Muutama erinomaisesti kasvanut syysrapsipelto näkyy Lounais-Suomessa. Niille yhdistävä tekijä on ollut kylvö heinäkuun lopulla, ennen elokuun suursateita. Itsellä liettymisherkkä osin hiesusavi palstalla, joten kylvö viivästyi sateiden jälkeen, 20. päivän tienoille. Sitten muutama kylmä jakso, lämpösummaa on kertynyt vasta 360 astetta. Väittävät, että rapsi tarvitsisi 450 astetta. Puolitoista kuukautta kesti rivien tulla näkyviin. Toisaalta, täysin mullaton kivennäismaa, etelärinne. Jospa aurinko herättäisi keväällä sitten imemään vettä.

Sas nähdä sitten. Syysohrallekin on hiukan niukasti lämpösummaa kertynyt, noin 250 astetta. Elokuulla sekin kylvetty. Syysvehnä on tuuheampaa kuin ohra, jopa liian tuuheaa, 330 kg TOS- kylvömäärällä. Taas täysin ruokottomat kylvöjäljet, pimeässä ohiajetut hauet ja päisteen epätarkkuudet näyttävät, että en paljon panostanut huolellisuuteen vaan annoin hopan laukata. 

Saa sinne aina Prolinea pistetyksi, jos jännittää. Altian etanolia jäänestoksi jo hankittuna.

-SS-

Syyskuun alussa kylvetty ohra on ihan ok. En ole nyt jaksanut käydä laskemassa versoja, mutta tielle näkee, että koko ajan tupastuminen etenee. Pituutta ei kerry, eikä varmaan ole tarvettakaan. En ole aiemmin nähnyt noin voimakasta versontaa, tosin yksilökohtaiset erot ovat suuret. Kokonaisuus on kuitenkin sellainen, että siementä olisi saanut mennä se 10-15% enemmän. On tämä ensikokemusten pohjalta ihan mielenkiintoinen keissi. Suurin miinus tulee omasta laiskuudesta ja jatkuvasta ajan puutteesta. En nytkään yksinkertaisesti ehdi ajamaan mangaaneja ja luovutin. Ruisku puimaladon perälle, pakkasnesteet sisällä. Saa edes jollekin hommalle lyötyä rastin ruutuun.

Syysvehnälle tämä keli on ollut kaikkein sopivin. Tiheää, pitkää ja hyvävoimaista. Ei keksi mitään moitittavaa.

Pellot on näyttäviä ja mukavia katsella, kun joka puolella on vihreää. Omat fiiliksetkin parempia, kun kasvun voima täyttää syksyn ankeuden. Ero siihen, että kaikki olisi ankean kuraista, kultivoitua harmaata massaa, on iso. Uskon aivan täysin siihen, että syksyllä täytyisi saada peltoihin jotakin kerääjäkasveja pidättämään ravinteita ja pitämään maan rakenteen paremmassa kunnossa. Savimaat hyötyisivät kovasti siitä, että kasvusto estää liettymistä ja keväällä olisi sen myötä hyvät olosuhteet alkaa jalostaa uutta kasvukautta.

Muutama erinomaisesti kasvanut syysrapsipelto näkyy Lounais-Suomessa. Niille yhdistävä tekijä on ollut kylvö heinäkuun lopulla, ennen elokuun suursateita. Itsellä liettymisherkkä osin hiesusavi palstalla, joten kylvö viivästyi sateiden jälkeen, 20. päivän tienoille. Sitten muutama kylmä jakso, lämpösummaa on kertynyt vasta 360 astetta. Väittävät, että rapsi tarvitsisi 450 astetta. Puolitoista kuukautta kesti rivien tulla näkyviin. Toisaalta, täysin mullaton kivennäismaa, etelärinne. Jospa aurinko herättäisi keväällä sitten imemään vettä.

Sas nähdä sitten. Syysohrallekin on hiukan niukasti lämpösummaa kertynyt, noin 250 astetta. Elokuulla sekin kylvetty. Syysvehnä on tuuheampaa kuin ohra, jopa liian tuuheaa, 330 kg TOS- kylvömäärällä. Taas täysin ruokottomat kylvöjäljet, pimeässä ohiajetut hauet ja päisteen epätarkkuudet näyttävät, että en paljon panostanut huolellisuuteen vaan annoin hopan laukata. 

Saa sinne aina Prolinea pistetyksi, jos jännittää. Altian etanolia jäänestoksi jo hankittuna.

-SS-

Nimimerkki Paavo kirjoitti syyskylvöt 2021 ketjussa näin:

Mielestäni lumihomeen torjunta nimenomaan ei kannata enää. Jos lumi tulee märkään maahan se yleensä sulaa pois ja pysyvä lumi on maassa yleensä sen 1,5 kuukautta, ei sen pitempään. ei se lumihome ruiskutus auta aikaiseen kevääseen.

Ja SS kirjoitti samassa ketjussa:

Oletettavasti myös ruisku jää vajaan, ilman jäänestotemppuiluja loka-marraskuun kuraruiskutuksissa.

Niin, itse laitoin kans ruiskun jo talvisäilöön, ei viitsi kytätä enää.
Pellon pintakin on jo kuramärkä, ja sateiselta näyttää tulevat viikot. Todennäköisin skenaario on taas, että pysyvä lumi tulee etelä-suomeen joskus joulu-tammikuussa, jos tulee lainkaan. Varmasti pakkaskelejäkin tulee vielä ennen joulua, mutta ei ole säät niin kuin ennen, eikä vanhat neuvotkaan enään päde. Vanha ohjehan oli että lumihomeruiskutus pitää tehdä juuri ennen pysyvän lumen tuloa.

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.10.21 - klo:20:22

Aika samanlaiset kuin 2021. Puitavat on suunnilleen taas kylvetty. Nurmea on vähän vähemmän, mutta kokoviljaksi tehtävää suojakevätviljaa tulee vähän enemmän. Jurttia ja maissia sama ala kuin tänävuonnakin.

Satuitko katsomaan, oliko Joensuun Kartanossa siellä ison katoksen vieressä maissia ?

Kasvoiko rehumaissi kuivassa hyvin. Omat maissit kyllä jäivät tuskin metrin korkuisiksi.
Mietin, jos puitavaksi asti saisi kasvamaan. Tai sitten soijapapua. Jääkauden lähestyessä,
pääsisi edes kerran koittamaan.

-SS-

Kuivuus saattoi vähän lyhentää kasvia, mutta tähkiä oli reippaasti ja kehittyivät hyvin. Kuiva-ainetta tuli pitkänmatkaa toistakymmentä tonnia. Taitaa vaatia vielä pari kuukautta kasvuaikaa lisää, ennenkuin tulisi puintikuntoon. Ihan lämpimimpinä vuosina tulee Tanskassa puintikuntoon.
Åminnessa on maissia kasvatettu vuosia nyt kuuluisien fasaanien ruuaksi. Jokivarsilla sitä on yleensä ollut. Mahtaakohan olla sokerimaissia, kun näyttää hiukan lyhyemmältä. Sokerimaissi saataisi premmin ehtiä tuleentumaankin.

Tiedoksi kaikille:

Popkornipussin maissit itävät ! Mitähän lajiketta se on, rehu-, sokeri- vai puitavaa maissia.

Aikaisimmat lajikkeet  jossain Minnesotassa kylvetään huhtikuulla  ja puidaan lokakuussa. Tietääkseni sekä maissilla että soijapavulla ongelmana Suomen olosuhteissa on kesän valoisat yöt. Lämpösumma ei liene ongelma.

-SS-

Ontariossa Kanadassa on mantereisempi ilmasto ja siellä on kunnon talvikin. Kesä jonkinverran lämpimämpi. Se on kuitenkin Italian korkeudella. Tuolla viljellään puitavaa maissia ja soijapapua.
Itse kävin siellä aikoinaan maalis-huhtikuun vaihteessa ja kevätkyntöjä siellä jonkinverran tehtiin, muttei kylvöjä ollut vielä aloitettu.

Tiedoksi kaikille:

Popkornipussin maissit itävät ! Mitähän lajiketta se on, rehu-, sokeri- vai puitavaa maissia.

Popkornimaissi on ihan oma maissilajinsa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.10.21 - klo:11:18

Tiedoksi kaikille:

Popkornipussin maissit itävät ! Mitähän lajiketta se on, rehu-, sokeri- vai puitavaa maissia.

Popkornimaissi on ihan oma maissilajinsa.

Oma lajike, ei oikeastaan täysin eri laji. makea maissi ja popkornimaissi ovat ainakin lajikkeina läheiset, ne ristipölyttyvät keskenään, joten viljelyn on oltava riittävällä etäisyydellä muista maissin käyttötarkoituksista. Popkornimaissilla on se herkästi "räjähtävä" siemen, makealla maissilla on jyvässä paljon sokereita, tavanomaisella maissilla korrenlujuus, puitavuus, siemensato ja tärkkelys olennaisessa roolissa, ja rehumaissilla myöhäisenä pitää tulla paljon satomassaa.

Näin se jostakin siementoimittajan mainoksesta luin. Popkornimaissilajikkeita on jopa 60 päivän kasvuajalla, eli semmoiselle voisi jopa löytyäkin Suomessa markkinoita ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: bouli - 20.10.21 - klo:12:20

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 20.10.21 - klo:11:18

Tiedoksi kaikille:

Popkornipussin maissit itävät ! Mitähän lajiketta se on, rehu-, sokeri- vai puitavaa maissia.

Popkornimaissi on ihan oma maissilajinsa.

Oma lajike, ei oikeastaan täysin eri laji. makea maissi ja popkornimaissi ovat ainakin lajikkeina läheiset, ne ristipölyttyvät keskenään, joten viljelyn on oltava riittävällä etäisyydellä muista maissin käyttötarkoituksista. Popkornimaissilla on se herkästi "räjähtävä" siemen, makealla maissilla on jyvässä paljon sokereita, tavanomaisella maissilla korrenlujuus, puitavuus, siemensato ja tärkkelys olennaisessa roolissa, ja rehumaissilla myöhäisenä pitää tulla paljon satomassaa.

Näin se jostakin siementoimittajan mainoksesta luin. Popkornimaissilajikkeita on jopa 60 päivän kasvuajalla, eli semmoiselle voisi jopa löytyäkin Suomessa markkinoita ?

-SS-

Puutarharyhmistä vois löytyä kokemusta popparimaissin kasvatuksesta.

Tiedoksi kaikille:

Popkornipussin maissit itävät ! Mitähän lajiketta se on, rehu-, sokeri- vai puitavaa maissia.

Aikaisimmat lajikkeet  jossain Minnesotassa kylvetään huhtikuulla  ja puidaan lokakuussa. Tietääkseni sekä maissilla että soijapavulla ongelmana Suomen olosuhteissa on kesän valoisat yöt. Lämpösumma ei liene ongelma.

-SS-

Kasvihuoneilua harrastanut tuttuni käytti popparimaissia jo 20-vuotta sitten kylvöön. Laitto tuvassa kevättalvella siemenet multaan ja siirti kevään tullen taimet kasvihuoneeseen. Lannotti kananpötköllä pitkin kesää ja söi syys-lokakuulla sadon lautaselta...

Mitä aiotte laittaa nurmipelloille? Lannoitetta vai ei?

Jos laittaa 200kg (=200€) lannoitetta ja saa sillä 10 paalia niin onpa kallista rehua.
Onko muita vaihtoehtoja.

Lannoitetta vai ei?

Oleellinen kysymys ei ole niin yksinkertainen, että käyttääkö vai ei.  Käyttömäärä voi olla mitä tahansa nollan ja maksimilannoituksen välillä.

Eikös "nurmitiloilla" ole yleensä jotain elukoita ja sitä kautta paskoa ihan omasta takaa

Eikös "nurmitiloilla" ole yleensä jotain elukoita ja sitä kautta paskoa ihan omasta takaa

On vähän tyhmää vetää paskaa nurmelle pintaan, siitä seuraa vain ikävyyksiä.

Mitä aiotte laittaa nurmipelloille? Lannoitetta vai ei?

Jos laittaa 200kg (=200€) lannoitetta ja saa sillä 10 paalia niin onpa kallista rehua.
Onko muita vaihtoehtoja.

Jos olisi lannoitteet vähissä, laittaisin panokset parhaille lohkoille.  Eli pienemmälle alalle täysi lannoitus, mahdollisuuksien mukaan paskalla höystettynä. Jos ei omalla kalustolla saa nätisti ajettua, niin sitten urakkamies ajamaan. 3 sadolla pienemmältä alalta ravinteiden hyväksikäyttö parempi, kuin että kerätään huonosti lannoitettua höpöheinää isommalta alalta. Luonnollisesti myös ruokinnallinen laatu parempi kunnolla lannoitetussa.