Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 06.11.21 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.11.21 - klo:20:33

Yara typpiliuos 390. Sattuu olemaan vanhaa varastoa. 5 ämpärillistä hehtaarille viikon välein nin alkaa väri muuttua.

-SS-

OOkkei. Pitää katsella noita jos ei keväällä hintojenmuutoksia tapahdu lannoitteiden puoleen.. Jotain satoakin olis kiva tuottaa, kaikki hömpällä- ei mun juttu jo ammatillisen itsekunnioituksen takia.. Vaikka sivutoiminen olenkin.

Peukalo kirjoittaa asiaa. Itse en laita kun sen 5 prosenttia kesannolle itsekunnioituksen takia..vaikka sivutoiminen olenkin..tai juuri sen takia. Mallasohran lajittelu menossa. Huomaa selvästi että oli kuiva kesä. Pientä jyvää tulee pelukasaan aikas paljon, mutta kyllä sitä siemensiiloonkin tulee siemeneksi kelpaavaa... Nyt on mukavat kelit lajitella..suosittelen muillekkin..eihän kylvöjen aloitukseen ole enään kauaa..

Siemenet lajiteltu jo kuukausi sitten.
Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.

Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.

Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 11.11.21 - klo:20:50

Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.

Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.

Tuo perustuu  korkeampaan viljan hintaan ja rehun hyötykäyttöön, hintapolitiikka ei välttämättä enää erotu  tavanomaisesta, kunhan luomumarkkina kyllästyy.  Pieni apu tietenkin tulee luomutuista, jotka nekin ehkä hiipuvat tulevaisuudessa.

Kaikkea hyvää niille, jotka ovat päättäneet asettua tuohon edelläkävijän asemaan. Vähän niin kuin verkostomarkkinoinnissa, uusi tunkki houkutellaan mukaan pyramidiin laskelmalla,  joka näyttää hyvältä, liiankin hyvältä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 11.11.21 - klo:20:50

Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.

Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.

Meidän pelloissa varmaan joku vika kun ei apila alla anna tuollaisia sadonlisiä..
Varoituksen sana siis kolleegoille. Olen samaa mieltä et kannattaa vähän miettiä mitä "välivuodelta" haluaa ja laskinta käyttää vertailuun..

Kai se vanha maatalousoppikirjan kuva saavista ja sen eripituisista laudoista pitää edelleen paikkansa - satotason määrää resurssien minimitekijä - oli se sitten vaikka veden niukkuus.
Ei se rajoittava tekijä useimmitenkaan ole tarkka typen määrä - ainakaan mulla. Muut kasvuolosuhteet ovat merkittävämpiä.
Typensitojakasvien kohdalla olen ajatellut niin että eivät ne satoa lisää mutta muusta lannoituksesta voi hitusen tinkiä. Esimerksi nyt herneen perään suorakylvetylle syysvehnälle en kylvössä antanut yhtään lannoitetyppeä. Tiedä sitten oliko viisasta...

Lainaus käyttäjältä: Peukalo - 06.11.21 - klo:20:40

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.11.21 - klo:20:33

Yara typpiliuos 390. Sattuu olemaan vanhaa varastoa. 5 ämpärillistä hehtaarille viikon välein nin alkaa väri muuttua.

-SS-

OOkkei. Pitää katsella noita jos ei keväällä hintojenmuutoksia tapahdu lannoitteiden puoleen.. Jotain satoakin olis kiva tuottaa, kaikki hömpällä- ei mun juttu jo ammatillisen itsekunnioituksen takia.. Vaikka sivutoiminen olenkin.

Peukalo kirjoittaa asiaa. Itse en laita kun sen 5 prosenttia kesannolle itsekunnioituksen takia..vaikka sivutoiminen olenkin..tai juuri sen takia. Mallasohran lajittelu menossa. Huomaa selvästi että oli kuiva kesä. Pientä jyvää tulee pelukasaan aikas paljon, mutta kyllä sitä siemensiiloonkin tulee siemeneksi kelpaavaa... Nyt on mukavat kelit lajitella..suosittelen muillekkin..eihän kylvöjen aloitukseen ole enään kauaa..

Kiitos vaan, mutta muuten, mikä lajike? Maltaaksi ei kelvannu tämä planetti taaskaan, kun liikaa eriaikaisia kasvuja. muuten tasakokoista ja isoa jyvää. Hämmästelin kun oli pitkiä tähkiä isoja jyviä, mutta harvassa. Pientä jyvää ei juurikaan tullut.
tilityksessä luki 68,60kg /hehtopaino. Ei pensonut kuivassa juuri ollenkaan. Tuli vaan se 1 pääverso. Kaikki puitiin.. vaikka harvan kasvuston päästely täysillä, 3m pöydällä,680 Sampolla, alkoi haukotuttaa.. ei tälläistä ensi kaudella.. toivoa voi.

Kai se vanha maatalousoppikirjan kuva saavista ja sen eripituisista laudoista pitää edelleen paikkansa - satotason määrää resurssien minimitekijä - oli se sitten vaikka veden niukkuus.
Ei se rajoittava tekijä useimmitenkaan ole tarkka typen määrä - ainakaan mulla. Muut kasvuolosuhteet ovat merkittävämpiä.
Typensitojakasvien kohdalla olen ajatellut niin että eivät ne satoa lisää mutta muusta lannoituksesta voi hitusen tinkiä. Esimerksi nyt herneen perään suorakylvetylle syysvehnälle en kylvössä antanut yhtään lannoitetyppeä. Tiedä sitten oliko viisasta...

En ole antanut itsekään typpeä. 2020 0 typpi, tuotti 5100kg/ha ceylonia parhaalta lohkolta. Kevätlannoitus aikaisin auttaa.Kuten SS neuvonut, mutta ihan lumikelillä ei ole ehtinyt.. Noi hemmetin hanhet söi paljon, toivottavasti pääsee ampumaan noita valkoposkia jo ensi syksynä ihan pataan laitettavaksi. Ei ruokaa saa heitteille jättää.

Ei tarttis ostaa broileria kaupasta sitten niin paljoa.

Tämänvuotiset 10ha 6.9 kylvin sateessa, mut edelleen 0 typpi. Hanhet sontii jonkun verran. Joutsenilla komeita pökäleitä.. huh. Saa nähdä, mitä on jäljellä keväällä, sen mukaan mennään.

Muut ravinteet paitsi typpi tulee pääasiassa maasta, eikä niitä pakko ole joka vuosi antaa. Jos lannoittaa vaikka 500 kg/ ha ja lannoitteen hinta on noussut 300€/t 700€/t eli kustannus noussut 200€/ha. 5 t satotasolla tekisi 40 €/t. Odottaisin ensisyksyn viljanhinnan olevan vähintään tonverran takavuosien hintoja korkeampia.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.11.21 - klo:22:27

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 11.11.21 - klo:20:50

Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.

Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.

Tuo perustuu  korkeampaan viljan hintaan ja rehun hyötykäyttöön, hintapolitiikka ei välttämättä enää erotu  tavanomaisesta, kunhan luomumarkkina kyllästyy.  Pieni apu tietenkin tulee luomutuista, jotka nekin ehkä hiipuvat tulevaisuudessa.

Kaikkea hyvää niille, jotka ovat päättäneet asettua tuohon edelläkävijän asemaan. Vähän niin kuin verkostomarkkinoinnissa, uusi tunkki houkutellaan mukaan pyramidiin laskelmalla,  joka näyttää hyvältä, liiankin hyvältä.

-SS-

3 kg apilaa lisää siihen hömppäseokseen on noin 30-40€ niillä luomuhinnoillakin. Sitten minimihömpän töihin lisää yksi niitto, laitetaan sille 50€. Tavishinnoillakin pitäisi tulla aika nopeasti takaisin, pitkäaikaisvaikutuksista pitäisi avata oma ketju...

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.11.21 - klo:22:27

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 11.11.21 - klo:20:50

Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.

Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.

Meidän pelloissa varmaan joku vika kun ei apila alla anna tuollaisia sadonlisiä..
Varoituksen sana siis kolleegoille. Olen samaa mieltä et kannattaa vähän miettiä mitä "välivuodelta" haluaa ja laskinta käyttää vertailuun..

Saman havainnut. Omat savimaat imee nämä ravinnetankkaukset kuin pesusieni, eikä juuri takaisinpäin luovutusta tapahdu. Viherlannoitukset olleet toistaiseksi lähinnä uskon asia. Öljykasveista tullut parhaiten palautusta seuraavana vuonna. Pavuista lähtisi varmaan sama, mutta viime vuodet on olleet liian vaikeita, kun minimitekijätynnyristä on käytännössä puuttunut pohja kokonaan. Ihan sama millä tasolla alin lauta on ollut. Vettä kun ei ole ollut, niin se on siinä.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.11.21 - klo:06:47

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.11.21 - klo:22:27

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 11.11.21 - klo:20:50

Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.

Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.

Meidän pelloissa varmaan joku vika kun ei apila alla anna tuollaisia sadonlisiä..
Varoituksen sana siis kolleegoille. Olen samaa mieltä et kannattaa vähän miettiä mitä "välivuodelta" haluaa ja laskinta käyttää vertailuun..

Saman havainnut. Omat savimaat imee nämä ravinnetankkaukset kuin pesusieni, eikä juuri takaisinpäin luovutusta tapahdu. Viherlannoitukset olleet toistaiseksi lähinnä uskon asia. Öljykasveista tullut parhaiten palautusta seuraavana vuonna. Pavuista lähtisi varmaan sama, mutta viime vuodet on olleet liian vaikeita, kun minimitekijätynnyristä on käytännössä puuttunut pohja kokonaan. Ihan sama millä tasolla alin lauta on ollut. Vettä kun ei ole ollut, niin se on siinä.

Maa alkaa viherlannoituksessa kerätä humusta , luovuttaa ravinteet vasta myöhemmin . Viherlannoituksen hyödyt tulevat vasta perästäpäin ja vaatii alussa pidemmän eli vähintään kaksivuotta ja tuolloin melkein puhdasta apilaa tai muuta vastaavaa .

Saman havainnut. Omat savimaat imee nämä ravinnetankkaukset kuin pesusieni, eikä juuri takaisinpäin luovutusta tapahdu. Viherlannoitukset olleet toistaiseksi lähinnä uskon asia. Öljykasveista tullut parhaiten palautusta seuraavana vuonna. Pavuista lähtisi varmaan sama, mutta viime vuodet on olleet liian vaikeita, kun minimitekijätynnyristä on käytännössä puuttunut pohja kokonaan. Ihan sama millä tasolla alin lauta on ollut. Vettä kun ei ole ollut, niin se on siinä.

Joskus 90-luvun alusta muistelen ruotsalaisia luomu-siirtymävaihetutkimuksia, joissa jonkinlainen uusi tasapaino saavutettiin leveillä mailla 3-5 vuodessa, raskailla mailla 5-10 vuotta tarvitaan siihen, että luontainen tuen vapautuminen nousee riittävällä tasolle viljaa varten (ilman vuotuislannoitusta). Tietty hienojakoisilla mailla sitä puskuria riittää sitten pitempään. Samoilla aikajänteellä vaikutti myös pitkäaikaiset aluskasvikäytöt 80-luvun kotimaisissa koesarjoissa

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 14.11.21 - klo:09:47

Saman havainnut. Omat savimaat imee nämä ravinnetankkaukset kuin pesusieni, eikä juuri takaisinpäin luovutusta tapahdu. Viherlannoitukset olleet toistaiseksi lähinnä uskon asia. Öljykasveista tullut parhaiten palautusta seuraavana vuonna. Pavuista lähtisi varmaan sama, mutta viime vuodet on olleet liian vaikeita, kun minimitekijätynnyristä on käytännössä puuttunut pohja kokonaan. Ihan sama millä tasolla alin lauta on ollut. Vettä kun ei ole ollut, niin se on siinä.

Joskus 90-luvun alusta muistelen ruotsalaisia luomu-siirtymävaihetutkimuksia, joissa jonkinlainen uusi tasapaino saavutettiin leveillä mailla 3-5 vuodessa, raskailla mailla 5-10 vuotta tarvitaan siihen, että luontainen tuen vapautuminen nousee riittävällä tasolle viljaa varten (ilman vuotuislannoitusta). Tietty hienojakoisilla mailla sitä puskuria riittää sitten pitempään. Samoilla aikajänteellä vaikutti myös pitkäaikaiset aluskasvikäytöt 80-luvun kotimaisissa koesarjoissa

Muistelen samaa .

Miten luomulannoitteet toimisi esim. syysviljoilla , monet niistä antavat ravinteet vähitellen kasvien käyttöön .

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 14.11.21 - klo:09:47

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.11.21 - klo:06:47

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.11.21 - klo:22:27

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 11.11.21 - klo:20:50

Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.

Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.

Meidän pelloissa varmaan joku vika kun ei apila alla anna tuollaisia sadonlisiä..
Varoituksen sana siis kolleegoille. Olen samaa mieltä et kannattaa vähän miettiä mitä "välivuodelta" haluaa ja laskinta käyttää vertailuun..

Saman havainnut. Omat savimaat imee nämä ravinnetankkaukset kuin pesusieni, eikä juuri takaisinpäin luovutusta tapahdu. Viherlannoitukset olleet toistaiseksi lähinnä uskon asia. Öljykasveista tullut parhaiten palautusta seuraavana vuonna. Pavuista lähtisi varmaan sama, mutta viime vuodet on olleet liian vaikeita, kun minimitekijätynnyristä on käytännössä puuttunut pohja kokonaan. Ihan sama millä tasolla alin lauta on ollut. Vettä kun ei ole ollut, niin se on siinä.

Maa alkaa viherlannoituksessa kerätä humusta , luovuttaa ravinteet vasta myöhemmin . Viherlannoituksen hyödyt tulevat vasta perästäpäin ja vaatii alussa pidemmän eli vähintään kaksivuotta ja tuolloin melkein puhdasta apilaa tai muuta vastaavaa .

Meillä vuoden, kahden ja kolmen kokeiluja ja pääsääntöisesti puna-apilaa. Ei merkkittävää vaikutusta..

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 14.11.21 - klo:09:53

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 14.11.21 - klo:09:47

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 12.11.21 - klo:06:47

Lainaus käyttäjältä: Petri - 11.11.21 - klo:22:27

Lainaus käyttäjältä: AP120 - 11.11.21 - klo:20:50

Hömppää on vaan lisättävä ensi kaudelle, kun lanta oli heinäkuussa jo liian kallista koko alalle.

Jos taskulaskinta taas käyttää, niin siihen "hömppään" kannattaa satsata ihan tosissaan. Apilaa seokseen -> typpeä taivaalta -> seuraavalla vuodelle 30-60 kg käyttökelpoista typpeä (=1-2 tn viljaa) hehtaaria kohti.

Meidän pelloissa varmaan joku vika kun ei apila alla anna tuollaisia sadonlisiä..
Varoituksen sana siis kolleegoille. Olen samaa mieltä et kannattaa vähän miettiä mitä "välivuodelta" haluaa ja laskinta käyttää vertailuun..

Saman havainnut. Omat savimaat imee nämä ravinnetankkaukset kuin pesusieni, eikä juuri takaisinpäin luovutusta tapahdu. Viherlannoitukset olleet toistaiseksi lähinnä uskon asia. Öljykasveista tullut parhaiten palautusta seuraavana vuonna. Pavuista lähtisi varmaan sama, mutta viime vuodet on olleet liian vaikeita, kun minimitekijätynnyristä on käytännössä puuttunut pohja kokonaan. Ihan sama millä tasolla alin lauta on ollut. Vettä kun ei ole ollut, niin se on siinä.

Maa alkaa viherlannoituksessa kerätä humusta , luovuttaa ravinteet vasta myöhemmin . Viherlannoituksen hyödyt tulevat vasta perästäpäin ja vaatii alussa pidemmän eli vähintään kaksivuotta ja tuolloin melkein puhdasta apilaa tai muuta vastaavaa .

Meillä vuoden, kahden ja kolmen kokeiluja ja pääsääntöisesti puna-apilaa. Ei merkkittävää vaikutusta..

Sitten on jotakin mennyt pieleen . Kokeneilta  luomutuottajilta kuullut et toisella viherlannoitusnurmilla alkaa satotaso kasvamaan .