Entä mitä myllyille tapahtuu 20v päästä, taitaa tolpan käyttöikä olla niillä main.

Lainaus käyttäjältä: Cornholio - 02.10.21 - klo:12:19

Sorkkis meinaa, että insinööri keksii senkin, että miten tuulivoimala saadaan tuottamaan sähköä silloin, kun ei tuule.

Merellä tuulee aina . https://insinoori-lehti.fi/artikkelit/tuulivoimalat-tyontyvat-merelle/

Luulenpa et nuo ovat sua viisaampia . 

Ja merelle nuo saisi jäädäkin. Toivottavasti Suomen metsiä ei pilata laittamalla ne täyteen tuulimyllyjä ja avosähkölinjoja.

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 02.10.21 - klo:11:43

Kun se varaus menee tuonne isoon linjaan, niin kukaan ei voi sanoa, mistä se tulee. Vaikka verkko kyykkäisi, niin tuotannosta riippumatta ja mittausdatasta huolimatta yksittäisen varauksen liikettä on mahdoton seurata. On täysin turhaa myydä jotain kataja-sähköä tai kuutamo-sähköä isolla hinnalla, koska joku venäläinen tiesmikävoimala tasaa jokatapauksessa koko paskan.

Jos katsoo Fingridin tuuli- tai aurinkotuottoa, niin mikään turbogeneraattoriin perustuva runkovoimalaitos ei ala jarruttamaan ja kiihdyttämään tuotantoa tuulivoiman kompensaatioksi. Nämä kuitenkin ovat niitä hauraita perustuksia, joiden alasajo lopulta kaataa koko verkon.

Ehkä polttokenno ja vesiturbiinit ovat sellaisia, joita voi säädellä tuuliolosuhteiden mukaisesti, mutta vesivoimassakin se tarkoittaa aina turbiinin alasajoa ja se ei tarkoita kuitenkaan tasaista alasajoa. Mitä suurempi generaattori, sitä suurempi pudotus. Se ei kuitenkaan ole niin huono juttu verrattuna siihen, jos kattila ajetaan kylmäksi tai ydinreaktoria ajetaan tuulivoiman suhteen. Näistä hokkuspokkus tempuista kukaan ei halua puhua ääneen.

Sitran ukkelit ovat oikeassa sen suhteen, että Suomen sähkön turvaamiseksi tarvitaan hirveästi uutta tuulivoimaa.  Jos talvella tuulivoimantuotanto näyttää nollaa, tosiaan pitää olla hirveästi uutta tuulivoimaa.

Insinöörit tuon ratkaisee . Tuulivoimaa aletaan sijoittaa merelle entistä enemmän koska tekniikka on parantunut . https://fi.wikipedia.org/wiki/Merituulivoima
https://www.nord-lock.com/fi-fi/oivalluksia/tuntemus/2020/merella-kelluvat-tuulivoimalat/

Minkä insinöörit ratkaisevat? Että millä tuulimyllyä pyöritetään tyynellä ilmalla vai? Kyseessä on tasaussähkön ongelma. Mitä enemmän tuulella käyvää voimaa, sitä enemmän tarvitaan jotain tasaussähköä. Ydinvoimalat ja polttolaitokset eivät tällaiseen pelleilyyn lähde. Isossa mittakaavassa tuulipelleily onnistuu, jos jonkun maan myllyt pyörivät ja toiset eivät, niin silloin voidaan tasailla tuulivoimaa siellä sun täällä.

Mutta se porukka, joka kannattelee koko systeemiä, ei voi laittaa turbogeneraattoria säppiin fiilispohjalta, kuin tuulella käyvänä. Niiden on pyörittävä, jos sähköä pitää saada järkevään hintaan koko ajan. Nyt tuulivoimaloilla ei ole mitään vastuuta energian tuottamisen suhteen. Ne pyörivät silloin kun pyörivät ja tyynellä säällä ei vain voi mitään. Sori. Tämä on poliittinen sairaus, joka on levinnyt arjen ulkopuolelle utopian rajamaille.

Ja sorkan mielestä vaan luotetaan, että insinöörit keksivät millä tavalla myllyt saadaan pyörimään tyynellä säällä. Oikeastaan insinöörit tietävät millä ne saa pyörimään. Sitä varten on keksitty sähköverkko. Olisihan se komeeta katsella, kun kovalla pakkasella, täysin tyynellä ilmalla myllyt sotkisivat menemään.

Muistan semmoisen sarjan kuin merilinja . Kapteeni aikoi ostaa höyrylaivan ja muut laivanvarustajat haukkuivat miehen pataluhaksi koska he pitivät hiiltä liian kalliina ja epävarmana .
Ei kaupunkilaiset mitään rukoile ainakaan lämpimiä ilmoja luulen et moni rukoilee miten rajat avautuu ja matkustamaan pääsee . Kyllä sähkö vielä riittää ja kuin vetyä alkavat erottamaan niin varmuus paranee .
Maaseudulle elinkeino kaasusta ja vedystä eräille .

Muistan semmoisen sarjan kuin merilinja . Kapteeni aikoi ostaa höyrylaivan ja muut laivanvarustajat haukkuivat miehen pataluhaksi koska he pitivät hiiltä liian kalliina ja epävarmana .
Ei kaupunkilaiset mitään rukoile ainakaan lämpimiä ilmoja luulen et moni rukoilee miten rajat avautuu ja matkustamaan pääsee . Kyllä sähkö vielä riittää ja kuin vetyä alkavat erottamaan niin varmuus paranee .
Maaseudulle elinkeino kaasusta ja vedystä eräille .

Tarkoitatko, että sinun mielestäsi hiililämmitteinen höyrylaiva on järkevä rahtialus?

Vedyn erottaminen vedestä kuluttaa muuten paljon sähköenergiaa, joten ei sähkövarmuus siitä parane.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.10.21 - klo:15:44

Muistan semmoisen sarjan kuin merilinja . Kapteeni aikoi ostaa höyrylaivan ja muut laivanvarustajat haukkuivat miehen pataluhaksi koska he pitivät hiiltä liian kalliina ja epävarmana .
Ei kaupunkilaiset mitään rukoile ainakaan lämpimiä ilmoja luulen et moni rukoilee miten rajat avautuu ja matkustamaan pääsee . Kyllä sähkö vielä riittää ja kuin vetyä alkavat erottamaan niin varmuus paranee .
Maaseudulle elinkeino kaasusta ja vedystä eräille .

Tarkoitatko, että sinun mielestäsi hiililämmitteinen höyrylaiva on järkevä rahtialus?

Vedyn erottaminen vedestä kuluttaa muuten paljon sähköenergiaa, joten ei sähkövarmuus siitä parane.

Aika moni laiva kulki sen jälkeen hiilivoimalla kuten junatkin . Juu , tiedän et vedyn erottaminen vie paljon energiaa mutta saadaan aikaa energian omavaraisuus . Öljyvarat vähenee kokoajan .

Lainaus käyttäjältä: Cornholio - 02.10.21 - klo:20:05

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.10.21 - klo:15:44

Muistan semmoisen sarjan kuin merilinja . Kapteeni aikoi ostaa höyrylaivan ja muut laivanvarustajat haukkuivat miehen pataluhaksi koska he pitivät hiiltä liian kalliina ja epävarmana .
Ei kaupunkilaiset mitään rukoile ainakaan lämpimiä ilmoja luulen et moni rukoilee miten rajat avautuu ja matkustamaan pääsee . Kyllä sähkö vielä riittää ja kuin vetyä alkavat erottamaan niin varmuus paranee .
Maaseudulle elinkeino kaasusta ja vedystä eräille .

Tarkoitatko, että sinun mielestäsi hiililämmitteinen höyrylaiva on järkevä rahtialus?

Vedyn erottaminen vedestä kuluttaa muuten paljon sähköenergiaa, joten ei sähkövarmuus siitä parane.

Aika moni laiva kulki sen jälkeen hiilivoimalla kuten junatkin . Juu , tiedän et vedyn erottaminen vie paljon energiaa mutta saadaan aikaa energian omavaraisuus . Öljyvarat vähenee kokoajan .

Ei energian omavaraisuus sillä parane, että sähköenergia muutetaan huonolla hyötysuhteella vedyksi. Se päinvastoin huononee.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.10.21 - klo:20:10

Lainaus käyttäjältä: Cornholio - 02.10.21 - klo:20:05

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.10.21 - klo:15:44

Muistan semmoisen sarjan kuin merilinja . Kapteeni aikoi ostaa höyrylaivan ja muut laivanvarustajat haukkuivat miehen pataluhaksi koska he pitivät hiiltä liian kalliina ja epävarmana .
Ei kaupunkilaiset mitään rukoile ainakaan lämpimiä ilmoja luulen et moni rukoilee miten rajat avautuu ja matkustamaan pääsee . Kyllä sähkö vielä riittää ja kuin vetyä alkavat erottamaan niin varmuus paranee .
Maaseudulle elinkeino kaasusta ja vedystä eräille .

Tarkoitatko, että sinun mielestäsi hiililämmitteinen höyrylaiva on järkevä rahtialus?

Vedyn erottaminen vedestä kuluttaa muuten paljon sähköenergiaa, joten ei sähkövarmuus siitä parane.

Aika moni laiva kulki sen jälkeen hiilivoimalla kuten junatkin . Juu , tiedän et vedyn erottaminen vie paljon energiaa mutta saadaan aikaa energian omavaraisuus . Öljyvarat vähenee kokoajan .

Ei energian omavaraisuus sillä parane, että sähköenergia muutetaan huonolla hyötysuhteella vedyksi. Se päinvastoin huononee.

jAA . ONKO NOIN . 

Lainaus käyttäjältä: Cornholio - 02.10.21 - klo:20:12

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.10.21 - klo:20:10

Lainaus käyttäjältä: Cornholio - 02.10.21 - klo:20:05

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.10.21 - klo:15:44

Muistan semmoisen sarjan kuin merilinja . Kapteeni aikoi ostaa höyrylaivan ja muut laivanvarustajat haukkuivat miehen pataluhaksi koska he pitivät hiiltä liian kalliina ja epävarmana .
Ei kaupunkilaiset mitään rukoile ainakaan lämpimiä ilmoja luulen et moni rukoilee miten rajat avautuu ja matkustamaan pääsee . Kyllä sähkö vielä riittää ja kuin vetyä alkavat erottamaan niin varmuus paranee .
Maaseudulle elinkeino kaasusta ja vedystä eräille .

Tarkoitatko, että sinun mielestäsi hiililämmitteinen höyrylaiva on järkevä rahtialus?

Vedyn erottaminen vedestä kuluttaa muuten paljon sähköenergiaa, joten ei sähkövarmuus siitä parane.

Aika moni laiva kulki sen jälkeen hiilivoimalla kuten junatkin . Juu , tiedän et vedyn erottaminen vie paljon energiaa mutta saadaan aikaa energian omavaraisuus . Öljyvarat vähenee kokoajan .

Ei energian omavaraisuus sillä parane, että sähköenergia muutetaan huonolla hyötysuhteella vedyksi. Se päinvastoin huononee.

jAA . ONKO NOIN . 

Tietenkin on. Energian omavaraisuus paranee tuottamalla lisää energiaa eikä muuttamalla sitä huonolla hyötysuhteella toiseen muotoon.

Jotta vetyä kannattaa erottaa, on sähköä oltava ylimääräistä. Joku ihan oikea taho muistaakseni laski, että jos on tuulivoimaa olemassa nimellisteholla 2000 MW, niin pitää olla olemassa 500 MW tasaustehoa olemassa. Tässähän on varmaan otettu huomioon keskimääräinen tuotantokapasiteetti tai sitten tasausvoima on laskettu alakanttiin.

Kun viime vuonnakin tuulivoiman minimi oli nollissa, ei 500 MW riitä täyttämään 2000 MW:n tehoa. Jos katsotaan kuluvan vuoden tuulivoimatuotantoa, niin minimi on ollut 9 MWh ja maksimi 2474 MWh Fingridin mukaan. Keskimääräinen tuotanto on ollut 782 MWh. Näissä lukemissa 500 MW:n tasausteho alkaisi olla jo lähempänä totuutta.

Silti kaksi asiaa ei oikein mene tajuntaan. Jos keskimäärin saadaan sähköä tuo vajaa 800 MWh, niin mitä sitten tehdään kun mittari näyttää sitä yhdeksää. Nythän verkko ei ole niin kriittinen, että tällaisia tiputuksia ei saataisi isolla kapasiteetilla kompensoitua. Mutta jos tuulivoimaa lisätään tai sillä jopa aletaan korvaamaan sähköntuotantoa, silloin epävakaus lisääntyy. Pelastus on Norjan ja Ruotsin vesivoima, sekä itänaapurin kukatietäämikävoima. Kuitenkin tarkoittaa, että omavaraisuus sähköstä on täällä kaukana.

Toinen hullu asia on, että jos tuotetaan keskimäärin se 800 MWh, niin voimakapasiteettia pitää rakentaa se 2500 MWh tuulivoimaa. Vaikka maksimilla erottettaisiin vetyä, niin huonon hyötysuhteen vuoksi tuulivoimakapasiteetin pitää olla hirveä ja vetykapasiteetin vielä hirveämpi.

Hirveä määrä romua pyörimässä lyhyellä käyttöajalla ei oikein tunnu järkevältä verrattuna kunnon uraanin halkaisuun. Tai puun polttoon.

Jotta vetyä kannattaa erottaa, on sähköä oltava ylimääräistä. Joku ihan oikea taho muistaakseni laski, että jos on tuulivoimaa olemassa nimellisteholla 2000 MW, niin pitää olla olemassa 500 MW tasaustehoa olemassa. Tässähän on varmaan otettu huomioon keskimääräinen tuotantokapasiteetti tai sitten tasausvoima on laskettu alakanttiin.

Kun viime vuonnakin tuulivoiman minimi oli nollissa, ei 500 MW riitä täyttämään 2000 MW:n tehoa. Jos katsotaan kuluvan vuoden tuulivoimatuotantoa, niin minimi on ollut 9 MWh ja maksimi 2474 MWh Fingridin mukaan. Keskimääräinen tuotanto on ollut 782 MWh. Näissä lukemissa 500 MW:n tasausteho alkaisi olla jo lähempänä totuutta.

Silti kaksi asiaa ei oikein mene tajuntaan. Jos keskimäärin saadaan sähköä tuo vajaa 800 MWh, niin mitä sitten tehdään kun mittari näyttää sitä yhdeksää. Nythän verkko ei ole niin kriittinen, että tällaisia tiputuksia ei saataisi isolla kapasiteetilla kompensoitua. Mutta jos tuulivoimaa lisätään tai sillä jopa aletaan korvaamaan sähköntuotantoa, silloin epävakaus lisääntyy. Pelastus on Norjan ja Ruotsin vesivoima, sekä itänaapurin kukatietäämikävoima. Kuitenkin tarkoittaa, että omavaraisuus sähköstä on täällä kaukana.

Toinen hullu asia on, että jos tuotetaan keskimäärin se 800 MWh, niin voimakapasiteettia pitää rakentaa se 2500 MWh tuulivoimaa. Vaikka maksimilla erottettaisiin vetyä, niin huonon hyötysuhteen vuoksi tuulivoimakapasiteetin pitää olla hirveä ja vetykapasiteetin vielä hirveämpi.

Hirveä määrä romua pyörimässä lyhyellä käyttöajalla ei oikein tunnu järkevältä verrattuna kunnon uraanin halkaisuun. Tai puun polttoon.

ydinvoiman toimiessa säätötehona täytyy vaan hc.n alle rakentaa aivan tolkuton vesiallas jota lämmitetään sähkövaastuksilla silloin kun verkko ei tarvi ydinsähköä. itse uskon ja luotan insinöörien kykyyn ratkaista näitä ongelmia.

Ei energian omavaraisuus sillä parane, että sähköenergia muutetaan huonolla hyötysuhteella vedyksi. Se päinvastoin huononee.

Elektrolyysin hyötysuhde on saatu kohoamaan 80%:iin, eli sehän on todella hyvä. Eli 10 MWh:sta 8 Mwh energiasisältöistä vetyä.  Tuuli- ja aurinkovoimaa kun pitää asentaa viisinketainen määrä tarpeeseen nähden tällöin se 4/5 "ylimäärä" voidaan tehdä runsaan tuulen/ selkeän keskipäiväsään aikana; vetyä voidaan käyttä sellaisenaan vaikka lämmitykseen tai sitten normi lämpövoimaloiden ja teollisuuden polttoprosessisa syntyvän hiilidioksidin metanoimisella maakaasujärjestelmiin. Veden elektrolyysistä metanoinnilla saatuun metaaniin  hyötysuhde on ollut jopa 62%. 

Metaanin käyttö normaaleissa yhdistelmä- tai kombivoimaloissa ei hukkaa kaasun energiasta enää pois kuin noin 10%, eli alkuperäisestä sähköenergiasta jää noin puolet käyttöön. Parempi sekin kuin maksaa siitä, että joku rajan takana ottaa sen vastaan kun kaikkialla myrskyää.

Lisäksi metaani on valmis liikennepolttoaine, ja käy viljankuivureihin ym.

-SS-

Sähköenergian varaaminen vetyyn ei ole mitään hyvää hyötysuhteeltaan. Jos lämpö otetaan talteen uudelleen sähköä tehdessä, hyötysuhde on parempi. Kyseessä sitten vaan on tuulivoiman määrän hirveys. Sitä tarvittaisiin hirveästi, jos vetytasoitusta väännetään tuulella. Tottakai mahdollista, mutta hirveällä määrällä infraa.

Tuulivoima on YYA-sopimuksessa ja ETYKin kokouksissa määritelty homojen voimaksi.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.10.21 - klo:20:58

Lainaus käyttäjältä: Cornholio - 02.10.21 - klo:20:12

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.10.21 - klo:20:10

Lainaus käyttäjältä: Cornholio - 02.10.21 - klo:20:05

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 02.10.21 - klo:15:44

Muistan semmoisen sarjan kuin merilinja . Kapteeni aikoi ostaa höyrylaivan ja muut laivanvarustajat haukkuivat miehen pataluhaksi koska he pitivät hiiltä liian kalliina ja epävarmana .
Ei kaupunkilaiset mitään rukoile ainakaan lämpimiä ilmoja luulen et moni rukoilee miten rajat avautuu ja matkustamaan pääsee . Kyllä sähkö vielä riittää ja kuin vetyä alkavat erottamaan niin varmuus paranee .
Maaseudulle elinkeino kaasusta ja vedystä eräille .

Tarkoitatko, että sinun mielestäsi hiililämmitteinen höyrylaiva on järkevä rahtialus?

Vedyn erottaminen vedestä kuluttaa muuten paljon sähköenergiaa, joten ei sähkövarmuus siitä parane.

Aika moni laiva kulki sen jälkeen hiilivoimalla kuten junatkin . Juu , tiedän et vedyn erottaminen vie paljon energiaa mutta saadaan aikaa energian omavaraisuus . Öljyvarat vähenee kokoajan .

Ei energian omavaraisuus sillä parane, että sähköenergia muutetaan huonolla hyötysuhteella vedyksi. Se päinvastoin huononee.

jAA . ONKO NOIN . 

Tietenkin on. Energian omavaraisuus paranee tuottamalla lisää energiaa eikä muuttamalla sitä huonolla hyötysuhteella toiseen muotoon.

Hiilelläkö ?? 

Mene nyt äkkiä kepulaisille kertomaan miten pitää toimia . Tosin heittiä paljoa enää kuunnella .

Miten autot sitten kulkee kun öljy loppuu ? Kulutus lisääntyy ja varat pienenee 

Hiilestä saa vedyllä tehtyä öljyä , ai niin eihän se kannata . Siinähän tarvitaan vetyä .

Sähköenergian varaaminen vetyyn ei ole mitään hyvää hyötysuhteeltaan. Jos lämpö otetaan talteen uudelleen sähköä tehdessä, hyötysuhde on parempi. Kyseessä sitten vaan on tuulivoiman määrän hirveys. Sitä tarvittaisiin hirveästi, jos vetytasoitusta väännetään tuulella. Tottakai mahdollista, mutta hirveällä määrällä infraa.

Tuulivoima on YYA-sopimuksessa ja ETYKin kokouksissa määritelty homojen voimaksi.

Olemme samaa mieltä kaikesta, mutta homma lähtee siitä, että tuuli- ja aurinkoenergian laatu on "likaista", sitä on oikeastaan käytössä vain silloin kun sitä ei voi verkosta käyttää. Koska tuotannon vaihtelu vuorokauden sisällä on suurta, joudutaan laitteiden tuottamaa maksimitehoa suurentamaan moninkertaiseksi tarpeeseen verrattuna. Euroopassa seisovat tuuliroottorit jo ajoittain, kun sähköllä ei ole käyttöä, eikä sähköyhtiöllä ole rahaa maksaa siitä, että puolalainen laittaa lämpöpatterit pellolle hehkumaan.

Tämän takia Suomessakin valtakunnan asuntojen lämmitys suoralla sähköllä pitäisi lopetella ja säätää tuhansien öljylämmitystalojen lämmityspolttoaine tuuli- ja aurinkosähkövedyksi tai metaaniksi. Kokonaishyötysuhde sähköstä lämmöksi olisi silloinkin vähintään 50%, eli huomattavasti parempi kuin maasta pumpatulla fossiilisella huipputeho-suorasähköllä.

Toki jos sitä aurinkovetyä laitetaan tuollaiseen huipputehon sähkövoimalaan, ilman läm,ön hyväksikäyttöä, jää kokonaishyötysuhde pieneksi. Haluan vain sanoa, että jos meillä on vaihtoehtona kääntää tuulimoottorin lapa lepuutukselle ylituotantotilanteessa, tai tehdä ylimäärätuulesta edes 20% käytettäväksi varastoenergiaksi, mikä siinä sitten on niin väärin ?

-SS-