Sitten on jotakin mennyt pieleen . Kokeneilta  luomutuottajilta kuullut et toisella viherlannoitusnurmilla alkaa satotaso kasvamaan .

Luomussa voi noin ollakin kun mennään erityisesti typen osalta säästöliekillä. Ellei ole käytettävissä karjanlantaa tai lietettä. Perinteisessä vaikutuksen huomaaminen on vaikeampaa kun muitakin satotasoon vaikuttavia vuosittaisia muuttujia on niin paljon.

Sen olen huomannut että yli 20 vuotta kyntämättä viljelty savimaa on muuttunut pintakerrokseltaan paljon helpommaksi viljellä. Syvemmällä tuskin on muuta eroa kuin mahdollisesti juuriston ja lierojen tekemät reiät. Mutta kylvösyvyyskerros on suorastaan multava. Viimeiset reilun 10 v ollut puhtaasti suorakylvössä; viimeiset viljelykierrot ruokohelpi - kumina - ohra - herne - ohra. Antoi omista lohkoistani parhaan ohrasadon menneenä kesänäkin.

Muuten merkittävämmät muutokset taitavat ottaa yhden sukupolven aikaa.

Muuten merkittävämmät muutokset taitavat ottaa yhden sukupolven aikaa.

Suuntaan tai toiseen, kyllä.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 14.11.21 - klo:17:49

Sitten on jotakin mennyt pieleen . Kokeneilta  luomutuottajilta kuullut et toisella viherlannoitusnurmilla alkaa satotaso kasvamaan .

Luomussa voi noin ollakin kun mennään erityisesti typen osalta säästöliekillä. Ellei ole käytettävissä karjanlantaa tai lietettä. Perinteisessä vaikutuksen huomaaminen on vaikeampaa kun muitakin satotasoon vaikuttavia vuosittaisia muuttujia on niin paljon.

Sen olen huomannut että yli 20 vuotta kyntämättä viljelty savimaa on muuttunut pintakerrokseltaan paljon helpommaksi viljellä. Syvemmällä tuskin on muuta eroa kuin mahdollisesti juuriston ja lierojen tekemät reiät. Mutta kylvösyvyyskerros on suorastaan multava. Viimeiset reilun 10 v ollut puhtaasti suorakylvössä; viimeiset viljelykierrot ruokohelpi - kumina - ohra - herne - ohra. Antoi omista lohkoistani parhaan ohrasadon menneenä kesänäkin.

Muuten merkittävämmät muutokset taitavat ottaa yhden sukupolven aikaa.

Me huomattii sama asia. Suorakylvöä ja minimuokkausta ehdittiin harjoittaa vajaa 20v ennen luomua. Savimaa muuttui pintamaan osalta paremmin viljeltäväksi.

Niin pitkälle muutos ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa, että olisi syyssateiden vettä kyennyt imemään tai jos sattui toukokesäkuulle oikein rankkasade. Mutta kun pääsääntöisesti keväät ja alkukesät kuivia niin suorakylvö on niihin omiaan.

Jos olisin tavanomaista jatkanut niin olisin kevätkylvöissä siirtynyt vielä enemmän suorakylvöön ja vastaavasti syyskylvöissä alkanut kyntämään tai muokkaamaan ainakin rajummin kuin tähän asti.

Syvätiivistymät eivät välttämättä suorakylvöllä parane. Muokkausretiisit nousevat maasta ylös eivätkä pääse syvemmälle. Suorakylvön pioneerimaissa, USA:n ja Kanadan vilja-alueilla sekä Australiassa jankkurointi 30 cm syvyyteen, väitetyn kyntöanturan alapuolelle, ei ole ollut riittävä toimi, vaan  viimeaikaiset tutkimukset suosittavat 50 cm tai syvempää jankkurointia. Suorakylvöllä saadaan aikaan kuohkea pintamaa, mutta pohjamaan vedenläpäisykykyyn ja muokkausvastukseen sillä ei ole ollut toivottua vaikutusta.

Suorakylvön oletetut hyödyt kuivuusongelmien torjunnassa voi katsoa Youtube-viljelijöiden, kuten Mike Mitchellin ja Welker Farmsin kuluneen satokauden tuloksista: jopa niinkin pienet kuin 2-5 bushelin kevätviljasadot tuhansilta hehtaareilta, suunnilleen kylvetyn viljamäärän verran.

Toki myös rakeet kiusasivat Montanan viljelijöitä, se on myönnettävä.

-SS-

Syvätiivistymät eivät välttämättä suorakylvöllä parane. Muokkausretiisit nousevat maasta ylös eivätkä pääse syvemmälle. Suorakylvön pioneerimaissa, USA:n ja Kanadan vilja-alueilla sekä Australiassa jankkurointi 30 cm syvyyteen, väitetyn kyntöanturan alapuolelle, ei ole ollut riittävä toimi, vaan  viimeaikaiset tutkimukset suosittavat 50 cm tai syvempää jankkurointia. Suorakylvöllä saadaan aikaan kuohkea pintamaa, mutta pohjamaan vedenläpäisykykyyn ja muokkausvastukseen sillä ei ole ollut toivottua vaikutusta.

Suorakylvön oletetut hyödyt kuivuusongelmien torjunnassa voi katsoa Youtube-viljelijöiden, kuten Mike Mitchellin ja Welker Farmsin kuluneen satokauden tuloksista: jopa niinkin pienet kuin 2-5 bushelin kevätviljasadot tuhansilta hehtaareilta, suunnilleen kylvetyn viljamäärän verran.

Toki myös rakeet kiusasivat Montanan viljelijöitä, se on myönnettävä.

-SS-

Joo ei se syvältä muutu miksikään ainakaan siihen vajaaseen 20 vuoteen. Sen vuoksi aattelinkin, jos siis olisin tavanomaisessa jatkanut, että viljelykierron lisäksi olisi ollut paikallaan tehdä myös muokkaus kierto eli vaihella vuosittain eri muokkaustapoja. Vannoutuneet suorakylväjät eivät tätä tietysti ymmärrä mut niinkuin yllä kerroin niin se syyskasvin päälke tuleva vesi ja sen imeytyminen vain on liian haasteellista suorakylvössä näillä tasaisilla mailla. Tietysti myös syyskasvien viljelyä oli ajatus lisätä. Nooh sit tuli luomu ja kaikki noi nyt ei luomuun taivu et se siitä sitten.

Ei se varmaan kokonaan kuivien vuosien ongelmaa poista. Ja taisi tuolla ameriikan mantereella olla se kuivuus vielä vähän toista luokkaa kuin tämä meidän kuivuus? Tai en tiedä. Joitain noita videoita olen katsellut ja eihän ne sadot mitään huimia ole olleet.

Omat kokemukset ovat kuitenkin olleet positiivisia mitä tulee kuiviin kasvukausiin ja suorakylvöön.

Syvätiivistymät eivät välttämättä suorakylvöllä parane.

Eivät varmaan. Asiaa ei helpota edes nykyiset lähes roudattomat talvet.
Seuraavaksi voi tietysti kysyä mikä niitä syvätiivistymiä on tehnyt ja pyrkiä välttämään ainakin uusien tekemistä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.11.21 - klo:08:27

Syvätiivistymät eivät välttämättä suorakylvöllä parane.

Eivät varmaan. Asiaa ei helpota edes nykyiset lähes roudattomat talvet.
Seuraavaksi voi tietysti kysyä mikä niitä syvätiivistymiä on tehnyt ja pyrkiä välttämään ainakin uusien tekemistä.

Pelkkä jankkurointi on lyhytaikainen korjaustoimenpide, yleensä syvämuokkauksella saatu rakenne romahtaa takaisin vuodessa tai parissa.

Jankkuroinnilla muokattu kerros pitäisi stabiloida eli sinne syvälle pitäisi saada myös juurimassaa. Toissa syksynä kokeilin tätä jankkuroimalla lopetettavan kuminamaan, joka sitten sai puolitoista kuukauta kasvaa ennen glyfosaattia ja kyntöä. Paras vehnälohko viime kesänä, mutta eipä sitä silti kehua voi. Enkä tiedä, johtuiko suhteellisesti hyvä sato pelkästään kuminan esikasviarvosta, kynnöstä vai jankkuroinnista vai kaikista näistä.

pitäisi stabiloida eli sinne syvälle pitäisi saada myös juurimassaa.

Tämä on olennainen kysymys, kun päätetään pellon käytöstä. Käytetäänkö peltoa juurimassan ja madonreikien kasvatuseen vai matalajuurisempien satokasvien viljelyyn. Aika tyypillinen amerikkalainen  isojen tilojen viljankuljetusjärjestelmä on Quadtrack 600 ( 22 t) , Brent 2596 ( 17 t) ja 2500 bushelin kuorma  (68 t) Yhteispaino 107 tonnia. Larson Farmin Youtube-sivulla on kyseinen yhdistelmä käytössä. Olivat yhdellä viimeisistä videoista  rahtipuimassa, ja aika kuran läpi homma onnistui.

Tuolla painolla ajetaan puimurin vieressä ja seilataan ristiin rastiin pellolla, olkoonkin että on telat.

Suomeenkin noita isoja chaservaunuja on tullut, kumitelatraktoreita ja rumpupuimureita. Maat ovat täällä usein huomattavasti märempiä kuin preerioilla.

-SS-

Tämä on olennainen kysymys, kun päätetään pellon käytöstä. Käytetäänkö peltoa juurimassan ja madonreikien kasvatuseen vai matalajuurisempien satokasvien viljelyyn.

-SS-

Voidaanko noita kahta yhdistää mitenkään? Viljelykierrolla tietysti, mutta niin kuin aiemmin ketjussa todettiin, vaikutusten saaminen voipi ottaa aikaa. Aluskasveilla saattaa olla jotain vaikutusta, mutta kasvukauden periodilla sekin kohdistuu lähinnä ylimpään 20 senttiin.

Jos asiat menevät niin kuin vihreämmissä pöydissä on kaavailtu niin tähän kuvioon sotketaan hiilen sidonta joko pakollisena tai vapaaehtoisena korvattavana toimenpiteenä. Silloin näitä joudutaan pohtimaan ihan tosissaan.

Aluskasvit toki sitovat hiiltä ja toimivat lisäksi ravinnesieppareina, mutta vastineeksi niistä voi olla riesaakin. Jonkinlainen ratkaisu voisi olla syväjuurisia kasveja sisältävä useampivuotinen seoskasvusto, jota vakiintuneessa vaiheessa autetaan jankkurilla tunkemaan juuriaan vielä vähän syvemmälle. Ottaa aikansa ja pelto on pois tuotannosta, mutta kai tätä voisi paskemmilla lohkoilla kokeilla

Luovuin kerääjäkasveista viime vuonna kun alkoi olla mataraongelmaa vähän joka lohkolla. Ensimmäisenä vuonna oli lähes koko alalla ja kun korvausta rajattiin niin kahtena vuonna 25prosentilla. Välillä kasvoi ja välillä ei mutta surkeat rikka-aina mahdollisuudet toi mataraongelman. Tuo kerääjäkasveilla hiilen sitominen on kyllä vähän jeesustelua.

Luovuin kerääjäkasveista viime vuonna kun alkoi olla mataraongelmaa vähän joka lohkolla. Ensimmäisenä vuonna oli lähes koko alalla ja kun korvausta rajattiin niin kahtena vuonna 25prosentilla. Välillä kasvoi ja välillä ei mutta surkeat rikka-aina mahdollisuudet toi mataraongelman. Tuo kerääjäkasveilla hiilen sitominen on kyllä vähän jeesustelua.

Timotei on heikompi kerääjäkasvi viljan alle kuin apilat, mutta sietää parempia rikka-aineita. Aika hyvin silläkin vihertää sänget näin talven kynnyksellä.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.11.21 - klo:11:43

Tämä on olennainen kysymys, kun päätetään pellon käytöstä. Käytetäänkö peltoa juurimassan ja madonreikien kasvatuseen vai matalajuurisempien satokasvien viljelyyn.

-SS-

Voidaanko noita kahta yhdistää mitenkään? Viljelykierrolla tietysti, mutta niin kuin aiemmin ketjussa todettiin, vaikutusten saaminen voipi ottaa aikaa. Aluskasveilla saattaa olla jotain vaikutusta, mutta kasvukauden periodilla sekin kohdistuu lähinnä ylimpään 20 senttiin.

Jos asiat menevät niin kuin vihreämmissä pöydissä on kaavailtu niin tähän kuvioon sotketaan hiilen sidonta joko pakollisena tai vapaaehtoisena korvattavana toimenpiteenä. Silloin näitä joudutaan pohtimaan ihan tosissaan.

Aluskasvit toki sitovat hiiltä ja toimivat lisäksi ravinnesieppareina, mutta vastineeksi niistä voi olla riesaakin. Jonkinlainen ratkaisu voisi olla syväjuurisia kasveja sisältävä useampivuotinen seoskasvusto, jota vakiintuneessa vaiheessa autetaan jankkurilla tunkemaan juuriaan vielä vähän syvemmälle. Ottaa aikansa ja pelto on pois tuotannosta, mutta kai tätä voisi paskemmilla lohkoilla kokeilla

Olen pitänyt viljelykierrossa viherlannoitusnurmia, vaikken luomussa olekaan. Pari kertaa kun on lohko ollut 3 vuotisella nurmella, niin alkaa maan rakenne korjaantua jäykemmilläkin savimailla. Seuraavaksi on tarkoitus puhkoa myyräauralla jankkoa yhdeltä ongelmalohkolta.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 14.11.21 - klo:17:49

Sitten on jotakin mennyt pieleen . Kokeneilta  luomutuottajilta kuullut et toisella viherlannoitusnurmilla alkaa satotaso kasvamaan .

Luomussa voi noin ollakin kun mennään erityisesti typen osalta säästöliekillä. Ellei ole käytettävissä karjanlantaa tai lietettä. Perinteisessä vaikutuksen huomaaminen on vaikeampaa kun muitakin satotasoon vaikuttavia vuosittaisia muuttujia on niin paljon.

Sen olen huomannut että yli 20 vuotta kyntämättä viljelty savimaa on muuttunut pintakerrokseltaan paljon helpommaksi viljellä. Syvemmällä tuskin on muuta eroa kuin mahdollisesti juuriston ja lierojen tekemät reiät. Mutta kylvösyvyyskerros on suorastaan multava. Viimeiset reilun 10 v ollut puhtaasti suorakylvössä; viimeiset viljelykierrot ruokohelpi - kumina - ohra - herne - ohra. Antoi omista lohkoistani parhaan ohrasadon menneenä kesänäkin.

Muuten merkittävämmät muutokset taitavat ottaa yhden sukupolven aikaa.

Pellosta ei karkaa hiiltä enää ja kasvijätteiden lahoaminen paranee kyntämättömässä viljelyssä mikä vaikuttaa positiivisesti ravinnetaseeseen . Syväjuurinen viherlannoitusnurmi kiertoon mukaan , paranee maanlaatu ja viljely helpottuu .

Pellosta ei karkaa hiiltä enää ja kasvijätteiden lahoaminen paranee kyntämättömässä viljelyssä mikä vaikuttaa positiivisesti ravinnetaseeseen . Syväjuurinen viherlannoitusnurmi kiertoon mukaan , paranee maanlaatu ja viljely helpottuu .

Suorakylvön hiilen lisääntymistä ei ole voitu ristiriidattomasti osoittaa. Eroosion vähentämisessä sillä on merkittävä rooli, mutta taasen ravinteiden liukenemisessa pintavirtauksiin ehkä oletettua merkityksellisempi rooli.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 16.11.21 - klo:07:16

Pellosta ei karkaa hiiltä enää ja kasvijätteiden lahoaminen paranee kyntämättömässä viljelyssä mikä vaikuttaa positiivisesti ravinnetaseeseen . Syväjuurinen viherlannoitusnurmi kiertoon mukaan , paranee maanlaatu ja viljely helpottuu .

Suorakylvön hiilen lisääntymistä ei ole voitu ristiriidattomasti osoittaa. Eroosion vähentämisessä sillä on merkittävä rooli, mutta taasen ravinteiden liukenemisessa pintavirtauksiin ehkä oletettua merkityksellisempi rooli.

-SS-

Ehkä ei mutta kynnössä karkaa hiiltä . Tämän on todennut kapitalistinenkin neuvoja .