• Tavallinen aihe

Aihe Syysvehnän tautitorjunta  (Luettu 3163 kertaa)

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6893
Vs: Syysvehnän tautitorjunta
Broadway vie ohran pikkuhiljaa kuoliaaks. Ajoissa ajat ja mangaanit kahut menee samalla jos tarvis.

Millaisella käyttömäärällä "oot kuullut" ajettavan ? Mateno Duo tms. ollut aikeissa, mutta vois kokeilla noille kahdelle ohraiselle lohkolle broadwayta.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6893
Vs: Syysvehnän tautitorjunta
Syysvehnät meni tuolla em. systeemillä osittain viime syksynä, viimeiseksi kylvetyt suoraan siilosta, kevytmuokattuun ilman apulantaa. Eilen puin, 5400kg/ha. Hieman heikommin kuin peitatuista ja syksyllä lannoitetuistakin

Oletko kokeillut lisätä sen käyttämättömän syyslannoituksen kasvukauden kolmanteen lannoituskertaan ? Koska jos et, niin silloin et vertaa samaa lannoitustasoa toisiinsa.  Kyllä kevätkylvöisellä viljallakin on eroa, jos  lannoitus on 170 kg/ha tai vain 140 kg/ha. Ainakin saa lisää valkuaista leipävehnätasolle, ja jos sen 30 kg typpeä käyttää toukokuulla sopivan sadekuuron alle, on reilu sadonlisä melko varma. Hyvin talvehtinut syysvehnä potee ravinnepuutetta aina 250 kg/ha N asti !  Siksi hernemaahan perustettu hitaasti seuraavana kesänä vaikuttava ja syyskarjanlannalla turvotettu syysvilja toimii säännönmukaisesti 2-4 tonnia /ha paremmin, kuin pelkällä viljakierrolla ja kirjalannoituksilla viljelty laiho.

-SS-

En kokonaan, mutta ajoin keväällä kaikille yykuutosta ennen rankkasateita. Tosin taisin ehtiä ajaa viimeisetkin lannoitukset ennen sateita... Kesällähän ei sitten satanutkaan, joten se selittää satotasoa, pientä pipanaa oli syysvehnäkin kun pakkotuleentui veden puutteessa.

Nyt puinnin alla rypsiä, jonne tulee pskaa välittömästi, huomenna alkaa urakoitsija ajamaan ja kai kynnettävä että saa heinämaisiin rikkoihin kuria. Syysvehnää näihin, ja tuo pskan vaikutus on kyllä kiva ensi kesänä, kun alkaa vaikuttamaan heti kasvin herättyä kasvuun ja antaa voimaa koko kesäksi, tasaisena annoksena. JOS se olisi omasta takaa ja ylenmäärin, joka vuosi, näkyisi se väkisinkin pellon kasvukunnossa. Tahtoo nykyisillä lannoitusrajoilla ja hyväkuntoisilla mutta ravinneköyhillä mailla maat köyhtyä kovaa vauhtia jos/kun saa ok. satoja.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3312
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Syysvehnän tautitorjunta
Syysvehnät meni tuolla em. systeemillä osittain viime syksynä, viimeiseksi kylvetyt suoraan siilosta, kevytmuokattuun ilman apulantaa. Eilen puin, 5400kg/ha. Hieman heikommin kuin peitatuista ja syksyllä lannoitetuistakin

Oletko kokeillut lisätä sen käyttämättömän syyslannoituksen kasvukauden kolmanteen lannoituskertaan ? Koska jos et, niin silloin et vertaa samaa lannoitustasoa toisiinsa.  Kyllä kevätkylvöisellä viljallakin on eroa, jos  lannoitus on 170 kg/ha tai vain 140 kg/ha. Ainakin saa lisää valkuaista leipävehnätasolle, ja jos sen 30 kg typpeä käyttää toukokuulla sopivan sadekuuron alle, on reilu sadonlisä melko varma. Hyvin talvehtinut syysvehnä potee ravinnepuutetta aina 250 kg/ha N asti !  Siksi hernemaahan perustettu hitaasti seuraavana kesänä vaikuttava ja syyskarjanlannalla turvotettu syysvilja toimii säännönmukaisesti 2-4 tonnia /ha paremmin, kuin pelkällä viljakierrolla ja kirjalannoituksilla viljelty laiho.

-SS-

En kokonaan, mutta ajoin keväällä kaikille yykuutosta ennen rankkasateita. Tosin taisin ehtiä ajaa viimeisetkin lannoitukset ennen sateita... Kesällähän ei sitten satanutkaan, joten se selittää satotasoa, pientä pipanaa oli syysvehnäkin kun pakkotuleentui veden puutteessa.

Nyt puinnin alla rypsiä, jonne tulee pskaa välittömästi, huomenna alkaa urakoitsija ajamaan ja kai kynnettävä että saa heinämaisiin rikkoihin kuria. Syysvehnää näihin, ja tuo pskan vaikutus on kyllä kiva ensi kesänä, kun alkaa vaikuttamaan heti kasvin herättyä kasvuun ja antaa voimaa koko kesäksi, tasaisena annoksena. JOS se olisi omasta takaa ja ylenmäärin, joka vuosi, näkyisi se väkisinkin pellon kasvukunnossa. Tahtoo nykyisillä lannoitusrajoilla ja hyväkuntoisilla mutta ravinneköyhillä mailla maat köyhtyä kovaa vauhtia jos/kun saa ok. satoja.
Riippuu paskasta varmaan, mut ainakaan sianlietteellä ei syksyistä levitystä keväällä huomaa..

Joozeppi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1850
Vs: Syysvehnän tautitorjunta
Oon kuullu et 160g syksyllä vei ohralta halut pikkuhiljaa. Samalla menee mangaani ja kahut jos tarpeen. Lämpöö oli yli 20.

eevertti

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 802
Vs: Syysvehnän tautitorjunta
Mites ton typpiliuoksen kanssa toimitaan. Ajattelin sitten keväällä ajaa rikat Broadway starilla. Kuinkas nopeesti uskaltaa ajaa typpiliuoksen vai onko parempi ajaa typpi ensin. Vaihtoehtona on tehdä lannoitus myös rakeena viskalla mutta kiinnostaisi toi typpiliuos kanssa kun en oo aiemmin kokeillu.

Ps. Pyörii nää ensi kevään jutut jo mielessä kun yritän unohtaa vihkoon menneen kasvukauden mahdollisimman nopeesti.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17446
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syysvehnän tautitorjunta
Mites ton typpiliuoksen kanssa toimitaan. Ajattelin sitten keväällä ajaa rikat Broadway starilla. Kuinkas nopeesti uskaltaa ajaa typpiliuoksen vai onko parempi ajaa typpi ensin. Vaihtoehtona on tehdä lannoitus myös rakeena viskalla mutta kiinnostaisi toi typpiliuos kanssa kun en oo aiemmin kokeillu.

Ps. Pyörii nää ensi kevään jutut jo mielessä kun yritän unohtaa vihkoon menneen kasvukauden mahdollisimman nopeesti.

Syksyllä syysvehnä tarvitsee fosforia mangaania ja kalia, ei niinkään typpeä. Jokin highphoss liuos ja mangaani voisi olla paras. Keväällä heti lumien lähtiessä, maaliskuun-huhtikuun tienoilla ensimmäinen typpiannos (1/3), silloin se liukenee rakeenakin. Maan pitää olla jäässä, niin pääsee traktorilla levittämään. Jos kuivaa riittää huhti-toukokuun ajalle (nin kuin aika monesti silti) , sitten typpiliuosta usean kerran, jotta eivät lehdet rusketu ( 1/3 typestä). Kosteilla keleillä raesalpietaria , kalkkisalpietari on tehokkain, toimii kuivassakin,  mutta kallista. Urean teho ei ole ihan kokonainen pintalevityksellä.  Syysvehnä tarvitsee typpeä eniten pari viikkoa ennen tähkimistä, eli noin toukokuun kolmannelta viikolta kesäkuun puoliväliin. Jos huhtikuulta asti on rutikuivaa, ja yritää raelannoitteella, jää oras haaleaksi, ja tähkistä tulee harvat ja pienet.  Loppu typpi (1/3) heinäkuulla sitten,  leipävalkuaisen nostoon. Viime kevät oli ihanteellinen syysvehnän pensastua ja imeä sulaneet ravinteet käyttöön, jos kerkisi jossakin vaiheessa vappuunkin asti levittää. Siksi sadot olivat niin isot, aivan harrastelijoillakin.

Broadway Star on turvallinen vähän myöhemminkin toukokuussa, silloin lyhentää myös viljan kortta kuin korrenvahvistaja konsanaan. Jokin Ally Class tai Tooler Heavy ym. toimii kylmässä, ne voi ruiskuttaa aikaisemmin. Esimerkiksi Kinvara tarvitsee 15 - 18 astetta, ei oikein tehoa kylmässä, lämpimässä teho on mainio.

-SS-

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6893
Vs: Syysvehnän tautitorjunta
Oon kuullu et 160g syksyllä vei ohralta halut pikkuhiljaa. Samalla menee mangaani ja kahut jos tarpeen. Lämpöö oli yli 20.

 :)
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)