Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 03.10.21 - klo:00:18

Sähköenergian varaaminen vetyyn ei ole mitään hyvää hyötysuhteeltaan. Jos lämpö otetaan talteen uudelleen sähköä tehdessä, hyötysuhde on parempi. Kyseessä sitten vaan on tuulivoiman määrän hirveys. Sitä tarvittaisiin hirveästi, jos vetytasoitusta väännetään tuulella. Tottakai mahdollista, mutta hirveällä määrällä infraa.

Tuulivoima on YYA-sopimuksessa ja ETYKin kokouksissa määritelty homojen voimaksi.

Olemme samaa mieltä kaikesta, mutta homma lähtee siitä, että tuuli- ja aurinkoenergian laatu on "likaista", sitä on oikeastaan käytössä vain silloin kun sitä ei voi verkosta käyttää. Koska tuotannon vaihtelu vuorokauden sisällä on suurta, joudutaan laitteiden tuottamaa maksimitehoa suurentamaan moninkertaiseksi tarpeeseen verrattuna. Euroopassa seisovat tuuliroottorit jo ajoittain, kun sähköllä ei ole käyttöä, eikä sähköyhtiöllä ole rahaa maksaa siitä, että puolalainen laittaa lämpöpatterit pellolle hehkumaan.

Tämän takia Suomessakin valtakunnan asuntojen lämmitys suoralla sähköllä pitäisi lopetella ja säätää tuhansien öljylämmitystalojen lämmityspolttoaine tuuli- ja aurinkosähkövedyksi tai metaaniksi. Kokonaishyötysuhde sähköstä lämmöksi olisi silloinkin vähintään 50%, eli huomattavasti parempi kuin maasta pumpatulla fossiilisella huipputeho-suorasähköllä.

Toki jos sitä aurinkovetyä laitetaan tuollaiseen huipputehon sähkövoimalaan, ilman läm,ön hyväksikäyttöä, jää kokonaishyötysuhde pieneksi. Haluan vain sanoa, että jos meillä on vaihtoehtona kääntää tuulimoottorin lapa lepuutukselle ylituotantotilanteessa, tai tehdä ylimäärätuulesta edes 20% käytettäväksi varastoenergiaksi, mikä siinä sitten on niin väärin ?

-SS-

tuolla lailla meinaat alkaa leikkoomaan kokoomuslaisen tuulivoimasijoittajan hintahuippuja, ehei kuulu vihreän liikkeen tarkoitus ole maailmaa pelastaa vaan tehdä tiliä. unohda heti tuommoiset kommunismin vinkeet 

Puu- tai kasviperäisellä tavaralla, kuten esim. hakkeella, saadaan lämmitys hoidettua edullisesti. Se nyt ei kuitenkaan kaikille sovi. Suorasähkö ja öljy ovat niitä järkeviä kohteita, joissa lämmitysmuoto kannattaisi vaihtaa. Se ei kuitenkaan ole ilmaista ja varsinkin suorasähkössä pitäisi tehdä isoja remontteja, jos lämpöä siirrettäisiin vesikierron avulla.

Kyllähän tuo metaani on mielenkiintoinen vaihtoehto joissakin kohteissa ja helpompaa varastoida kuin vety. Sitäkin taas voi tehdä kotikonstein, joten elektrolyysin kautta teko on vähän sellaista.

Tuulivoima ei ole mitenkään ongelmatonta. Nytkin on tämä siirtolinjan ja voimayksikön vuokrahintasuhteet. Siirtolinja on ilmainen verrattuna itse myllyn maavuokraan. Tähän pitää tulla muutos, jotta jotain tasapuolisuutta olisi olemassa. Jos nyt sitten pitäisi tehdä myllyjä moninkertainen määrä sinne tänne, niin varmasti herää mielipiteitä näistä korvauksista. Ja yleensä sekin, kenen takapihalle mylly laitetaan. Merellä eivät tietenkään olisi  kenenkään takapihalla, tosin takapihan koosta riippuen.

Kun sähköä ei ihan niin helposti saa käytettävään muotoon, niin jokaisessa naulasopassa on niitä lisukkeita. Ja niinkuin siinä sadussakin, näistä lisukkeista ei nyt välitetä.

Puu- tai kasviperäisellä tavaralla, kuten esim. hakkeella, saadaan lämmitys hoidettua edullisesti. Se nyt ei kuitenkaan kaikille sovi. Suorasähkö ja öljy ovat niitä järkeviä kohteita, joissa lämmitysmuoto kannattaisi vaihtaa. Se ei kuitenkaan ole ilmaista ja varsinkin suorasähkössä pitäisi tehdä isoja remontteja, jos lämpöä siirrettäisiin vesikierron avulla.

Kyllähän tuo metaani on mielenkiintoinen vaihtoehto joissakin kohteissa ja helpompaa varastoida kuin vety. Sitäkin taas voi tehdä kotikonstein, joten elektrolyysin kautta teko on vähän sellaista.

Tuulivoima ei ole mitenkään ongelmatonta. Nytkin on tämä siirtolinjan ja voimayksikön vuokrahintasuhteet. Siirtolinja on ilmainen verrattuna itse myllyn maavuokraan. Tähän pitää tulla muutos, jotta jotain tasapuolisuutta olisi olemassa. Jos nyt sitten pitäisi tehdä myllyjä moninkertainen määrä sinne tänne, niin varmasti herää mielipiteitä näistä korvauksista. Ja yleensä sekin, kenen takapihalle mylly laitetaan. Merellä eivät tietenkään olisi  kenenkään takapihalla, tosin takapihan koosta riippuen.

Kun sähköä ei ihan niin helposti saa käytettävään muotoon, niin jokaisessa naulasopassa on niitä lisukkeita. Ja niinkuin siinä sadussakin, näistä lisukkeista ei nyt välitetä.

Se ei vaan riitä kattamaan kaikkea energian tarvetta . Turpeen osuus oli kokonais energian tuotannosta noin 6 % Suomessa joten sen merkitys loppujen lopuksi maailmaa kaatava ollut .
Suomen ongelma on ettei sähköä ole koskaan tuotettu riittävästi . Yhtä ydinvoimalaa tehty vuosikymmenet , valmistuessaan vanhanaikainen , ehkä .

Laskelmissa on useimmiten jätetty aivan muutama olennainen asia pois. Esimerkkinä kun verrataan tuuli- ja aurinkovoimaa muihin tuotantomuotoihin, yleensä lasketaan vain laitteen rakentamisen ja tuotannon kulut. Ei oteta huomioon varavoimaa ja verkon valmistelun hintaa, eikä toisaalta muille energiamuodoille säädettyjä rangaistusmaksuja.  LUT:n selvityksen mukaan Suomessa maa- ja merituulivoiman tuotantokustannushintaan pitäisi  lisätä noin 15 euroa /MWh ja aurinkovoimaan peräti 29 euroa/MWh, jotta ne kattaisivat kustannukset.

Toinen asia, joka unohdetaan, on vuosittainen asennetun tehon käyttöaika, joka on fossiilisilla ja ydinvoimaloilla (sekä vesivoimalla) noin 8000 tuntia vuodessa, mutta tuulivoimalla vain 2860 tuntia ja aurinkovoimalla 982 tuntia. Eli aurinkovoimainvestoinnissa pitää tehdä valmiiksi noin yhdeksänkertainen nimellisteho, jotta (silti epävarmasti) saadaan sama vuosienergia kuin normivoimalalla.

-SS-

Turpeen osuus oli kokonais energian tuotannosta noin 6 % Suomessa joten sen merkitys loppujen lopuksi maailmaa kaatava ollut .

Ai. Avaa silmät, kuule hei.

Vielä muutama vuosi sitten Tilastokeskuksen koosteissa Suomen kokonaisenergiankulutuksesta turpeella oli tuulivoimaan verrattuna kuusi (!) kertaa suurempi osuus. Suomen kokonaisenergiasta suurin osuus on puulla, 26% . Johtuen puunjalostusteollisuuden sivujakeitten energiakäytöstä. Seuraavaksi suurimmat ovat öljy ( 23%) ydinenergia (18%)  ja hiili (9%). Puun osuus on todennäköisesti vielä suurempi, koska haja-asutusalueilla puulämmityksen osuus on lähinnä vain arvioitavissa, tarkkaa lukua ei saada.

Että on tuo turve silti ollut melkoinen siivu, joka tällä hetkellä korvataan tuontihakkeella, kaasulla, öljyllä ja hiilellä.

-SS-

Tukivalle journalismille olisi olemassa sarkaa. Missä ne sitten julkaistaisiin, se olisi toinen juttu. Mutta jonkinlainen kylmään faktaan perustuva, kansantajuinen ohjelma energialähteistä ja energian käytöstä voisi olla hyvä. Jätettäisiin ilmastonmuutos pois koko jutusta ja puhuttaisiin pelkästä asiasta. Lopuksi voitaisiin laskea hiilipitoisten kaasujen suhteita, ottaen huomioon kaikki tekijät. Ja täysin ilma sitä kauhukuvamaalausta.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 03.10.21 - klo:11:44

Turpeen osuus oli kokonais energian tuotannosta noin 6 % Suomessa joten sen merkitys loppujen lopuksi maailmaa kaatava ollut .

Ai. Avaa silmät, kuule hei.

Vielä muutama vuosi sitten Tilastokeskuksen koosteissa Suomen kokonaisenergiankulutuksesta turpeella oli tuulivoimaan verrattuna kuusi (!) kertaa suurempi osuus. Suomen kokonaisenergiasta suurin osuus on puulla, 26% . Johtuen puunjalostusteollisuuden sivujakeitten energiakäytöstä. Seuraavaksi suurimmat ovat öljy ( 23%) ydinenergia (18%)  ja hiili (9%). Puun osuus on todennäköisesti vielä suurempi, koska haja-asutusalueilla puulämmityksen osuus on lähinnä vain arvioitavissa, tarkkaa lukua ei saada.

Että on tuo turve silti ollut melkoinen siivu, joka tällä hetkellä korvataan tuontihakkeella, kaasulla, öljyllä ja hiilellä.

-SS-

Muutama vuosi sitten ollutkaan tuulivoimaa paljon mitään . Turhan nopeasti ne turpeen alas ajo , no tehty mikä tehty.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorovesienergia

Muutama vuosi sitten ollutkaan tuulivoimaa paljon mitään . Turhan nopeasti ne turpeen alas ajo , no tehty mikä tehty.

Odotinkin, että tartut syöttiin. Tuulivoimayhdistyksen uudet luvut vuodelta 2020 näyttävät tuulivoiman osuuden Suomen käyttämästä kokonaisenergiasta olleen 3,5-4%, (10% sähkönkulutuksesta) , kun tuonti otetaan huomioon. Noin 3 miljardin investointituilla ja tariffikorvauksilla. Eli silti turpeeseen verrattuna on ollut pienempi. Esimerkiksi Motivan taulukoissa asenteellisesti yhdistetään vesi- ja tuulivoima yhteen, vaikka kyse on täysin eri luonteisista energiamuodoista käytettävyydeltään. Vesivoima on vakaata, melko tasaisesti käytettävissä ja tuotanto tarkasti ennustettavissa, ja sillä voidaan säätää tehoa, tuulivoimaa ei voi keinollisesti kuin vähentää, ja säät vähentävät tehon itsekseenkin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 03.10.21 - klo:12:38

Muutama vuosi sitten ollutkaan tuulivoimaa paljon mitään . Turhan nopeasti ne turpeen alas ajo , no tehty mikä tehty.

Odotinkin, että tartut syöttiin. Tuulivoimayhdistyksen uudet luvut vuodelta 2020 näyttävät tuulivoiman osuuden Suomen käyttämästä kokonaisenergiasta olleen 3,5-4%, (10% sähkönkulutuksesta) , kun tuonti otetaan huomioon. Noin 3 miljardin investointituilla ja tariffikorvauksilla. Eli silti turpeeseen verrattuna on ollut pienempi. Esimerkiksi Motivan taulukoissa asenteellisesti yhdistetään vesi- ja tuulivoima yhteen, vaikka kyse on täysin eri luonteisista energiamuodoista käytettävyydeltään. Vesivoima on vakaata, melko tasaisesti käytettävissä ja tuotanto tarkasti ennustettavissa, ja sillä voidaan säätää tehoa, tuulivoimaa ei voi keinollisesti kuin vähentää, ja säät vähentävät tehon itsekseenkin.

-SS-

Tuulivoiman osuus energian tuotannosta kasvaa kokoajan . Hankala mutta yksi vaihtoehdoista etenkin merellä koska tuulisia päiviä on paljon .

Tuulivoiman osuus energian tuotannosta kasvaa kokoajan . Hankala mutta yksi vaihtoehdoista etenkin merellä koska tuulisia päiviä on paljon .

Tuulivoiman osuus kasvaa suunnilleen energiankulutuksen lisäyksen verran, monissa maissa jää jälkeen, ja uusiutuvaan tehdyt investoinnit lisäävät hiilidioksidipäästöjä vastaavasti. Raha sen kertoo, viimeiset teknillisten korkeakoulujen selvitykset näyttävät merelle vietävien voimaloiden tuotantokustannuksiksi tuplat verrattuna maalla oleviin voimaloihin. Tanska, joka on tuulivoiman edelläkävijä, on havainnut, että vastoin oletuksia sähkön hinta on voimakkaassa nousussa, ja nykyisen tilanteen mahdollistaa vain se, että naapurimaissa on vielä sijaa tuotetulle yliteholle ja tuontimahdollisuus fossiilisille ja ydinenergialle naapurimaista. Niin pian kun tuulivoiman asennettu teho kasvaa merkittäväksi laajalla alueella, tarvitaankin paikallisesti samankokoinen teho muuta voimaa, ja Saksassa olikin katastrofi lähellä, kunnes valtio alkoi maksaa kaasu- ja hiilivoimayhtiöille päivystystukea, jotta pitivät tulet kattilassa valmiina kun tuuli asettuu.

Suomessa on 821 tuulivoimalaa, ja sähköntuotannosta niillä tuotetaan 10 %. Eli tarvitaan 7200 tuulivoimalaa lisää, jotta koko tämänhetkinen vuotuinen sähkönkulutus voitaisiin tehdä tuulivoimalla. Mutta valtakunnallisesti tähänkin mennessä noiden tuulivoimaloiden tuotantoteho on vaihdellut 2600 ja 50 MW:n välillä, esimerkiksi muutaman päivän ajanjaksolla. Ilman varastointia ei voida olettaa, että teollisuus tai kuluttajatkaan suostuisivat kyseisellä tavalla elämään elämäänsä, tuulen mukaan.

Kaliforniassa on pyritty kokonaisenergian kulutuksessa noin 50% tuuli- ja aurinkovoimaan, nyt suurten alueiden katkaistut sähköt ovat todellisuutta, koska naapuriosavaltiot eivät olekaan pystynet myymään sähköä auringon laskiessa. Vesivarastot ovat vähissä, joten säätövoimaa ei löydykään.

Ainoa mahdollisuus on käyttää olemassa olevaa energiaa tehokkaammin, ja säästetty energia on vaikutushyötysuhteeltaan ylivoimainen lisättyyn tuulivoimaan verrattuna.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 03.10.21 - klo:13:10

Tuulivoiman osuus energian tuotannosta kasvaa kokoajan . Hankala mutta yksi vaihtoehdoista etenkin merellä koska tuulisia päiviä on paljon .

Tuulivoiman osuus kasvaa suunnilleen energiankulutuksen lisäyksen verran, monissa maissa jää jälkeen, ja uusiutuvaan tehdyt investoinnit lisäävät hiilidioksidipäästöjä vastaavasti. Raha sen kertoo, viimeiset teknillisten korkeakoulujen selvitykset näyttävät merelle vietävien voimaloiden tuotantokustannuksiksi tuplat verrattuna maalla oleviin voimaloihin. Tanska, joka on tuulivoiman edelläkävijä, on havainnut, että vastoin oletuksia sähkön hinta on voimakkaassa nousussa, ja nykyisen tilanteen mahdollistaa vain se, että naapurimaissa on vielä sijaa tuotetulle yliteholle ja tuontimahdollisuus fossiilisille ja ydinenergialle naapurimaista. Niin pian kun tuulivoiman asennettu teho kasvaa merkittäväksi laajalla alueella, tarvitaankin paikallisesti samankokoinen teho muuta voimaa, ja Saksassa olikin katastrofi lähellä, kunnes valtio alkoi maksaa kaasu- ja hiilivoimayhtiöille päivystystukea, jotta pitivät tulet kattilassa valmiina kun tuuli asettuu.

Suomessa on 821 tuulivoimalaa, ja sähköntuotannosta niillä tuotetaan 10 %. Eli tarvitaan 7200 tuulivoimalaa lisää, jotta koko tämänhetkinen vuotuinen sähkönkulutus voitaisiin tehdä tuulivoimalla. Mutta valtakunnallisesti tähänkin mennessä noiden tuulivoimaloiden tuotantoteho on vaihdellut 2600 ja 50 MW:n välillä, esimerkiksi muutaman päivän ajanjaksolla. Ilman varastointia ei voida olettaa, että teollisuus tai kuluttajatkaan suostuisivat kyseisellä tavalla elämään elämäänsä, tuulen mukaan.

Kaliforniassa on pyritty kokonaisenergian kulutuksessa noin 50% tuuli- ja aurinkovoimaan, nyt suurten alueiden katkaistut sähköt ovat todellisuutta, koska naapuriosavaltiot eivät olekaan pystynet myymään sähköä auringon laskiessa. Vesivarastot ovat vähissä, joten säätövoimaa ei löydykään.

Ainoa mahdollisuus on käyttää olemassa olevaa energiaa tehokkaammin, ja säästetty energia on vaikutushyötysuhteeltaan ylivoimainen lisättyyn tuulivoimaan verrattuna.

-SS-

Nyt tarvitaan pikaisesti sähköntuotantoa lisää . Yksi vaihtoehto tuuli , toinen aurinko ja ydinvoima . Ydinvoimaa ei kannata enää massiivisesti rakentaa eli pienet ydinvoimalat käyttöön kunhan tekniikka pelaa .
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_modulaarinen_ydinreaktori

Edelleen tarvitaan tekniikkaa millä ydinjäte voitaisiin käyttää loppuun .
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinpolttoainekierto

Kuluvana vuotena on sähkönkulutusmaksimi Fingridin mukaan ollut reilu 14 000 MWh tunnissa. Taas wikipedian mukaan suurin tuulimylly-mylly on 12 MW teholtaan. Jos tarvitaan tuo maksimi sähköenergia, niin myllyjä tarvittaisiin pyörimään täysillä miltei 1200 kpl. Kun otetaan huomioon se, että jos myllyjä pitäisi olla viisinkertainen määrä, myllyjä pitäisi olla melkein 6000 myllyä. Motivan mukaan kuitenkin rakennettavien myllyjen teho on jotain 4 - 6 MW, joten myllyjä pitäisi olla n. 12 000 - 17 000 kpl. Tämä siis maksimikulutuksessa.

Maksimi sattuu olemaan aikana, jolloin tuuliolosuhteet ovat mielenkiintoiset. Eli kovalla pakkasella. Sen vuoksi varastoitua vetyä pitää olla aika isot määrät olemassa, jotta päästään sujuvasti agroon avautumaan. Teoriassa kyllä mahdollista. Mutta infran mittakaava on karmea. Ja ehkä myös hirveä. Ja auringonkin pitää porottaa.

En tiedä oliko laskut sinne päin, mutta usein isoissa hankkeissa alkaa sokea innostuminen. Teitä ja ratoja piirretään kartoille huumassa. Suunnitelmista alkaa tulla faktoja, joissa ei ole otettu kaikkia asioita huomioon. Mennään innostuksen voimalla eteenpäin välittämättä tosiasioista. Kun oikein ajatusta viljellään ja siitä puhutaan, siitä alkaa tulla totuus.

On kuitenkin suotavaa, että hulluja pioneerihankkeita tehdään, mutta ne pitää toteuttaa järkevässä mittakaavassa, jotta huomataan mahdolliset käytännön epäkohdat. Itseasiassa Suomessa on valitettavasti tehty byrokratialla työlääksi toteuttaa itseään.

Kuluvana vuotena on sähkönkulutusmaksimi Fingridin mukaan ollut reilu 14 000 MWh tunnissa. Taas wikipedian mukaan suurin tuulimylly-mylly on 12 MW teholtaan. Jos tarvitaan tuo maksimi sähköenergia, niin myllyjä tarvittaisiin pyörimään täysillä miltei 1200 kpl. Kun otetaan huomioon se, että jos myllyjä pitäisi olla viisinkertainen määrä, myllyjä pitäisi olla melkein 6000 myllyä. Motivan mukaan kuitenkin rakennettavien myllyjen teho on jotain 4 - 6 MW, joten myllyjä pitäisi olla n. 12 000 - 17 000 kpl. Tämä siis maksimikulutuksessa.

Maksimi sattuu olemaan aikana, jolloin tuuliolosuhteet ovat mielenkiintoiset. Eli kovalla pakkasella. Sen vuoksi varastoitua vetyä pitää olla aika isot määrät olemassa, jotta päästään sujuvasti agroon avautumaan. Teoriassa kyllä mahdollista. Mutta infran mittakaava on karmea. Ja ehkä myös hirveä. Ja auringonkin pitää porottaa.

En tiedä oliko laskut sinne päin, mutta usein isoissa hankkeissa alkaa sokea innostuminen. Teitä ja ratoja piirretään kartoille huumassa. Suunnitelmista alkaa tulla faktoja, joissa ei ole otettu kaikkia asioita huomioon. Mennään innostuksen voimalla eteenpäin välittämättä tosiasioista. Kun oikein ajatusta viljellään ja siitä puhutaan, siitä alkaa tulla totuus.

On kuitenkin suotavaa, että hulluja pioneerihankkeita tehdään, mutta ne pitää toteuttaa järkevässä mittakaavassa, jotta huomataan mahdolliset käytännön epäkohdat. Itseasiassa Suomessa on valitettavasti tehty byrokratialla työlääksi toteuttaa itseään.

Tuulivoima yhtenä osana , aurinkovoima yhtenä osa kokonaissähköntuotantoa .
Pohjoisen jokia ei anneta enempää valjastaa sähköntuotantoon joten ainoa vaihtoehto on ydinvoima . Kallis ratkaisu joten ne pienemmät ydinvoimalat on ratkaisu .

luin hesarista just et briteillä on enerkiasta pulaa kun on ollut niiiiin paljon tuuletonta aikaa.    mistä johtuu,  sopii arvailla mutta entä jos tuulet vähenee niin kuin järkevää on suomeenkin rakentaa 2000 uutta myylyä seisomaan,   ja nuita ehotetaan nimenomaan maalle.   hullun hommaa.

Keskustelua Saksassa: DDR-standardi tulossa - talvella pistorasiasta saa 180 V.