SS todistaa että nälänhätä tulossa, kun maakaasun hinta pikkusen nousi, niin tehtaat pysähtyy. On se niin halpaa.
Oikeesti kasvit ottaa sen typen ilmasta ilmaiseksi. Koko maapallo olisi karu ilman mitään kasvillisuutta, jos näin ei olisi.
Eivät kasvit itse ota yhtään mitään typpeä ilmasta, eivätkä varsinkaan ilmaiseksi ! Kasvit tekevät yhteyttämällä hiilivetyjä eli hiililhydraatteja ja muita rakennusaineitaan, juurillaan keräävät maanesteistä vettä, typpisuoloja, fosforisuoloja, kaliumsuoloja ja hivenravinteita. Maaperän bakteerit ne keräävät ilmasta typpeä ja hyödyntävät kasveista joko yhteistyössä loisena "typensitojakasveissa" elämällä tai mullan ravinteita ja ilmaa sellaisenaan typeksi fiksaamalla. Tai sitten orgaanista materiaalia hajottamalla kolmannet bakteerit palauttavat maanesteisiin ne hajotettavien kasvien ravinnetyppikemikaalit. Neljännet bakteerit sitten kisaavat näitä kolmentyyppisiä vastaan, muuttamalla nitraatteja ja muista typpiyhdisteitä takaisin typpikaasuksi tai kaasumaisiksi typpiyhdisteiksi. Kylmissä olosuhteissa tätä aktiivisuutta ei paljon tapahdu mihinkään suuntaan.
Tarvittavan juurillaan ottamansa typen kasvit saavat siis typpikierrosta, joka kuvataan jokaisessa maatalousoppilaitoksen maaperäkemian kirjassa, joten siitä ei sen enempää. Typpikierrossa kerrallaan oleva kasvien käytettävissä oleva typpi on määrältään rajoitettu, joten kun aina vaan suureneva ihmiskunta kotieläimineen tarvitsee lisää kaloreita, silloin ihminen lisää maahan esimerkiksi karjanlantaa, kompostoitunutta kasvimateriaalia tai keinolannoitteita. Ihmisen käyttämät viljelykasvit kestävät suurempia typpimääriä ja tuottavat typpilannoituksella pinta-alayksikköä kohti runsaamman sadon, se on ollut jalostuksen perusta jo vuosisatojen ajan. Useimmat luonnonkasvit elävät jopa pelkällä typpilaskeumalla, koska mm. salamat ja palot tuottavat typen oksideja, jotka vesiliuoksissa aiheuttavat maassa typpikierron täydennyksen.
Liika typpiyhdiste maassa ei ole hyvästä. Kuten tiedetään, aggressiivinen lupiini typettää maata loisbakteerinystyröittensä avulla ja tekee monien vähätyppisessä maassa viihtyvien luonnonkasvien olosuhteet kestämättömiksi. Lisäksi mikrobien harjoittama typensitomisen prosessi myös happamoittaa maaperää, ihan samalla tavalla kuin keinolannoitteetkin, jos sitä biomassaa ja sen sisältämää typpeä esimerkiksi korjataan/laidunnetaan pois. Orgaanisen materiaalin hajoaminen ja typen denitrifikaatio palauttaa happo-emästasapainoa takaisin normaaliksi.
Kyse siis on tasapainotilan kontrolloinnista. Esimerkiksi maan ilmastaminen muokkauksella tehostaa maan orgaanista materiaalia hajottavien bakteerien toimintaa, siksi avokesannon jälkeen ruis kasvaa kuin sitä olisi keinolannoitettu reilusti, koska olemme hapettaneet maaperän orgaanista materiaalia liukoisiksi ravinteiksi. .
Mutta en ala jankkaamaan tässä. Scientific American uskalsi muutama vuosi sitten vertailla 18 tutkijan voimin viherkasvien ja aurinkokennojen tehokkuutta energian keräämisessä, pinta-alayksikköä kohti, ja siinä kyllä löydettiin tehokkuussuhde senaikaistenkin kennojen hyväksi, noin 1:3 , koska kenno hyödynsi myös ultraviolettisäteilyä. Lämpöenergian keräämisessä kumpikaan ei ole parhaimmillaan, sillä suurin osa auringon säteilyenergiasta tulee lämpösäteilynä, jonka keräämisessä varsinaiset lämmönkeräimet olisivat tehokkaimmat.
Joka tapauksessa ihmiskunta käyttää energiaa erittäin paljon enemmän kuin ekosysteemi pystyy biomassaan keräämään, ja suurimman osan muuhun kuin ruokatalouteensa, tällöin kannattaisi miettiä, mihin fossiilista ja mahdollisesti tuuli- ja vesi- ja ydinenergiaa kannattaisi käyttää. Huvituksiin ? Maan kyntämiseen ja jatkuvaan muokkaukseen ? Lentämiseen ? Kilpa-autoiluun ? Hiiihtomäkien lumetukseen ? Pornon etsimiseen Googlen gigawattipalvelimien avulla ?
Tai sitten järkevästi ilmasta tuotettavaan tiivistettyyn valmiiksi kasvien käytettävissä olevaan typpilannoitteeseen, joka lisäksi voidaan antaa kasville silloin kun se sitä tarvitsee, juuri niin paljon kuin se sitä tarvitsee.
-SS-
