Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä vastustaa glyfosaatin käyttöä 2023  (Luettu 18105 kertaa)

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5172
Ja aika ahkerasti luomuilijat niitä traktoreitaan ulkoiluttavat. Taitaa olla pikku pakkokin.
On tietysti vertailukohdasta kiinni... Noin itselläni, jolla viljelykierto on karkeasti puolet viljaa puolet nurmea, glyfosaatin vaihtoehto on käytännössä keskimäärin 0,5 ylimääräistä muokkausta per vuosi.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4007
  • Kouvola, Kymenlaakso
Ja aika ahkerasti luomuilijat niitä traktoreitaan ulkoiluttavat. Taitaa olla pikku pakkokin.
On tietysti vertailukohdasta kiinni... Noin itselläni, jolla viljelykierto on karkeasti puolet viljaa puolet nurmea, glyfosaatin vaihtoehto on käytännössä keskimäärin 0,5 ylimääräistä muokkausta per vuosi.
Aika vähällä pääset  ::)

Itsellä on vielä tarkat laskelmat tekemättä mut noin karkeasti voisi sanoa et tuplat tai kolminkertainen määrä palaa löpöä luomussa. Tämä pitää sisällään myös viljan kuivauksen.

Tavanomaisessa tuli suosittua suorakylvöä ja se n. 40% minimimuokattiin. Nyt luomussa vaik 40% nurmella niin ja viljasato pienempi niin silti se löpö johonkin häviää. Suurin syöppö on tietysti lannanajo. Ennenkuin lanta ajettiin aina lähelle ja kauemmas pussista niin nyt lantaa ajetaan sinne missä aina satokasvia on.

Itsellä tietysti se, et yrittää tässä luomussakin olla rikkojen suhteen niskanpäällä ja satoakin tuottaa. Jos on vain tuottavinaan ja antaa kaikkien kukkien kukkia niin pääsee kai sitä vähällä molemmissa viljelytavoissa. Enkä nyt tarkoita Petriä vaan yleisesti.

Olen kuitenkin pohtinut, että onko se satunnainen glyfon ruiskuttelu, suorakylvö jne. Niin paha asia jos verrataan löpön polttoon ja maan jatkuvaan pöllyttämiseen.. kuivurin jos muuttaa käyttämään muuta kuin löpöä niin löpön kulutus tippuu aika radikaalisti..

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10984
Sveitsissä kansalaisaloite 'Sveitsin puolesta ilman keinotekoisia kasvinsuojeluaineita' hylättiin tänään. Äänistä 60,6 % oli kielteisiä.
https://www.srf.ch/news/abstimmungen-13-juni-2021/initiative-pestizidverbot/abstimmungen-13-juni-stimmvolk-will-pestizide-nicht-verbieten

timotej

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 975
Ja aika ahkerasti luomuilijat niitä traktoreitaan ulkoiluttavat. Taitaa olla pikku pakkokin.
On tietysti vertailukohdasta kiinni... Noin itselläni, jolla viljelykierto on karkeasti puolet viljaa puolet nurmea, glyfosaatin vaihtoehto on käytännössä keskimäärin 0,5 ylimääräistä muokkausta per vuosi.
Glyfosaatin käyttö on tullut aineen halpenemisen seurauksena rutiininomaiseksi nurmen lopetuksessa. Ennen sitä käytettiin vain, kun alkoi tulla satotappioita juolavehnän takia. Ja nurmessa pitää olla todella paljon juolavehnää, jotta se aiheuttaisi satotappioita. Kyllä glyfosaatin käyttöä voisi vähentää ja varata se vain tosi tarpeeseen. Tässä olisi hyvä vertailukohta eläintuotannon antibiootit.

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 351
Ja aika ahkerasti luomuilijat niitä traktoreitaan ulkoiluttavat. Taitaa olla pikku pakkokin.
On tietysti vertailukohdasta kiinni... Noin itselläni, jolla viljelykierto on karkeasti puolet viljaa puolet nurmea, glyfosaatin vaihtoehto on käytännössä keskimäärin 0,5 ylimääräistä muokkausta per vuosi.
Aika vähällä pääset  ::)

Itsellä on vielä tarkat laskelmat tekemättä mut noin karkeasti voisi sanoa et tuplat tai kolminkertainen määrä palaa löpöä luomussa. Tämä pitää sisällään myös viljan kuivauksen.

Tavanomaisessa tuli suosittua suorakylvöä ja se n. 40% minimimuokattiin. Nyt luomussa vaik 40% nurmella niin ja viljasato pienempi niin silti se löpö johonkin häviää. Suurin syöppö on tietysti lannanajo. Ennenkuin lanta ajettiin aina lähelle ja kauemmas pussista niin nyt lantaa ajetaan sinne missä aina satokasvia on.

Itsellä tietysti se, et yrittää tässä luomussakin olla rikkojen suhteen niskanpäällä ja satoakin tuottaa. Jos on vain tuottavinaan ja antaa kaikkien kukkien kukkia niin pääsee kai sitä vähällä molemmissa viljelytavoissa. Enkä nyt tarkoita Petriä vaan yleisesti.

Olen kuitenkin pohtinut, että onko se satunnainen glyfon ruiskuttelu, suorakylvö jne. Niin paha asia jos verrataan löpön polttoon ja maan jatkuvaan pöllyttämiseen.. kuivurin jos muuttaa käyttämään muuta kuin löpöä niin löpön kulutus tippuu aika radikaalisti..

Käytiin toissa vuonna Agritechicareissulla yhdellä saksalaistilalla. Isännän matematiikka glyfosaatin käytössä oli aika selkeä: joko 2 litraa glyfoa/hehtaari tai 50 litraa dieseliä saman lopputuloksen saavuttamiseen.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4007
  • Kouvola, Kymenlaakso
Ja aika ahkerasti luomuilijat niitä traktoreitaan ulkoiluttavat. Taitaa olla pikku pakkokin.
On tietysti vertailukohdasta kiinni... Noin itselläni, jolla viljelykierto on karkeasti puolet viljaa puolet nurmea, glyfosaatin vaihtoehto on käytännössä keskimäärin 0,5 ylimääräistä muokkausta per vuosi.
Aika vähällä pääset  ::)

Itsellä on vielä tarkat laskelmat tekemättä mut noin karkeasti voisi sanoa et tuplat tai kolminkertainen määrä palaa löpöä luomussa. Tämä pitää sisällään myös viljan kuivauksen.

Tavanomaisessa tuli suosittua suorakylvöä ja se n. 40% minimimuokattiin. Nyt luomussa vaik 40% nurmella niin ja viljasato pienempi niin silti se löpö johonkin häviää. Suurin syöppö on tietysti lannanajo. Ennenkuin lanta ajettiin aina lähelle ja kauemmas pussista niin nyt lantaa ajetaan sinne missä aina satokasvia on.

Itsellä tietysti se, et yrittää tässä luomussakin olla rikkojen suhteen niskanpäällä ja satoakin tuottaa. Jos on vain tuottavinaan ja antaa kaikkien kukkien kukkia niin pääsee kai sitä vähällä molemmissa viljelytavoissa. Enkä nyt tarkoita Petriä vaan yleisesti.

Olen kuitenkin pohtinut, että onko se satunnainen glyfon ruiskuttelu, suorakylvö jne. Niin paha asia jos verrataan löpön polttoon ja maan jatkuvaan pöllyttämiseen.. kuivurin jos muuttaa käyttämään muuta kuin löpöä niin löpön kulutus tippuu aika radikaalisti..

Käytiin toissa vuonna Agritechicareissulla yhdellä saksalaistilalla. Isännän matematiikka glyfosaatin käytössä oli aika selkeä: joko 2 litraa glyfoa/hehtaari tai 50 litraa dieseliä saman lopputuloksen saavuttamiseen.
Joo toki tuolla 2 litralla ei juola vielä kuole.. saattaapi alkaa vahvistumaan jopa resistenssi..
Mut jos nyt karkeesti aattelee niin 3 l glyfoa + kiinnite tai 4 l glyfoa maksaa hehtaarille se 10e niin ei tuolla vielä hirveän montaa litraa löpöä osteta. Lisäksi aikaa palaa, kosteutta hävitetään, kaikenmoisia muokkaimia tarvii jne.  Eli kyllä saksalaisjussi varmaan oikeassa on..

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 60016
tuossa saattaa olla mukna laskelmassa myös se ns. pesäkekäsittely.   joillain lohkoilla itellä lähinnä pientareelta leviää juola joten suotta koko lohkoa ruiskuttaa kun pelkkä kaistale raunasta lukien..    ja siinä taas vähän menekkiä.        14 litran pönttö riittää aika monelle hehtaarille.

andypoge

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 503
Suorakylvössä itsellä juolavehnä vähentynyt koko ajan. Glyfoannos 2-3 l/ha/vuosi + pesäkekäsittelyä.
Sensijaan peltokorte laajentaa reviiriään.

Ihmeellistä kun hingutaan lisää muokkaamaan, vaikka juuri sitä pitäisi hiilen kerryttämisen, fossiilienergian säästämisen ja kustannusten säästämisen takia edelleen vähentää.

Ruisrypsimohralvehnä

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 291
Toi enemmistömeppien päätös teki sen että viikossa muutin suunnitelmiani. Tänä vuonna ruiskutetaan 100 ha sängelle kylvöjen jälkeen ja sama ensi vuonna. Sitten kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja toivotaan että kasvi nimeltä juolavehnä ymmärtäisi pysyä poissa mailtani. Ja / kun näin ei käy niin kynnön lisään vuonna 23 100 ha ja poltan löpöä sen 5000 litraa enemmän. Ja jos ympäristötuen ehtoihin tulee kasvipeitteisyysvaatimuksia tai ha kohtaisia tukia kasvipeitteisyydestä. Niin sitten täytyy vaan siirtyä Joulukuun kyntöihin. Toivotaan että uudessa ohjelmakaudella seuraava vuosittainen  kasvukausi alkaisi jo 1.12.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18376
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Toi enemmistömeppien päätös teki sen että viikossa muutin suunnitelmiani. Tänä vuonna ruiskutetaan 100 ha sängelle kylvöjen jälkeen ja sama ensi vuonna. Sitten kädet kyynärpäitä myöten ristiin ja toivotaan että kasvi nimeltä juolavehnä ymmärtäisi pysyä poissa mailtani. Ja / kun näin ei käy niin kynnön lisään vuonna 23 100 ha ja poltan löpöä sen 5000 litraa enemmän. Ja jos ympäristötuen ehtoihin tulee kasvipeitteisyysvaatimuksia tai ha kohtaisia tukia kasvipeitteisyydestä. Niin sitten täytyy vaan siirtyä Joulukuun kyntöihin. Toivotaan että uudessa ohjelmakaudella seuraava vuosittainen  kasvukausi alkaisi jo 1.12.

On olemassa muitakin keinoja. Aivan mustanmullan aluetta lukuun ottamatta olisi pitkäkasvuinen populaatioruis - huolellisesti kynnettyyn peltoon kylvettynä - mahdollista ottaa viljelykiertoon noin viiden vuoden välein. Juolavehnä kyllä häviää vuodessa, varsinkin jos käyttää Broadway-tyyppistä rikkatorjuntaa.

Viiden vuoden kierrossa voisi hyvä olla yksi vuosi öljykasvia. CL-mallisena voi hyökätä juolaa vastaan kahdella rintamalla: erikseen Cleravo/Clamox, ja toisena sitten myöhempi Targa Super -tyyppinen erikoisaine, niille tupsuille, jotka jäivät punertamaan. Väitän, että parempi teho kuin kummallakin erikseen. Kolmantena vuonna syysvehnä tai kevätvehnä, Attribut Super on erittäin tehokas ollut.  Eli viiden vuoden kierrolla kolme tehokasta torjuntavuotta. Sitten rehevä kaurakasvusto ja yhtenä vuonna sitten se matalakasvuinen ohra, jonka jälkeen taas rukiilla juolan shokkikäsittely. 

Tuollaisella yhdistelmällä ei välttämättä tarvita nurmikiertoa (jossa juola joskus myös lisääntyy, muusta uskosta huolimatta)  tai avokesantoja/pikakesantoja, ja myytävääkin tulee ainakin jonkin verran. Ruista pidän nurmikesannon veroisena, yhtä vähän siitäkin tulee myytävää tulosta kuin nurmesta kasvinviljelytilalla, eikä sitä ruista siis välttämättä tarvitse korjatakaan, koska hinta ei pahimmillaan juuri työlästä puintia, kuivausta ja rahtia korvaa. Mutta saa ainakin toistaiseksi tuotantotukea ja kasvipeitteisyyslisää.

Rukiin menestys ja onnistuminen luomussa kertoo juuri siitä, että rukiilla, varsinkin reilusti lannoitetulla rukiilla, saa aika totaalisen juolavehnän hävityksen aikaiseksi, ilman kemikaaleja.

-SS-

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 981
Se vaan noissa korvaavissa aineissa "vikana",että kalliimpia ja tarkempia käyttöajastaan
ovat kuin glyfo. Mutta ,kuten SS sanoi,toimii.

Hosku

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 31
Sokerijuurikas jos on viljelyalueella. Smart lajikkeilla ei ole kovin tarkka ruiskutusikkuna ja totaalisen puhdas pelto seuraavana vuonna.

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4007
  • Kouvola, Kymenlaakso
Suorakylvössä itsellä juolavehnä vähentynyt koko ajan. Glyfoannos 2-3 l/ha/vuosi + pesäkekäsittelyä.
Sensijaan peltokorte laajentaa reviiriään.

Ihmeellistä kun hingutaan lisää muokkaamaan, vaikka juuri sitä pitäisi hiilen kerryttämisen, fossiilienergian säästämisen ja kustannusten säästämisen takia edelleen vähentää.
Saman havainnon tein juolan osalta suorakylvössä ollessani. Peltokorte on niitä harvoja johon glyfo ei oikein tehoa. Viheliäinen kasvi kun työntää juurensa salaojiin tukkien ne. Mcpa oli muistaakseni se taika aine jolla korte kuoli. Muutenkin mcpa käsittely silloin tällöin pitää valvatit ja ohdakkeet kurissa.

Toisessa asiassa olet asian ytimessä. Mä olen ihmetellyt ja aina tätä et luomua pitäis lisätä ja glyfon ja muidenkin kasvinsuojeluaineiden käyttöä vähentää. Silloin se tarkoittaa väistämättä muokkausten lisäämistä ja fossiilisen polttoaineen polttamista. Jompi kumpi tulee valita molempia ei voi saada..

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 18376
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Mä olen ihmetellyt ja aina tätä et luomua pitäis lisätä ja glyfon ja muidenkin kasvinsuojeluaineiden käyttöä vähentää. Silloin se tarkoittaa väistämättä muokkausten lisäämistä ja fossiilisen polttoaineen polttamista. Jompi kumpi tulee valita molempia ei voi saada..

Aika usein mukavasti unohdetaan se, että glyfosaatin vaihto luomun muokkauksiin ei ole pelkästään vaihtokauppa, vaan muutakin merkittävää tapahtuu samalla. Luomu edellyttää käytännössä suuren osan maa-alasta varattavan tuotantoeläinten aineenvaihdunnan ruokkimiseen. Myös kokonaistuotantomäärät muuttuvat. Jos lähdetäänkin eri viljelytekniikoiden tuotantomääristä ja asetetaan kummankin kokonaistuotanto näiden saavutettavisa olevaan minimivolyymiin, siis riippumatta kysynnästä, tavanomaista viljelyä silloin tarvitaan enää vaikkapa 1/3 nykyisestä alasta, 2/3 voidaan ennallistaa esimerkiksi luonnontilaiseksi metsäksi tai suoksi. Tällöin kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden, polttoaineiden ja muun tehoviljelyinfran tarve vähenee myös yhteen kolmasosaan. Tämä on ollut joidenkin luonnontilaisten alueiden häviämisestä huolestuneiden suojeluryhmien varovasti esiintuoma vaihtoehto.

Brasilian sademetsistä puhutaan , että tehomaatalous, soijan ja vehnäntuotanto niitä tuhoaa. Onhan sitä alaa käytössä jo 38 miljoonaa ha. Mutta brasilialaiset karjan luomulaitumet, joita laidunnetaan nyt muodiksi tulleen regeneratiivisen laidunnuksen periaatteilla, vapaasti elävissä laumoissa, niitä laitumia on raivattu jo 170 miljoonaa hehtaaria.

Suosittelen muuten kylvämään tuttavavegaaninne mieleen epäilyksiä, kysykää, voitko olla varma, että luomuleipääsi käytettyä viljaa ei ole lannoitettu karjanlannalla ?

-SS-

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 981
Niin,ja mieleeni on myös tullut,kun vaalean lihan kulutus maailmassa nousee,lisääkö se soijan
viljelyä kovasti? Suomessahan valkuaistäydennystä tehdään osaksi herneellä ja härkäpavulla,
lupiinilla tmv. maailmalla? Sikahan on aina tullut toimeen jätteillä ja nautakin hyödyntää sellaista
maata mikä ei peltoviljelyssä ole sitä halutuinta. Joku Texasin tapainen karjankasvatus taitaa olla
katastrofi lähinnä vedenkäytön suhteen?