Täällä päin peurakanta on aika järjetön ja koko ajan metsästäjät tuntuu lisäävän talviruokintaa että toisaalta vähän kyseenalaista se hyöty. Luulisin että jos ei metsästettäisi sen enempää peuroja kuin petojakaan niin pedot tasaisi sen kannan tehokkaammin kuin metsästäjät. Mutta varmasti aika epäsuosittu mielipide

ja juuri tuo vr mallinen ajelu on tienkunnolle myrkkyä.   oli mikä tie tahansa ni sama on ilmiö joka paikassa.    mikä ihme on se voima joka ajattaa joka koslan samaa raitetta?    monasti kevättalvella katellu kui autot ajaa vain raiteissa asvaltillakii ja vieressä on ihan sileää ja hiljaista asvalttia ajella.                huurteisella tiellä näkee selvästi miten ajetaan.    ite tykkään ajaa joko keskiviivan tuntumassa tahi laitassa ja mukava kun ei jurise renkaat koppiin kuin siinä raiteessa ajaen.

Lainaus käyttäjältä: PelleH - 24.09.21 - klo:21:03

Näin on. Ei se henkilöautoliikenne sitä tietä rasita. Eikä ainakaan täällä ole
mettäporukat linkoomaankaan vaatineet. Ei tosin ole viime vuosina luntakaan ollut.

Riippunee varmaan liikennemäärästä. Toissa iltana kävin metsällä, ajelin kotoa kymmenen kilometriä josta puolet metsätietä, kahden eri tienhoitokunnan tietä. Metsän kohdalla olin liikkeellä siis noin 10 minuuttiaj ja kohtasin neljä autoa. Viides auto meni ohi ku lähdin autolta metsään ja latailin haulikkoa. Kävin pikkulenkin, niin lähellä tietä että kuului soran rapina ja ehkä 4 autoa meni ohi, viides oli parkissa muutaman sadan metrin päässä ja oli tulossa toisesta suunnasta. Ja joo, kyllä tää metsämiesten liikenne kuluttaa tietä oikeasti. Ilman sitä ei olisi nimismiehen kiharaa ts. pientä koloa teissä yhtäpaljon kuin nyt. Tiet on lähtökohtaisesti erinomaisessa kunnossa, osa paremmassa kunnossa kuin mikään lähistön valtion soratie, kiitos tuulimyllyjen.

Toisinaan laitan seuralle maksulappua tienkäytöstä, kun ei niitä entisajan talkoolaisia löydy tienhoitokunnan raivauksiin ym. (eikä tarvettakaan nykykoneilla, rahaa ne vaatii ) . Seuran mielestä ok. että laskutetaan teiden käytöstä, metsästäjät se suurin käyttäjäryhmä ainankin näin syksyisin. Hirvimiehet pikkujuttu vrt. pienriistan metsästäjät.

Se tässä ajatuksena, että metsästäjämäärä suhteessa alueeseen ja sen tiestöön, vaikuttaa todella paljon onko siitä "haittaa" vai ei. Jos autoja menee kymmeniä päivässä samoja raiteita, joka päivä, on se kuitenkin melkoinen rasitus tien pinnalle jos siinä vähäkin kuoppia ja vettä. Aivan älyttömästi vaikuttaisi yllä mainittu erijälkiä ajaminen kun tilaa olisi, tuo liikenne tekisi tosiaan vain hyvää tielle, mutta joku veto niissä auton jäljissä täytyy olla kun samaan raiteeseen osuu poikkeuksetta...

Tämä.. Mikä vit tu siellä kellotapulissa on vikana kun pitää ajaa ku junarataa? Ensin on pieniä kiharoita mihin tulee vettä. Sitten ne kasvaa isommaksi kun vesi pesee santaa pois joka kerralla kun rengas osuu kuoppaan. Ja tämä junarata-idiotismi jatkuu niin kauan kunnes jonkun pässinpään jää skoodasta koko rengaspaketti ripustuksineen siihen monttaaniin.

Eikö voisi vaikka väistää sitä kuoppaa? Ei, vitt u vaan voi. Mahtaa siinä käydä tanko ja iskarikauppa aina katsastuksen jälkeen ku pukkaa hylkyä...

Ja tämä koskee kaikkia tienkäyttäjiä..

sas se!

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 29.09.21 - klo:21:43

Lainaus käyttäjältä: PelleH - 24.09.21 - klo:21:03

Näin on. Ei se henkilöautoliikenne sitä tietä rasita. Eikä ainakaan täällä ole
mettäporukat linkoomaankaan vaatineet. Ei tosin ole viime vuosina luntakaan ollut.

Riippunee varmaan liikennemäärästä. Toissa iltana kävin metsällä, ajelin kotoa kymmenen kilometriä josta puolet metsätietä, kahden eri tienhoitokunnan tietä. Metsän kohdalla olin liikkeellä siis noin 10 minuuttiaj ja kohtasin neljä autoa. Viides auto meni ohi ku lähdin autolta metsään ja latailin haulikkoa. Kävin pikkulenkin, niin lähellä tietä että kuului soran rapina ja ehkä 4 autoa meni ohi, viides oli parkissa muutaman sadan metrin päässä ja oli tulossa toisesta suunnasta. Ja joo, kyllä tää metsämiesten liikenne kuluttaa tietä oikeasti. Ilman sitä ei olisi nimismiehen kiharaa ts. pientä koloa teissä yhtäpaljon kuin nyt. Tiet on lähtökohtaisesti erinomaisessa kunnossa, osa paremmassa kunnossa kuin mikään lähistön valtion soratie, kiitos tuulimyllyjen.

Toisinaan laitan seuralle maksulappua tienkäytöstä, kun ei niitä entisajan talkoolaisia löydy tienhoitokunnan raivauksiin ym. (eikä tarvettakaan nykykoneilla, rahaa ne vaatii ) . Seuran mielestä ok. että laskutetaan teiden käytöstä, metsästäjät se suurin käyttäjäryhmä ainankin näin syksyisin. Hirvimiehet pikkujuttu vrt. pienriistan metsästäjät.

Se tässä ajatuksena, että metsästäjämäärä suhteessa alueeseen ja sen tiestöön, vaikuttaa todella paljon onko siitä "haittaa" vai ei. Jos autoja menee kymmeniä päivässä samoja raiteita, joka päivä, on se kuitenkin melkoinen rasitus tien pinnalle jos siinä vähäkin kuoppia ja vettä. Aivan älyttömästi vaikuttaisi yllä mainittu erijälkiä ajaminen kun tilaa olisi, tuo liikenne tekisi tosiaan vain hyvää tielle, mutta joku veto niissä auton jäljissä täytyy olla kun samaan raiteeseen osuu poikkeuksetta...

Tämä.. Mikä vit tu siellä kellotapulissa on vikana kun pitää ajaa ku junarataa? Ensin on pieniä kiharoita mihin tulee vettä. Sitten ne kasvaa isommaksi kun vesi pesee santaa pois joka kerralla kun rengas osuu kuoppaan. Ja tämä junarata-idiotismi jatkuu niin kauan kunnes jonkun pässinpään jää skoodasta koko rengaspaketti ripustuksineen siihen monttaaniin.

Eikö voisi vaikka väistää sitä kuoppaa? Ei, vitt u vaan voi. Mahtaa siinä käydä tanko ja iskarikauppa aina katsastuksen jälkeen ku pukkaa hylkyä...

Ja tämä koskee kaikkia tienkäyttäjiä..

Samaa ilmiötä olen havainnut joillain isännilläkin. Samaa latua jurnutetaan massikalla kesät talvet. Sitten ollaan tietlkoiden perään kyselemässä mutta kun talkoopäivä koittaa niin ei näy massikkamiestä missään. Jälkikäteen käydään sitten  massikalla ja takalanalla "osallistumassa" ka xxttu taas samaa raidetta niin notta juuri ajetut hiekat on reunoilla valleina. Toisille kun ei vaan pitäisi mitään kulkinetta antaa

....tai se, se kun vedetään vauhdilla  sisäkurvin  reunaa pitkin  ojan reunaa nuollen, tiesora kulkeutuu ulkokurviin ja sitten tiekokouksessa valitetaan että ojasta nousee vesi siihen sisäkurvin painumaan ja vaaditaan ojan perkausta, vaikka se ei mitään auta, kun sisäkurvi on jo muutenkin lähes  ojanpohjan tasalla.   No, kurvin painumaan ajetaan sitten lisää soraa, ja taas vuoden kuluttua ihmetellään kun  sora on lentänyt ulkokurviin, kurvin kohdalla tien kallistus on entistä jyrkempi ja taas nousee vesi sisäkurvin painumaan.  Ei suurin osa tienkäyttäjistä tajua että ajotavan muutoksella koko toistuvaa ongelmaa ei olisi lainkaan.

....tai se, se kun vedetään vauhdilla  sisäkurvin  reunaa pitkin  ojan reunaa nuollen, tiesora kulkeutuu ulkokurviin ja sitten tiekokouksessa valitetaan että ojasta nousee vesi siihen sisäkurvin painumaan ja vaaditaan ojan perkausta, vaikka se ei mitään auta, kun sisäkurvi on jo muutenkin lähes  ojanpohjan tasalla.   No, kurvin painumaan ajetaan sitten lisää soraa, ja taas vuoden kuluttua ihmetellään kun  sora on lentänyt ulkokurviin, kurvin kohdalla tien kallistus on entistä jyrkempi ja taas nousee vesi sisäkurvin painumaan.  Ei suurin osa tienkäyttäjistä tajua että ajotavan muutoksella koko toistuvaa ongelmaa ei olisi lainkaan.

Jep. Meillä lanaaja älykkäästi ymmärtää asian ja vääntää sorat ulkokurvista takaisin sisäkurviin.

ajotavan muutoksella koko toistuvaa ongelmaa ei olisi lainkaan.

Kotona on aina äiti ollut pyyhkimässä, ei tarvitse miettiä asioita itse loppuun asti...

tai sitten ei olla ollenkaan ajamassa sitä kuljinta,   vaan ollan kuin "matkustajana".    monta kertaa asiaan törmänny kun oon teitä parantamassa..   päälleajon välttääkseen äkkiliikkeitä tekevät siinä sitten viime hetkellä.    ja miulla on välkyt ja huomiot selvästi näkyvillä..     kissaviteot vie.......

Eiköhän nämä tienhoitokuntatiet ole sellaisia, joihin metsästysseuratkin ottavat osaa tavalla tai toisella. Jos esim. lahtivajat sun muut ovat tien varrella. Mutta jos on joku oma metsätie, niin pelisilmää pitää sen verran olla ja sellaista solidaarisuutta. Aloituksessa pitäisi ehkä ajatella muutakin kuin omia oikeuksia. Esim. oikeuksista joustaminen.

Toisaalta kun ajattelee, niin kyllä julkishallinnon alaiset maat, metsät ja tiet ovat usein niin tarkasti laskutettuja ja jyvitettyjä metsästyksen osalta. Sellainen lähipoliittinen hyvinvointiyhteisö on onnellisempi, kuin kuntatasoisen kokoinen yhteisö. Puhumattakaan valtiokokonaisuudesta.