Ulkoilun sanotaan lisäävän terveyttä. Se on toinen asia, pidentääkö se ikää. Iltalehti kirjoittaa Mont Everestin avaamisesta kiipeilijöille https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/7d2b84de-669a-42db-a49f-ce1ad1534812 Tuolla kuolee vuosittain aika joukko terveitä ihmisiä. Ilmeisesti hauskaa kuitenkin on. Kokeilin itse reilu 10 v sitten helppoja kiipeilyreittejä Pohjois-Italiassa. Niiltä piti tulla alas heti kohta lähdön jälkeen. Korkeanpaikan kammo on jännä asia. Pitäisi kai teipata laput silmien sivuille, ettei näe alas. Kokeneita vuorioppaita putoaa vuosittain alas varmaan päälle 10. Menee niille vuorille usein ajattaviakin teitä, tosin aika rajuja nekin. Maastopyöräily on itse asiassa kiipeilyä fiksumpi laji. Vuorelta pääsee nopeasti alas ja reittiä on vaivatonta muuttaa. Nykyään maastopyöräilyreittejä on jopa Nepalissa. Korkein sola on helpolla reitillä n. 5400 metrissä. Alpeilla on tullut käytyä fillarilla vain 2292 metrissä. Tuossa kuvia Alpeilta google kuvahaulla. https://www.google.com/search?source=univ&tbm=isch&q=mtb+alpencross+nach+gardasee&sa=X&ved=2ahUKEwjmvYWf95XwAhVNxosKHfwQCpUQjJkEegQIEhAB&biw=1280&bih=594
Alpeilla liikkuminen ei käy kukkarolle kovin raskaaksi. Reilulla tonnilla ajaa vuokramaastopyörällä 10 pv. Mukana siis lennot, junailut, majoitukset, ruokailut, pyörävuokra ja Gardalle jää vielä kaljoihinkin joku lantti. Kaukotouhuissa pelkät lennot tekee useamman tonnin ja vuorilla kulkemiseen pitää hakea Nepalin valtiolta maksullinen lupa.

Vaarallista se on tuo jyrkkien alamäkien laskeminen pyörällä, vauhti nousee kovaksi ja pienikin virheliike, niin voi kaatua ja tulla vakavat vammat.  Vaatii taitoa tuo alamäkipyöräily.

Voihan downhilliä ajaa hiljaankin. Hullut jarruttomat alkaa tosin pitämään takana ääntä.  Maantiellä lehmä voi kävellä tien poikki tai mutkan takana on leveä maataloushimmeli.
Syrjäiset pikkutietkin voivat olla tajuttoman jyrkkiä. 2018 työnnettiin pyöriä ylämäkeen Mezzocoronan lähellä, niin huoltoajoa tekevä lavatransit mateli hissukseen ohi. Tie oli betonoitu ja aivan älyttömän jyrkkä. Siitä ei mene yksikään auto ilman nelivetoa ja alennusvaihdetta.

Korkean paikan oirehtimisherkkyys on osin tottumuskysymys, ja toiset ovat jo valmiiksi immuunimpia sille.  New Yorkin alkuperäisiä pilvenpiirtäjiä rakennettaessa kuulemma käytettiin Mohawk-intiaaneja, koska heiltä kävi palkin päässä niittaaminen parhaiten. Tälläkin hetkellä korkeiden rakennusten ja nosturien pystytystöissä toimii neljännen sukupolven intiaaneja, osaaminen ja kylmäpäivyys on harjoitettu jo lapsesta asti.



-SS-

Korkean paikan oirehtimisherkkyys on osin tottumuskysymys, ja toiset ovat jo valmiiksi immuunimpia sille.  New Yorkin alkuperäisiä pilvenpiirtäjiä rakennettaessa kuulemma käytettiin Mohawk-intiaaneja, koska heiltä kävi palkin päässä niittaaminen parhaiten. Tälläkin hetkellä korkeiden rakennusten ja nosturien pystytystöissä toimii neljännen sukupolven intiaaneja, osaaminen ja kylmäpäivyys on harjoitettu jo lapsesta asti.



-SS-

Joskus tuo korkeanpaikammo saa aikaan naurettavia tilanteita meikäläiselle . Toisille taas ihan normaalia et roikutaan korkeella vaaralliseti eivät edes putoo .