Tuli sen verran isot tappiot tuosta heinänsiemenlaitteella kylvöstä, että nyt on kylvetty erikseen. Ilman kunnon nurmia ei synny maitoa.

Tuli sen verran isot tappiot tuosta heinänsiemenlaitteella kylvöstä, että nyt on kylvetty erikseen. Ilman kunnon nurmia ei synny maitoa.

Puolesta ja vastaan siis .
Tuliko siementä liian vähän vai rivivälitkö jäi harvaksi . Joskus nähnyt sellaisen heinänsiemenen kylvökoneen , vantaita ei ollut mutta jonkin näköinen pyörästö joka multasi siemenet . Suorakylvö vanhoille nurmille onnistui myös , kuulemma .

Kyllä se kunnollisten tuotantotuloksien kannalta on ensiarvioisen tärkeää, että nurmen perustaminen onnistuu.

Ennen kylvettiin heinät Pomon kylvökoneella ristiin ajaen viljan kylvöön nähden, sillä tuli kyllä tiheämmät nurmet kuin Tumella. Täytyisi viritellä punavanteinen (major) kuntoon niin olisi siihen sopiva traktori

Nykyisin kylvetään Unian suotakylvökoneella muokatut ja täydennykset.

Lainaus käyttäjältä: Make - 21.01.22 - klo:20:37

Tuli sen verran isot tappiot tuosta heinänsiemenlaitteella kylvöstä, että nyt on kylvetty erikseen. Ilman kunnon nurmia ei synny maitoa.

Puolesta ja vastaan siis .
Tuliko siementä liian vähän vai rivivälitkö jäi harvaksi . Joskus nähnyt sellaisen heinänsiemenen kylvökoneen , vantaita ei ollut mutta jonkin näköinen pyörästö joka multasi siemenet . Suorakylvö vanhoille nurmille onnistui myös , kuulemma .

Ihan normaali 30 kg/ha meni siementä. Myöhemmin kuulin vanhan nurmikonkarin Aulis Ansalehdon ohjeen, että riviinkylvössä siementä 25-30 kg/ ha ja hs- laitteella40 kg/ha. Vähän tuntui, ettei Tumella edes 40 kg olisi riittänyt täystiheään nurmeen. Heinää kylvää 3 m raskashinattavalla Jukolla helposti 2 ha tunnissa, eli kyllä tuolla palkoille pääsee jos säästää 10 kg siementä hehtaarille ja saa tiheän nurmen.

Mutta tumesta ei sellaista määrää saa läpi, jos on paljon natoja ja raiheiniä seoksessa

Mutta tumesta ei sellaista määrää saa läpi, jos on paljon natoja ja raiheiniä seoksessa

Raiheinän siemenissä ja lajikkeissakin on eroa ja siinäkin onko ylivuotista tavaraa. Itte olen luopunut viljasta raeheinä nurmea perustaessa mutta muutamana vuonna kylvin osan raeheinästä vantaista ja osan pienlaitteella pintaan. Tuon tavan kertoi yksi isäntä. No yhtenä vuonna oli kaupasta tullut vahingossa kahta  eri lajiketta. Toinen ei mennyt läpi mistään. Oli käteen koitellenkin sellaista kosteaa. sellaista tuntuu olevan joskus ylivuotinenkin. Nykyään kyllä kylvän vaan vantaista. Turhaa räppäämistä pintaan kylvö. Nataseoksilla ei mulla ole ollut ongelmia, mutta tokikaan puhdasta nataa en ole kylvänyt. Jollain 4:n säädöllä menee n. 30kg 25% nataa 75timppaa. Toki joskus on suuremmallakin ollut ja tuollakin saa joskus ihan hyvän nurmen mutta ei viimevuosina.

Jotenkin muistelen , että kouluaikoina väitettiin saatavan täystiheä nurmi kylvömäärällä 8kg/ha . systeeminä jyräys , kylvö, jyräys.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 22.01.22 - klo:07:38

Lainaus käyttäjältä: Make - 21.01.22 - klo:20:37

Tuli sen verran isot tappiot tuosta heinänsiemenlaitteella kylvöstä, että nyt on kylvetty erikseen. Ilman kunnon nurmia ei synny maitoa.

Puolesta ja vastaan siis .
Tuliko siementä liian vähän vai rivivälitkö jäi harvaksi . Joskus nähnyt sellaisen heinänsiemenen kylvökoneen , vantaita ei ollut mutta jonkin näköinen pyörästö joka multasi siemenet . Suorakylvö vanhoille nurmille onnistui myös , kuulemma .

Ihan normaali 30 kg/ha meni siementä. Myöhemmin kuulin vanhan nurmikonkarin Aulis Ansalehdon ohjeen, että riviinkylvössä siementä 25-30 kg/ ha ja hs- laitteella40 kg/ha. Vähän tuntui, ettei Tumella edes 40 kg olisi riittänyt täystiheään nurmeen. Heinää kylvää 3 m raskashinattavalla Jukolla helposti 2 ha tunnissa, eli kyllä tuolla palkoille pääsee jos säästää 10 kg siementä hehtaarille ja saa tiheän nurmen.

Just .

Muistan kun noi laatikot tuli muutamat vannoivat sen nimeen , itsellä ei ole omakohtaisia kokemuksia noista härpäkkeistä .
Vanhoja siemenkylvökoneita olen nähnyt laitettavan pysyvästi heinänsiemen asentoon ja pari yhteen hitsattua 4 metristä konetta tullut vastaan , eli kaksikylvökonetta liitetty yhteen .

Jotenkin muistelen , että kouluaikoina väitettiin saatavan täystiheä nurmi kylvömäärällä 8kg/ha . systeeminä jyräys , kylvö, jyräys.

Jos apilaseosnurmea perustaessa puna-apilan saisi optimaalisesti hajalleen kylvettyä ja kaikki itämään, 1 kg per ha olisi riittävä määrä. 

<------   Toi mun Rauchi+Hatzenbichleri on kyllä optimaalinen heinänsiemenen kylvin...

Juu eikös sen pitänytkin pintaankylvöllä viskoviskolla mennä viidellä kilolla huima nurmi kerääjäkasviksi.

Silloin kun intoisammin sitä kerääjäkasvia laittelin, eipä se vantaidenkaan kautta kunnolla itänyt, kuiva savi on kuivaa, siitä ei mihinkään pääse. Tai sitten sadekuuro tulee ja  ja kova kuorettuma heti päällä. Vantaiden kautta kyllä onnistui viherlannoitusnurmi, kun laittoi pari säkillistä hehtaarille. Viime riistapellot ovat olleet kuivuuden kiusaamia viime vuodet, syyskuussa sitten lähinnä ohdakkeet ja valvatit lähtivät kasvuun.  Viime kesän maisemakukkapelto oli valkealla mulloksella lähes elokuulle asti.

-SS-

Vanhaan aikaan kylvettiin Tumen heinänsiemenlaatikolla 30kg/ha. Silloin saattoi jonkinmoinen nurmi tullakin. Sitten irrotettiin vanhasta nostolaitetumesta apulantavantaat ja alettiin kylvää siemenpuolelta, nostettiin sivupyörät korkeammalle ja vantaiden jouset höllättiin. Kylvösyys tavoitteena noin sentti, käytännössä mitä lienee, mutta olennasta se pieni multaus. Sitten alkoi nurmet onnistumaan selvästi paremmin. Siemenmäärää sai alentaa helposti puolella entiseen nähden. En sano etteikö heinänsiemenlaatikosta ripottelemalla onnistu, mutta olennaista olisi se pieni multaus jollakin tavoin. Ja vielä tärkeämpää, aina erillinen jyräys. Voisin ostaa jonkun oikein siihen käyttöön alunperinkin suunnitellun heinänsiemenkylvinkoneen, mutta ei ole toistaiseksi tullut mieleistä mallia vastaan.

Vanhaan aikaan kylvettiin Tumen heinänsiemenlaatikolla 30kg/ha. Silloin saattoi jonkinmoinen nurmi tullakin. Sitten irrotettiin vanhasta nostolaitetumesta apulantavantaat ja alettiin kylvää siemenpuolelta, nostettiin sivupyörät korkeammalle ja vantaiden jouset höllättiin. Kylvösyys tavoitteena noin sentti, käytännössä mitä lienee, mutta olennasta se pieni multaus. Sitten alkoi nurmet onnistumaan selvästi paremmin. Siemenmäärää sai alentaa helposti puolella entiseen nähden. En sano etteikö heinänsiemenlaatikosta ripottelemalla onnistu, mutta olennaista olisi se pieni multaus jollakin tavoin. Ja vielä tärkeämpää, aina erillinen jyräys. Voisin ostaa jonkun oikein siihen käyttöön alunperinkin suunnitellun heinänsiemenkylvinkoneen, mutta ei ole toistaiseksi tullut mieleistä mallia vastaan.

No tuota pientä multausta ittekin ajattelen  kun kylvän nurmen, siemenvantaiden jouset ihan löysällä. Ihan toisenlainen orastuvuus kuin pintaan kylvöllä. Ihmettelen miten moni kumminkin ehdotti kylvämään isosta loodasta mutta ei vantaiden kautta. Mikä järki tuossa hommassa on ?

Ja sitten alkuperäiseen kysymykseen .... miten tumella saa menemään riittävän vähän apilaa , jos puhtaana kylvää. 

Sahanpurulla tai hienolla hiekalla jatkamalla. Mä en tuolla omalla päässyt alle kymmenen, kun kylvin persianapilan ja rehurapsin seosta. Kuivaa purua joukkoon niin onnistui

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.01.22 - klo:07:57

Vanhaan aikaan kylvettiin Tumen heinänsiemenlaatikolla 30kg/ha. Silloin saattoi jonkinmoinen nurmi tullakin. Sitten irrotettiin vanhasta nostolaitetumesta apulantavantaat ja alettiin kylvää siemenpuolelta, nostettiin sivupyörät korkeammalle ja vantaiden jouset höllättiin. Kylvösyys tavoitteena noin sentti, käytännössä mitä lienee, mutta olennasta se pieni multaus. Sitten alkoi nurmet onnistumaan selvästi paremmin. Siemenmäärää sai alentaa helposti puolella entiseen nähden. En sano etteikö heinänsiemenlaatikosta ripottelemalla onnistu, mutta olennaista olisi se pieni multaus jollakin tavoin. Ja vielä tärkeämpää, aina erillinen jyräys. Voisin ostaa jonkun oikein siihen käyttöön alunperinkin suunnitellun heinänsiemenkylvinkoneen, mutta ei ole toistaiseksi tullut mieleistä mallia vastaan.

No tuota pientä multausta ittekin ajattelen  kun kylvän nurmen, siemenvantaiden jouset ihan löysällä. Ihan toisenlainen orastuvuus kuin pintaan kylvöllä. Ihmettelen miten moni kumminkin ehdotti kylvämään isosta loodasta mutta ei vantaiden kautta. Mikä järki tuossa hommassa on ?

Ja sitten alkuperäiseen kysymykseen .... miten tumella saa menemään riittävän vähän apilaa , jos puhtaana kylvää. 

Säätämällä . Vanhoissa Tumeissa se ainakin onnistui . Wärtsilän koneissa vielä helpommalla .
Tumeissa oli hyvät säädöt aikoinaan . Takana oli neliosainen karkea säätö .Rypsille ja heinän siemenlovi ykköselle , kakkosella vilja , kolmosella herne , täysin auki laatikkotyhjäksi . Se vaikutti "läppiin". Kierteet oli sivussa  jossa avattiin ja suljettiin eli pienennettiin ja suurennettiin laatikon puolella olevat "läpät" . Rattailla sai nopeutta vaihdettua . Överun koneissa oli variaattori syteemi , toimiva kuulemma . 

^
No nyt oli Sorkkiksella täysin yliveto vastaus. Jos viitsisit ajatella ja lukea muiden vastauksia voisit niistäkin jotain johtopäätöksiä tehdä. Mutta onneksi kaikki ei tuollaisia tyhjänpäiväisyyksiä kirjoittele, joten asiaan tuli jo yksi varteen otettava vaihtoehto. Yks tuttu kertoi joskus kylvävänsä vain joka toisella vantaalla, mutta sitä en pidä oikein järkevänä