Lainaus käyttäjältä: -SS- - 23.05.21 - klo:10:01

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 22.05.21 - klo:17:07

mitä mieltä eemeli ja sorkkis, pitäisikö hesan ja yleisestikkin etelän kaupunkiken asumistuki jäädyttää vuoden 1995 neliöille, tämöän jälkeen lisäneliöille  maksetut tuet palauttaa takaisin valtiolle

eihän se käy että tullaan polkemaan vuokria rakentamalla lisää kämppiä

Itse asiassa näinhän se menee. Asumistuen saaja ei saa lisäneliöistä rajattomasti tukia, vaan tuilla on asukaskohtainen maksimi. Eli mitä isomman tai kalliimman asunnon vuokraa, sitä pienempi on neliökohtainen tuki  suhteessa neliövuokriin.

-SS-

veetieemelille aiheutti tosi pahan refluksin pohjoisen maidontuotannon tukikatto.

ss myös on siinä harhateillä asumistuella tuetaan vuokralaista, tuki on asunnon omistajaa varten jonka kannattaakin jakaa iso asunto pienempiin asuntoihin

Huomaan, että nyt kun rinnastus ei onnistunut, aletaan siirtää maalia. Tuki ei ole asunnon omistajaa varten, koska esimerkiksi työssäkäyvä vuokralainen ei saa yhtä paljon asumistukea kuin köyhempi.  Asunnon omistajalle ei ole väliä, kumpi asukastyyppi asunnossa asuu, tukia saava vai itse vuokransa maksava. Ehkä kuitenkin moni vuokranantaja mieluummin ottaisi asukkaan, joka ei saa asumistukea. Vuokrakauden päätteeksi voisi ehkä olla vähemmän remontoitavaa.

Mutta olennaista on tuossa pellonraivausvertauksessa, että vuokralainen ei voi raivata itselleen lisää rahaa hankkimalla suuremman asunnon. Katto tulee aina vastaan. Toinen merkittävä asia verrattuna maataloustukien viitealan lisäyksestä johtuvaan tukien yksikkökohtaiseen pienenemiseen on se, että jos naapuri hankkii asumistuilla isomman asunnon, eivät saman talon muut vuokra-asujat ala saada sen takia vähemmän asumistukia. Yksi mainittava asia on se, että vuokraamaton (esim. remontissa oleva) eli latauskesannolla oleva asunto Ei todellakaan saa asumistukea.

Suurin asumistuen saaja on julkinen talous itse, monessa maakuntakaupungissa vuokra-asuntoja ei juuri ole muita kuin kaupungilla itsellään, koska omistusasunnot ovat edullisempia. Suomen suurin asumistuen välillinen saaja on Helsingin kaupunki. Erittäin suuri asumistukien määrä myös valuu työmarkkinajärjestöjen vuokratalojärjestelmään.

Asumistukimenot muuten yhtä tuensaajaa kohti ovat  keskimäärin 3 927 euroa vuodessa. Ehkä tuollainen kiinteä summa per viljelijä olisi paikallaan maataloustukipolitiikkassakin, kelan asumistukiasiakas ei saa yhtään enemmän tukea, vaikka rohmuisi itsensä vuokralle vaikka neljääntoista vuokra-asuntoon ?

-SS-

hesassahan on tilanne pienipalkkainen työntekijä on monesti  epävarmempi jättivuokranmaksaja kuin perhe jonka vuokran rahat tulee jostain muusta kuin työnteosta.

monesti on vuokralaisen ja vuokranantajan etu jotta jos matti ja maija ja heidän kaksi lastaan asuu hieman ahtaasti niin otetaan asumusero ja matti muuttaa omaan asuntoon siihen seinän taakse, kaikki voittaa ja pinta-ala laajenee.

uskoisin että melkoinen mtakka nousisi jos hesassakin todettaisiin marraskuussa että tämän vuoden  tukirahat on käytetty asunnonomistajien lisätessä voimakkaasti maahanmuuttoa, nyt tutkitaan voidaanko ensi vuoden rahoja maksaa aikaistetusti jo tänä vuonna

Asumistuki muuten ei jakaudu eronneiden kesken suoraviivaisesti, vaan ruokakunnan suuruus vaikuttaa tukikertoimiin. "Matin ja Maijan" tapauksessa yksinhuoltajaksi jäävälle Maijalle asia ei ole iso muutos, Matti usein jää metsämajoitukseen tukiverkkojen ulkopuolelle.

Poikkeuksetta vuokransa itse maksava on asenteeltaan paras, pitää huolen elinympäristöstään. Vuokratakuut ovat keino varmistaa vuokran saamiset tulevaisuudessa.

Kolmasosa nykyisistä "asumistuista" on eläkkeensaajien vanhoja kustannuslisiä ja nuorison opintotuen asumilisäosuuksia. Yhden luukun periaate toi nämäkin asumistuen alle. Asumistukisummien nousu siis on jonkin verran harhaanjohtavaa. Ainakaan niitä ei piiloteta VYEL -eläkejärjestelmiin (Vuokralla-asujien Yleinen ELäkekassa)  tai ns. "kansallisiin vetämättömien kansalaisten erityistaajamatukiin"

-SS-