Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Syyskylvöt 21  (Luettu 77824 kertaa)

hummeri5

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 711
Vs: Syyskylvöt 21
Kuljin tänää pirkanmaa Satakunta ehkä yks kymmenestä syys kylvösestä näytti elinvoimaselta.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5133
Vs: Syyskylvöt 21
1) Ketä se hyödyttää, jos pelto on sileän tasainen? Pellonhan kuuluu viettää reunoille päin, jotta vesi menee ojiin, eikä jää pelloille.

Kuten SS tuossa aiemmin kirjoitti, on alueita, joissa se reunoille päin viettäminen on maksimissaan 1 cm per 100 metriä, siinä viettoa saa aikaan vaan laserilla. Jos silläkään, eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä. Jos silloin on epätasaisuuksia, vesi valuu painanteisiin, joissa imeytymisnopeus ei riitä -> märkyyttä -> tiivistyminen -> entistä huonompi imeytyminen -> ->.

Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.

Strategioita on monenlaisia, tasaiseksi lanaaminen on yksi niistä, monin paikoin erittäin fiksu.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18234
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 21
Kuljin tänää pirkanmaa Satakunta ehkä yks kymmenestä syys kylvösestä näytti elinvoimaselta.

Täällä paikallisesti on muutamia ihmeellisen vihreitä palstoja, reunasta reunaan. Ne vihreät ovat joko ruista tai sitten jotakin uutta kestävää syysvehnälajiketta. Nyt olisi kansallisenkin eduin nimissä hyvä saada tietoa esille, mikä se lajike on. Ceylon ja Skagen ottivat viime talven iskusta kovasti lukua, Ceylon tuhoutui selvärajaisesti, vähänkin vaakasuoremmassa paikassa, Skagen on hailakkaa ja läiskäisen epätasaista, yli koko pellon. Kummastakaan ei satokisaoraita ole tuossa kovinkaan todennäköisesti.

-SS-

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18234
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 21
Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.

Meillä tehtiin semmoisen kulhomaisen palstan ojituksessa niin, että svvennettiin valtaojaa sen verran kuin pystyi, sitten tehtiin 16 m kaivuriojitetut sarat, siten että siellä keskellä oja oli vain jotain 50 cm syvä, mutta muotoiltiin sarka selvästi kuperaksi.

Timoteiheinä on arempi jääpoltteelle kuin muut heinät, niiltä saroilta tuli suhteellisen hyvää timottia.

-SS-

Filosofi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 134
Vs: Syyskylvöt 21
1) Ketä se hyödyttää, jos pelto on sileän tasainen? Pellonhan kuuluu viettää reunoille päin, jotta vesi menee ojiin, eikä jää pelloille.

Kuten SS tuossa aiemmin kirjoitti, on alueita, joissa se reunoille päin viettäminen on maksimissaan 1 cm per 100 metriä, siinä viettoa saa aikaan vaan laserilla. Jos silläkään, eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä. Jos silloin on epätasaisuuksia, vesi valuu painanteisiin, joissa imeytymisnopeus ei riitä -> märkyyttä -> tiivistyminen -> entistä huonompi imeytyminen -> ->.

Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.

Strategioita on monenlaisia, tasaiseksi lanaaminen on yksi niistä, monin paikoin erittäin fiksu.

Kevätkasvien viljelyssä tasainen pelto toimii, mutta talvehtivilla kasveilla tilanne on toinen. Jos pelto ei vietä mihinkään, koko pellon päällystävän jäälautan syntyminen on sopivissa olosuhteissa hyvinkin todennäköistä. Silloin tuho lienee kasvista riippuen tuo 0-100%.

Kulhomaisilla lohkoilla tasauksen ymmärtää: eihän pellon kuulu viettää niin, että vesi jää passiksi keskelle tai muualle. Itse en kuitenkaan ymmärrä, miten tasaus onnistuu, jos lohkon korkeusero ilmoitetaan sadan metrin matkalla ennemmin metreinä kuin sentteinä. Kulhomaiset lohkot ovat tietynlainen ongelma, enkä itse lähtisi kylvämään niihin jääpoltearkoja kasveja.

SKN

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 51854
  • Keulamerkki-Erkki ja tähdet
Vs: Syyskylvöt 21
1) Ketä se hyödyttää, jos pelto on sileän tasainen? Pellonhan kuuluu viettää reunoille päin, jotta vesi menee ojiin, eikä jää pelloille.

Kuten SS tuossa aiemmin kirjoitti, on alueita, joissa se reunoille päin viettäminen on maksimissaan 1 cm per 100 metriä, siinä viettoa saa aikaan vaan laserilla. Jos silläkään, eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä. Jos silloin on epätasaisuuksia, vesi valuu painanteisiin, joissa imeytymisnopeus ei riitä -> märkyyttä -> tiivistyminen -> entistä huonompi imeytyminen -> ->.

Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.

Strategioita on monenlaisia, tasaiseksi lanaaminen on yksi niistä, monin paikoin erittäin fiksu.

Kevätkasvien viljelyssä tasainen pelto toimii, mutta talvehtivilla kasveilla tilanne on toinen. Jos pelto ei vietä mihinkään, koko pellon päällystävän jäälautan syntyminen on sopivissa olosuhteissa hyvinkin todennäköistä. Silloin tuho lienee kasvista riippuen tuo 0-100%.

Kulhomaisilla lohkoilla tasauksen ymmärtää: eihän pellon kuulu viettää niin, että vesi jää passiksi keskelle tai muualle. Itse en kuitenkaan ymmärrä, miten tasaus onnistuu, jos lohkon korkeusero ilmoitetaan sadan metrin matkalla ennemmin metreinä kuin sentteinä. Kulhomaiset lohkot ovat tietynlainen ongelma, enkä itse lähtisi kylvämään niihin jääpoltearkoja kasveja.

Ei sitä jään muodostumista kuluvana kautena saanu täällä estettyä jos ei ollu tyyliin 90-asteen kulma.

Jyrkätkin rinteet oli jääkannella varustettuja.
Kotimaisia metsän antimia jo vuodesta nolla.. http://psyvault.net/viewtopic.php?f=8&t=430

https://vimeo.com/31482159

Filosofi

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 134
Vs: Syyskylvöt 21
1) Ketä se hyödyttää, jos pelto on sileän tasainen? Pellonhan kuuluu viettää reunoille päin, jotta vesi menee ojiin, eikä jää pelloille.

Kuten SS tuossa aiemmin kirjoitti, on alueita, joissa se reunoille päin viettäminen on maksimissaan 1 cm per 100 metriä, siinä viettoa saa aikaan vaan laserilla. Jos silläkään, eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä. Jos silloin on epätasaisuuksia, vesi valuu painanteisiin, joissa imeytymisnopeus ei riitä -> märkyyttä -> tiivistyminen -> entistä huonompi imeytyminen -> ->.

Pellon pinnan pitää olla joko täysin tasainen tai sitten suunnitellusti muotoiltu. Kävin aikanaan apilanviljelyopissa tasaisella Keski-Pohjanmaalla, jossa viljelijä oli näennäisesti tasaisen pellon kyntänyt laineilla (3-5 aloitusta ja lopetusta samasta paikasta) poikittain salaojiin nähden. Nyt talvituho-% vaihteli 5-15 välillä aiemman 0-100 sijasta. Viljan viljelyssä 100% tuhosta selviää lisätyöllä ja kevätviljan kylvöllä, lypsykarjan kanssa 100% tuho on katastrofi.

Strategioita on monenlaisia, tasaiseksi lanaaminen on yksi niistä, monin paikoin erittäin fiksu.

Kevätkasvien viljelyssä tasainen pelto toimii, mutta talvehtivilla kasveilla tilanne on toinen. Jos pelto ei vietä mihinkään, koko pellon päällystävän jäälautan syntyminen on sopivissa olosuhteissa hyvinkin todennäköistä. Silloin tuho lienee kasvista riippuen tuo 0-100%.

Kulhomaisilla lohkoilla tasauksen ymmärtää: eihän pellon kuulu viettää niin, että vesi jää passiksi keskelle tai muualle. Itse en kuitenkaan ymmärrä, miten tasaus onnistuu, jos lohkon korkeusero ilmoitetaan sadan metrin matkalla ennemmin metreinä kuin sentteinä. Kulhomaiset lohkot ovat tietynlainen ongelma, enkä itse lähtisi kylvämään niihin jääpoltearkoja kasveja.

Ei sitä jään muodostumista kuluvana kautena saanu täällä estettyä jos ei ollu tyyliin 90-asteen kulma.

Jyrkätkin rinteet oli jääkannella varustettuja.

Niin olivat, mielenkiintoisen jyrkkiä luistelumäkiä olivatkin vaan. Nyt osa parhaiten viettävistä rinnepelloista on jopa poikkeuksellisen huononnäköisiä. Mutta poikkeus vahvistaa säännön, vai miten se meni...

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11637
  • Virolaista kiitos!
Vs: Syyskylvöt 21
Olosuhteet tuhon aiheuttavat, ei peltojen kaltevuus. Maa jäässä, lunta kohtuulliseti, satoi vettä, oli liian lämmintä vuodenaikaan nähden. Sulanut vesi ei lähtenyt eteenpäin vaan jäätyi, kun hanki esti siirtymisen ja kylmää hohkasi maasta niin voimakkaasti, että virtaukset tyrehtyivät alkuunsa. Lopputuloksena tasainen jääkansi, ihan kaikenlaisilla kaltevuuksilla. Täysin tasaisesta pellosta en keksi mitään haittapuolia. Jos salaojitus on kunnossa ja imee vedet, niin hyvä juttu. Tasaisella vesimassat eivät siirtyile pieniin tai isompiin notkoihin, jotka sitten ottavat itseensä. Myös koneet toimivat tasaisilla alustoilla paremmin säätöjensä puolesta jne. Tasaisissa maissa on vain yksi huono puoli, minulla on niitä liian vähän.

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3726
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: Syyskylvöt 21
Suuremmissa tasausoperaatioissa pitäisi olla tarkkana ettei hautaa mahdollisesti vähäistä ruokamultakerrosta jonnekin jankon alle tai kalua kumpareita 'kaljuksi'. Pitää ensin siirrellä parempi maa sivuun turvaan, sitten höyläillä pohjamaa (ei Pohjanmaa..) haluttuun kuosiin ja lopuksi onnistua levittämään pintamaat takaisin tasaisesti. Siitä tulee melko suuria massamääriä siirreltäväksi.

Noista kulhomaisista lohkoista... onko kukaan tehnyt sinne kulhon pohjalle ison niskakaivon tapaista systeemiä, riittävän väljällä ritilällä? Vaikka joku sulatuskaapeli valmiiksi että tarvittaessa voi viedä aggregaatin keväiselle ulkoilulle tms?
Edellyttää tietenkin että ojituksessa on tähän varauduttu ja se on kaatojen puoleen mahdollista.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3737
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Syyskylvöt 21
Suuremmissa tasausoperaatioissa pitäisi olla tarkkana ettei hautaa mahdollisesti vähäistä ruokamultakerrosta jonnekin jankon alle tai kalua kumpareita 'kaljuksi'. Pitää ensin siirrellä parempi maa sivuun turvaan, sitten höyläillä pohjamaa (ei Pohjanmaa..) haluttuun kuosiin ja lopuksi onnistua levittämään pintamaat takaisin tasaisesti. Siitä tulee melko suuria massamääriä siirreltäväksi.

Noista kulhomaisista lohkoista... onko kukaan tehnyt sinne kulhon pohjalle ison niskakaivon tapaista systeemiä, riittävän väljällä ritilällä? Vaikka joku sulatuskaapeli valmiiksi että tarvittaessa voi viedä aggregaatin keväiselle ulkoilulle tms?
Edellyttää tietenkin että ojituksessa on tähän varauduttu ja se on kaatojen puoleen mahdollista.
Mää tätä joskus taannoin kritisoin jossain facen puolella jonkun tasausjutun kommenteissa. Ei siellä nähty asiaa ongelmana.  ;D
Massojen siirrot kuulemma niin pieniä ettei ruokamultakerroksen häviämistä tarvinnut pelätä. Tarkoitus ei myöskään ollut tehdä pellosta tasaista vaan käsittääkseni tehdä viettäviä notkoja jolloin liika vesi pääsisi piiriojiin.
En ymmärtänyt että kuinka tuo tasaus auttaisi minun pelloilla joissa ruokamultakerros on valitettavan ohut. Ja vaikka pellot ovat siis periaatteessa tasaisia niin tasaustarvetta olisi kuitenkin kymmeniä senttejä kiitos edellisten viljelijöiden.  Ainoa tapa olisi tuo mainitsemasi multien siirto syrjään, tasaus, ja mullat takas. Mahtaisi tuollainen toimenpide maksaa melkoisesti.

Jotenkin tuntuu etteivät kaikki viljelijät ole oikein ymmärtäneet millaista vahinkoakin tuollaisella tasaamisella voi saada aikaan jos pelto ei siihen sovellu. Ei se tasausyrittäjä sitä mieti pääasia et on töitä ja laskutus juoksee..

Sen vuoksi en ole nähnyt järkeväksi ottaa tasausta omille pelloille. Pikkuhiljaa yrittänyt itte tasailla lohkoja. Kyntämällä notkoihin päin, ojamaita notkoihin ajamalla jne. 

seegeri

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1257
Vs: Syyskylvöt 21
Samaa mieltä.

hummeri5

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 711
Vs: Syyskylvöt 21
Utelias kun oon niin kurvaili kattoon naapuri kylällä yhen lohkon mikä kylvettiin viimevuonna kolmeen kertaan eikä puitu kertaakaan... Näytti että taas seuraavaksi kylvetään :-\

Pasimycin

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 100
Vs: Syyskylvöt 21
Suuremmissa tasausoperaatioissa pitäisi olla tarkkana ettei hautaa mahdollisesti vähäistä ruokamultakerrosta jonnekin jankon alle tai kalua kumpareita 'kaljuksi'. Pitää ensin siirrellä parempi maa sivuun turvaan, sitten höyläillä pohjamaa (ei Pohjanmaa..) haluttuun kuosiin ja lopuksi onnistua levittämään pintamaat takaisin tasaisesti. Siitä tulee melko suuria massamääriä siirreltäväksi.

Noista kulhomaisista lohkoista... onko kukaan tehnyt sinne kulhon pohjalle ison niskakaivon tapaista systeemiä, riittävän väljällä ritilällä? Vaikka joku sulatuskaapeli valmiiksi että tarvittaessa voi viedä aggregaatin keväiselle ulkoilulle tms?
Edellyttää tietenkin että ojituksessa on tähän varauduttu ja se on kaatojen puoleen mahdollista.
Mää tätä joskus taannoin kritisoin jossain facen puolella jonkun tasausjutun kommenteissa. Ei siellä nähty asiaa ongelmana.  ;D
Massojen siirrot kuulemma niin pieniä ettei ruokamultakerroksen häviämistä tarvinnut pelätä. Tarkoitus ei myöskään ollut tehdä pellosta tasaista vaan käsittääkseni tehdä viettäviä notkoja jolloin liika vesi pääsisi piiriojiin.
En ymmärtänyt että kuinka tuo tasaus auttaisi minun pelloilla joissa ruokamultakerros on valitettavan ohut. Ja vaikka pellot ovat siis periaatteessa tasaisia niin tasaustarvetta olisi kuitenkin kymmeniä senttejä kiitos edellisten viljelijöiden.  Ainoa tapa olisi tuo mainitsemasi multien siirto syrjään, tasaus, ja mullat takas. Mahtaisi tuollainen toimenpide maksaa melkoisesti.

Jotenkin tuntuu etteivät kaikki viljelijät ole oikein ymmärtäneet millaista vahinkoakin tuollaisella tasaamisella voi saada aikaan jos pelto ei siihen sovellu. Ei se tasausyrittäjä sitä mieti pääasia et on töitä ja laskutus juoksee..

Sen vuoksi en ole nähnyt järkeväksi ottaa tasausta omille pelloille. Pikkuhiljaa yrittänyt itte tasailla lohkoja. Kyntämällä notkoihin päin, ojamaita notkoihin ajamalla jne.
Mulla on 5 ha savinen lohko missä kokoojaoja on keskellä ja se pellon keskilinja on metrin reunoja alempana. Ei ole lätäköitä, koska salaojat kuivattaa kun ne on kunnossa.

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5133
Vs: Syyskylvöt 21
Lohkoja on moneksi. Tuttuni sai vuokralle noin 5-kulmaisen 10 ha tasaamaan lohkon, jota edeltävä viljelijä oli noin 30-vuotisen isännyytensä aikana kyntänyt aina kuviokynnöllä reunoille päin. Helppoa ja nopeaa. Pellon keskikohta oli laserilla katsottuna suunnilleen piiriojien pohjan tasalla. Hyvät ratkaisut ovat tuossa vähissä, edullisia ei taida olla ollenkaan...

Paalari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 639
Vs: Syyskylvöt 21
Eikös tuo korjaannu seuraavan 30 v aikana kun kyntää keskeltä reunoille päin.
Mahtaa nyt olla reunoilla metri ruokamultaa ja keskellä kehnonlaisesti.
Luulisi tuon olevan korjallavissa kun laapakoidaan mullat oikeille sijoilleen, joku motti on kyllä siirrettävää.