Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Salaojaa myyräauralla  (Luettu 5688 kertaa)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Salaojaa myyräauralla
Syvätiivistymä on myös kokonais- ja akselipainon, ei yksistään pintapaineen, funktio.

-SS-

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 578
Vs: Salaojaa myyräauralla
Syvätiivistymä on myös kokonais- ja akselipainon, ei yksistään pintapaineen, funktio.

-SS-
tätä yritetään juuri hoitaa pintapainetta alentamalla, telakoneilla, leveillä pyörillä lisäämällä kärryihin akseleita, ehkä ei täysin ymmärretä sitä, ettei akselien lisääminen auta vaan niiden välimatkaa pitäisi kasvattaa samalla. Maan kosteus vaikuttaa myös tiivistymän ulottumiseen syvempiin kerroksiin. KM 5/2021 on artikkeli "ykköstraktorin" rengasvalinnasta, tässä ei puututa mitenkään akseli- tai kokonaispainoon vain pintapaineiden ehdoilla etsitään ratkaisua. Paripyöristä halutaan eroon, koska maantiellä hankalat, leveät renkaat taas haittavat kyntöä, vain rengaspaineilla saadaan säädeltyä pintapainetta.

Silti tämä moottorien tehon nousu, pahentaa juuri pintamaan tiivistymiä. Kevyt ja tehokas vetotraktori, jossa uudet isommat aurat, murjoo pintamaata sellaiseksi, ettei edes kyntö auta sitä korjaamaan. Hyvissä olosuhteissa kyntö em yhdistelmällä ei aiheuttaisi vahinkoa. Tänävuonna toukokuun sademäärä tässä oli noin  55 mm ja silti 26.5 tullut 25 mm vuorokautinen sade jätti veden makaamaan kyntövakoihin muutamaksi päiväksi. Kylvetytkin kyntöpellotkin olivat jossain sänkikylvöjä märempiä. Talvella routaa oli niukasti, joten tiivistynyt mururakenne ei hajoa edes talvella, vaan keväällä jatketaan siitä mihin syksyllä jäätiin. Vesi poistuu pellolta vain haihtumalla 2-4 mm vuorokaudessa, nyt koleilla säillä tätäkin vähemmän.

Tästä linkittämästäsi tiedostosta löytyy hyviä kikkoja, jos on aikaa ja työnpuutetta ja pellot omia (ei koske 30% vuokrapeltoja). Kuopan kaivuut ja myyräauralla 3m välein 2-6 vuoden välein ei muutaman sadan hehtaarin aloilla enää onnistu tai lohko kerrallaan, jos lohkoja on 100 kpl niin hidasta on.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302622/Raportteja195.pdf?sequence=4

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Salaojaa myyräauralla
Syväjuuriset kasvit viljelykiertoon ja alkaa happamoitumine vähentyä parantuneet vesitalouden ansiosta . Salaoja ilman santaa on hyödytön .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Salaojaa myyräauralla
tappuraputki on keksitty!!!    ja saa käyttää nuilla värkeillä..

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19865
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Salaojaa myyräauralla
Syväjuuriset kasvit viljelykiertoon ja alkaa happamoitumine vähentyä parantuneet vesitalouden ansiosta . Salaoja ilman santaa on hyödytön .

Takaisin kouluun, mars. Esimerkiksi luomussa erittäin paljon käytetty syväjuurinen lupiini happamoittaa maata voimakkaasti, typensitojakemiansa takia. Koska eipä se typpikemia pohjimmiltaan ole erilaista , onko se sitten typensitojabakteerilla tahi keinolannoitteilla tehty. Voimakas ja syvä kuivatus ainakin vapauttaa multapitoisten maan hiilivaroja tehokkaasti ilmakehään. Siitä on ulkomailla mittaustuloksiakin; osin salaojitus jopa nähdään yhtenä maaperän hiilitasetta heikentävänä voimana.

-SS-

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Salaojaa myyräauralla
Syväjuuriset kasvit viljelykiertoon ja alkaa happamoitumine vähentyä parantuneet vesitalouden ansiosta . Salaoja ilman santaa on hyödytön .

Takaisin kouluun, mars. Esimerkiksi luomussa erittäin paljon käytetty syväjuurinen lupiini happamoittaa maata voimakkaasti, typensitojakemiansa takia. Koska eipä se typpikemia pohjimmiltaan ole erilaista , onko se sitten typensitojabakteerilla tahi keinolannoitteilla tehty. Voimakas ja syvä kuivatus ainakin vapauttaa multapitoisten maan hiilivaroja tehokkaasti ilmakehään. Siitä on ulkomailla mittaustuloksiakin; osin salaojitus jopa nähdään yhtenä maaperän hiilitasetta heikentävänä voimana.

-SS-

No entäs apila .  ::) ::) ::) ::)
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 578
Vs: Salaojaa myyräauralla
Syväjuuriset kasvit viljelykiertoon ja alkaa happamoitumine vähentyä parantuneet vesitalouden ansiosta . Salaoja ilman santaa on hyödytön .
viljelykierrossa pitää olla sellaisia kasveja, joista saa parhaan hinnan. Joku onnistuu vuodesta toiseen nappamaan myyntihinnaltaan parhaista kasveita huippusatoja, eikä siihen ihmeellisiä temppuja tarvita. Nytkin vehnästä kolleega teki talvella kiinnityksen yli 200€/tn, kyllä siinä saneerauskasvi- tai monimuotoisuuspelloissa ottaa taloudellisesti takkiin, jos näiltä ei saa kauppaan mitään. Ongelmalohkot on asia erikseen, jossa satotasot on alhaiset.

Ilman soraa tehdyt salaojat ovat hyödyttömiä. Joskus tullut myyrällä vedettyä putkea 30-50 cm syvyyteen, jossa 20 m välein vielä sorasilmä, koskaan ei näkynyt vettä putken päästä. Voihan se vesi karata putkesta imuojiin, mutta eipä tällä ojituksella ollut toivottavaa vaikutusta pistemäisiin painanteisiin, joihin vesi kertyi.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Salaojaa myyräauralla
Syväjuuriset kasvit viljelykiertoon ja alkaa happamoitumine vähentyä parantuneet vesitalouden ansiosta . Salaoja ilman santaa on hyödytön .
viljelykierrossa pitää olla sellaisia kasveja, joista saa parhaan hinnan. Joku onnistuu vuodesta toiseen nappamaan myyntihinnaltaan parhaista kasveita huippusatoja, eikä siihen ihmeellisiä temppuja tarvita. Nytkin vehnästä kolleega teki talvella kiinnityksen yli 200€/tn, kyllä siinä saneerauskasvi- tai monimuotoisuuspelloissa ottaa taloudellisesti takkiin, jos näiltä ei saa kauppaan mitään. Ongelmalohkot on asia erikseen, jossa satotasot on alhaiset.

Ilman soraa tehdyt salaojat ovat hyödyttömiä. Joskus tullut myyrällä vedettyä putkea 30-50 cm syvyyteen, jossa 20 m välein vielä sorasilmä, koskaan ei näkynyt vettä putken päästä. Voihan se vesi karata putkesta imuojiin, mutta eipä tällä ojituksella ollut toivottavaa vaikutusta pistemäisiin painanteisiin, joihin vesi kertyi.

Tottakai  pitää viljelykierrossa rahakkaita kasveja olla mutta huonosta maasta on turha odottaa hyviä satoja .
Avokesannoilla pilattiin hiesusavipeltoja silloin kuin tuo velvoite kesannointi oli .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3118
Vs: Salaojaa myyräauralla
Isä harrasti myyrä ojitusta ja veti salaojaakin perässä kaheksytluvulla. Jo kymmenen vuoden päästä kun oikealla salaoja koneella soran kanssa, ne tuli vastaa ja täynnä maata ne oli, rapamaan alla on savee.

Risuojia sarkaojissa, yks alava lohko on perimätiedon mukaan 60-70 luvulla muutama oja kerralla haapa ja koivurisuista toimi vielä n.20v sitten ok, mutta märemää joka vuosi, ne ovat lahonneet pois. Myös salaoja auralla, keskellä peltoo on tullut vastaan keppejä joka on aura nostannut, ilmi seviä risuojia

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Vs: Salaojaa myyräauralla
Mäntyä laittaa... kasvuun
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3118
Vs: Salaojaa myyräauralla
Ja just nyt tulin sisään semmosesta jossa tiilisalaojitus, ja vedin lisää imuja, Tuli risuojia vastaan

Oksa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 64945
Vs: Salaojaa myyräauralla
muutama vuosi sitten itellä kaivuri perkas vanhaa ojaa ja samalla pikkasen kuopas kauempaa ojan päätä ja sieltä alko tulemaan oikein kunnolla vettä;   siellä oli vanaha risusalaoja jonka pää tukossa,   tehty kait isäukon mukaan joskus 1950- luvulla.    alkoi muuten tuokin alue kuivumaan tuon pääaukasun jälkeen.  ei ole vettä seisonnu sen jälkeen tuossa kallion poimussa.   etelleen toimiii.

jariman

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1324
Vs: Salaojaa myyräauralla
muutama vuosi sitten itellä kaivuri perkas vanhaa ojaa ja samalla pikkasen kuopas kauempaa ojan päätä ja sieltä alko tulemaan oikein kunnolla vettä;   siellä oli vanaha risusalaoja jonka pää tukossa,   tehty kait isäukon mukaan joskus 1950- luvulla.    alkoi muuten tuokin alue kuivumaan tuon pääaukasun jälkeen.  ei ole vettä seisonnu sen jälkeen tuossa kallion poimussa.   etelleen toimiii.
Kyllähän risusalaoja toimii melko kauan , kunhan on hapettomassa tilassa,
Riittävän kosteassa, tai veden alla , aivan kun lautaputki suopellossa.