellisuudessa, kun katsoo tuolla peltolatojen sivuilla valkeitten säkkien pinoja, ei ainakaan kaikilla tiloilla jouduta lannoiteetta toimimaan.
-SS-