halpatyötä. niin, ja kyllä olis kiva kun paloautoon uotettais osia se muutama viikko..
yleisin virhe on siinä, ettei tarjouspyyntöä osata tehdä niin, että ulkolaiset tippuvat pois jo alkumetreillä. Usein kuvitellaan että hankinta sisältää vain tavaraa, jolle asetetaan löyhät vaatimukset, jotain suorituskykyä, mittoja ym. Kun kunnon vertailuperusteita ei ole, niin valinta osuu yleisesti halvimpaan hintaan, vaikka näin ei olisi pakko olla. Monet (kunta)poliitikot vielä tykkäävät siitä, että hankinta saadaan tehtyä mahdollisimman halvalla, vaikka kokemuksesta tiedetään esim elinkaarikustannusten näin nousevan korkeammiksi.
Paloautojen hankinnassa ehdottomia vaatimuksia voisi olla huoltopalvelujen (ml varaosat) saatavuus ja vasteajat, jos polskipojilla ei ole täällä omaa huoltoketjua, niin sellainen pitää hommata vaikka ostopalveluna. Siinä kotimainen saa usein tärkeän kilpailuedun, jos varaosat ja huoltomiehet ovat jo valmiiksi lähellä. Vertailuun pääsee vain ne tarjoajat, jotka täyttävät nämä ehdottomat vaatimukset ja vertailussakin voi painottaa niitä ominaisuuksia, joita tietää kotimaiselta löytyvän. Vertailun pisteytykseen pitää käyttää muutenkin aikaa, niin saa sitä mitä on tilaamassakin. Vertailu- ja valintaperusteissa ei kotimaisuutta suoranaisesti saa suosia. Hinnalle jää aina merkittävä (noin 40%) osuus, kun kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidaan. Laatutekijät ja kokonaiskustannukset voivat silti olla ratkaisevia, mutta ne ja niiden painotus on tarjouspyynnössä jo eriteltävä.
Huono tarjouspyyntö on yleensä syynä kun markkinaoikeuteen joudutaan, on kuviteltu hankittavan mersuja, mutta lada hakkaa sen hinnassa, eikä muuta valintaperustetta ole tarjouspyynnössä mainittu.