• Tavallinen aihe

Aihe Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon  (Luettu 22588 kertaa)

Syyllinen

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5400
  • Never Trust a Hippy
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Taitaa teikäläiset provosoitua, muta sitähän se koko EU-aika, Jumalasta seuraava ylöspäin.
Ja aika pitkälle maitopolitiikka on mennyt mtk;n tavoitteiden mukaisesti, ei ainakaan koskaan ole sitä kritisoinut. Ainakaan epäsuhtasta a/b-c alueiden välillä.
Käsi ylös, että kuinka moni uskoo Eemelin olisi olleen maidontuottaja, jos hän olisi ollut c-alueella? Eikö kenenkään käsi nouse ylös? Eemeli, etkö edes sinä nosta kättäsi ylös?  :-\
Villi länsi,
Ronald ja Nancy,
Jippi-ai-jippi-oi

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 24512
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Taitaa teikäläiset provosoitua, muta sitähän se koko EU-aika, Jumalasta seuraava ylöspäin.
Ja aika pitkälle maitopolitiikka on mennyt mtk;n tavoitteiden mukaisesti, ei ainakaan koskaan ole sitä kritisoinut. Ainakaan epäsuhtasta a/b-c alueiden välillä.
Käsi ylös, että kuinka moni uskoo Eemelin olisi olleen maidontuottaja, jos hän olisi ollut c-alueella? Eikö kenenkään käsi nouse ylös? Eemeli, etkö edes sinä nosta kättäsi ylös?  :-\

Kyllä se nyt selvä asia on et parhaimmilla tukialueilla on maidontuotantoon panostettu . C-2 alueelle saakka tuki on sopiva mutta siittä ylöspäin tuki nousee rajusti . Parin tuottajan kanssa ihmetelty eikö tuki katto ollenkaan hillitse isoimpien navetoiden kohdalla C-2 pohjoinen ja siittä ylös päin .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

pig24

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9255
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta. Saksankielisellä alueella näitä maakysymyksiä on ratkaistu perustamalla yhteisyritys. Niitäkin on monenlaisia, mm. yhteinen kesänavetointi. Talveksi suurkarja hajaantuu kotitalleihinsa. Yhteistyömuodot ja sopimukset ovat erittäin hienosyisiä. Tästä nyt ei enempää.

Viimeksi muokattu: 25.04.21 - klo:18:41 kirjoittanut pig24

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 24512
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta. Saksankielisellä alueella näitä maakysymyksiä on ratkaistu perustamalla yhteisyritys. Niitäkin on monenlaisia, mm. yhteinen kesänavetointi. Talveksi suurkarja hajaantuu kotitalleihinsa. Yhteistyömuodot ja sopimukset ovat erittäin hienosyisiä. Tästä nyt ei enempää.

Lisätään vielä huono tuottajahinta ja kiintiöt .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3291
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta. Saksankielisellä alueella näitä maakysymyksiä on ratkaistu perustamalla yhteisyritys. Niitäkin on monenlaisia, mm. yhteinen kesänavetointi. Talveksi suurkarja hajaantuu kotitalleihinsa. Yhteistyömuodot ja sopimukset ovat erittäin hienosyisiä. Tästä nyt ei enempää.

Lisätään vielä huono tuottajahinta ja kiintiöt .
Millon tuottajahinta on ollut huono? Käsittääkseni koko eu ajan suomessa on tuottajahinta ollut eu:n kärkipäätä...

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 24512
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta. Saksankielisellä alueella näitä maakysymyksiä on ratkaistu perustamalla yhteisyritys. Niitäkin on monenlaisia, mm. yhteinen kesänavetointi. Talveksi suurkarja hajaantuu kotitalleihinsa. Yhteistyömuodot ja sopimukset ovat erittäin hienosyisiä. Tästä nyt ei enempää.

Lisätään vielä huono tuottajahinta ja kiintiöt .
Millon tuottajahinta on ollut huono? Käsittääkseni koko eu ajan suomessa on tuottajahinta ollut eu:n kärkipäätä...
Milloin sialihan hinta ollut huono . Parhaimmat tarjoukset  vuokramaista tekee sianlihantuottajat
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

kissankello

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 44
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta. Saksankielisellä alueella näitä maakysymyksiä on ratkaistu perustamalla yhteisyritys. Niitäkin on monenlaisia, mm. yhteinen kesänavetointi. Talveksi suurkarja hajaantuu kotitalleihinsa. Yhteistyömuodot ja sopimukset ovat erittäin hienosyisiä. Tästä nyt ei enempää.

Lisätään vielä huono tuottajahinta ja kiintiöt .
Millon tuottajahinta on ollut huono? Käsittääkseni koko eu ajan suomessa on tuottajahinta ollut eu:n kärkipäätä...

Voi jeesus, taasko tämä sama jankaaminen alkaa?

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 24512
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta. Saksankielisellä alueella näitä maakysymyksiä on ratkaistu perustamalla yhteisyritys. Niitäkin on monenlaisia, mm. yhteinen kesänavetointi. Talveksi suurkarja hajaantuu kotitalleihinsa. Yhteistyömuodot ja sopimukset ovat erittäin hienosyisiä. Tästä nyt ei enempää.

Lisätään vielä huono tuottajahinta ja kiintiöt .
Millon tuottajahinta on ollut huono? Käsittääkseni koko eu ajan suomessa on tuottajahinta ollut eu:n kärkipäätä...

Voi jeesus, taasko tämä sama jankaaminen alkaa?

Se on noille sialihantuottajille päähänpinttymä et maidontuottajilla olis menestys taattu .

Viimeksi muokattu: 26.04.21 - klo:16:36 kirjoittanut sorkkis

Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

kissankello

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 44
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta. Saksankielisellä alueella näitä maakysymyksiä on ratkaistu perustamalla yhteisyritys. Niitäkin on monenlaisia, mm. yhteinen kesänavetointi. Talveksi suurkarja hajaantuu kotitalleihinsa. Yhteistyömuodot ja sopimukset ovat erittäin hienosyisiä. Tästä nyt ei enempää.

Lisätään vielä huono tuottajahinta ja kiintiöt .
Millon tuottajahinta on ollut huono? Käsittääkseni koko eu ajan suomessa on tuottajahinta ollut eu:n kärkipäätä...

Voi jeesus, taasko tämä sama jankaaminen alkaa?

Se on noille sialihant6uottajille päähänpinttymä et maidontuottajilla olis menestys taattu .

Siltä vaikuttaa. Minulla itsellä ei kävisi edes mielessä mennä tuonne sikapalstalle ilkkumaan ja pätemään tuottajahinnoista, kulurakenteista ja muista talousasioista koska ei ole mitään kokemukseen perustuvaa tietoa niistä. Mitenhän on näiden possun ja perunansilittelijöiden laita, onko tullut montakin maitotililappua tutkittua.

MaaJussi77

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 346
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta.

Tässä on osa tottakn. Mutta oletko miettinyt, miten sika- ja broilertilat menestyvät ja voivat kohtuu hyvin niillä etelän alueilla, mistä lypsylehmät hävinneet? Eikös siellä ole ne samat valittavat naapurit ja kallis pelto?

Mutta tuo 80-luku on totta. Johtuen pitkäjänteisestä tukipolitiikasta pohjoisen hyväksi. Etelässähän oli ennen enemmänkin karjoja, monella kartanollakin oli (palkkatyövoimalla hoidettu) aika isokin (sen ajan mittapuun mukaan) navetta. Mutta kun tehtiin tukipolitiikkaa (60-70-80 -luvuilla), joka johti siihen , että pohjoisessa 20 lehmää elätti perheen, mutta etelässä 40 lehmää ei tuonut palkkaa edes sille yhdelle (palkatulle) työntekijälle, niin huonostihan siinä kävi.

Jos tukipolitiikkaa ei olisi tehty niin kuin tehtiin, niin myös lypsykarja olisi sijoittunut meillä vastaavasti kuin Ruotsissa, suurimmat maitotilat ovat etelässä ja etelässä on myös suhteessa enemmän maitotiloja. Mutta meillä tuella ohjattiin tuotanto mihin ohjattiin.

Että kyllä se Eemeli ihan aiheesta rähisee, oikeassahan hän on. Kokonaan toinen juttu, että kaatunutta maitoa on turha itkeä? Vai? Joku kysyi, olisiko Eemeli maidontuottaja jos? Voisi hyvin ollakin tai olisi ehkä ollut, jos etelässä kannattavuus olisi ollut vastaava kuin pohjoisessa. Olisi pystynyt olemaan puolitoimitusjohtaja isommalla (silloisella) karjakoolla.

Syyllinen

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5400
  • Never Trust a Hippy
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta.

Tässä on osa tottakn. Mutta oletko miettinyt, miten sika- ja broilertilat menestyvät ja voivat kohtuu hyvin niillä etelän alueilla, mistä lypsylehmät hävinneet? Eikös siellä ole ne samat valittavat naapurit ja kallis pelto?

Mutta tuo 80-luku on totta. Johtuen pitkäjänteisestä tukipolitiikasta pohjoisen hyväksi. Etelässähän oli ennen enemmänkin karjoja, monella kartanollakin oli (palkkatyövoimalla hoidettu) aika isokin (sen ajan mittapuun mukaan) navetta. Mutta kun tehtiin tukipolitiikkaa (60-70-80 -luvuilla), joka johti siihen , että pohjoisessa 20 lehmää elätti perheen, mutta etelässä 40 lehmää ei tuonut palkkaa edes sille yhdelle (palkatulle) työntekijälle, niin huonostihan siinä kävi.

Jos tukipolitiikkaa ei olisi tehty niin kuin tehtiin, niin myös lypsykarja olisi sijoittunut meillä vastaavasti kuin Ruotsissa, suurimmat maitotilat ovat etelässä ja etelässä on myös suhteessa enemmän maitotiloja. Mutta meillä tuella ohjattiin tuotanto mihin ohjattiin.

Että kyllä se Eemeli ihan aiheesta rähisee, oikeassahan hän on. Kokonaan toinen juttu, että kaatunutta maitoa on turha itkeä? Vai? Joku kysyi, olisiko Eemeli maidontuottaja jos? Voisi hyvin ollakin tai olisi ehkä ollut, jos etelässä kannattavuus olisi ollut vastaava kuin pohjoisessa. Olisi pystynyt olemaan puolitoimitusjohtaja isommalla (silloisella) karjakoolla.
Mitä se 60-70-80-lukujen tukipolitiikka muka oli, joka siirsi maidontuotantoa keskisempään Suomeen? Ei ollut mitään maidon lisähintoja eikä ha-tukia.

Syy maidontuotannon vähenemiseen etelässä oli leipäviljan korkea hinta. Leipäviljan tuotannolla pärjäsi komeasti, kun vehnästä sai 2,40 mk/kg ja rukiista 3,10 mk/kg. Kun kerran leipäviljaa tuottamalla sai hyvän tulotason, niin hulluahan se olisi ollut lehmien kanssa pelata. Hullu navettatöitä teki, viisas pärjäsi leipäviljan viljelyllä.

Eipä silloin Eemelit ja Muujussit vaatineet leipäviljan hintaa alemmaksi, jotta heidän olisi ollut pakko ottaa lehmiä lypsettäväkseen tulotasonsa turvaamiseksi.
Villi länsi,
Ronald ja Nancy,
Jippi-ai-jippi-oi

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 24512
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta.

Tässä on osa tottakn. Mutta oletko miettinyt, miten sika- ja broilertilat menestyvät ja voivat kohtuu hyvin niillä etelän alueilla, mistä lypsylehmät hävinneet? Eikös siellä ole ne samat valittavat naapurit ja kallis pelto?

Mutta tuo 80-luku on totta. Johtuen pitkäjänteisestä tukipolitiikasta pohjoisen hyväksi. Etelässähän oli ennen enemmänkin karjoja, monella kartanollakin oli (palkkatyövoimalla hoidettu) aika isokin (sen ajan mittapuun mukaan) navetta. Mutta kun tehtiin tukipolitiikkaa (60-70-80 -luvuilla), joka johti siihen , että pohjoisessa 20 lehmää elätti perheen, mutta etelässä 40 lehmää ei tuonut palkkaa edes sille yhdelle (palkatulle) työntekijälle, niin huonostihan siinä kävi.

Jos tukipolitiikkaa ei olisi tehty niin kuin tehtiin, niin myös lypsykarja olisi sijoittunut meillä vastaavasti kuin Ruotsissa, suurimmat maitotilat ovat etelässä ja etelässä on myös suhteessa enemmän maitotiloja. Mutta meillä tuella ohjattiin tuotanto mihin ohjattiin.

Että kyllä se Eemeli ihan aiheesta rähisee, oikeassahan hän on. Kokonaan toinen juttu, että kaatunutta maitoa on turha itkeä? Vai? Joku kysyi, olisiko Eemeli maidontuottaja jos? Voisi hyvin ollakin tai olisi ehkä ollut, jos etelässä kannattavuus olisi ollut vastaava kuin pohjoisessa. Olisi pystynyt olemaan puolitoimitusjohtaja isommalla (silloisella) karjakoolla.
Mitä se 60-70-80-lukujen tukipolitiikka muka oli, joka siirsi maidontuotantoa keskisempään Suomeen? Ei ollut mitään maidon lisähintoja eikä ha-tukia.

Syy maidontuotannon vähenemiseen etelässä oli leipäviljan korkea hinta. Leipäviljan tuotannolla pärjäsi komeasti, kun vehnästä sai 2,40 mk/kg ja rukiista 3,10 mk/kg. Kun kerran leipäviljaa tuottamalla sai hyvän tulotason, niin hulluahan se olisi ollut lehmien kanssa pelata. Hullu navettatöitä teki, viisas pärjäsi leipäviljan viljelyllä.

Eipä silloin Eemelit ja Muujussit vaatineet leipäviljan hintaa alemmaksi, jotta heidän olisi ollut pakko ottaa lehmiä lypsettäväkseen tulotasonsa turvaamiseksi.

Osaksi totta mutta ei kokonaan . -80 luvulla li sanonta et kepunkannatus on sama kuin pinta-alatuki , jota maksettiin myös etelään . Navetoiden koneellistamiseen sai jotakin tukia , muistan lomittajakurssilla noista kuulleeni .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

MaaJussi77

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 346
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Joku viisas on joskus sanot että "Joka ei tunne historiaa, ei voi ymmärtää nykyisyyttäkään".

Googlettakaa tutkimus "SUOMEN MAATALOUSPOLITIIKAN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET EUROOPAN UNIONIIN LIITTYMISEN JÄLKEEN".

Ja lainaus.

"2.1.1 Suomen maatalouden tukijärjestelmä ennen Euroopan unioniin liittymistä
Ennen jäsenyyttä käytössä olleessa tukijärjestelmässä maatalouteen ohjautui tukea verojärjestelmän kautta, valtion budjetista sekä tuontisuojan että maatalouden hintajärjes-telmän kautta. Budjetin kautta maksettava tuki jakautui käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna maataloustuotannon tukeen, markkinointitukeen ja elintarvikkeiden tukeen. Maataloustuotannon tukea maksettiin ns. hintapoliittisena tukena, joka oli ylivoimaisesti suurin tukierä, rakennetukena ja muuna tukena. Markkinointitukea valtio maksoi raaka-aineiden ja jalosteiden vientipalkkioina ja hinnanalennuskorvauksina sekä vientituotteiden liikevaihtoveron palautuksena. Maatalousneuvotteluissa so*****jen hintaratkaisujen koro-tustarve toteutettiin joko nostamalla tavoitehintoja tai hintapoliittista tukea tai muuttamalla molempia. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.)

Maataloustulolain tarkoittamaa hintapoliittista tukea maksettiin tuotantomäärien mukaan hintatukena sekä hehtaarien ja eläinmäärien mukaan suorana tukena, mutta ennen Euroopan unioniin liittymistä huomattavasti enemmän suorana tukena kuin 1980-luvulla. Hintatuen ja suoran tuen suhteelliset osuudet ja tuen määrä vaihtelivat alueittain. Myös tuen kokonaismäärä nousi pohjoista kohti siirryttäessä. Tämän avulla tasattiin maatalouden alueittaisia tuloeroja. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.) ,

Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki. Pinta-alalisää eli viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin hehtaarien ja eläinmäärän mukaan laskettujen jakoyksiköiden perusteella. Tuki oli porrastettu viljelijän ja hänen puolisonsa tulojen mukaan. Yli 90 000 markan tulojen kanssa ei enää saanut tukea. Nuorille viljelijöille, alle 39-vuotiaille, maksettiin tukea 40 prosentin korotuksella. Tukea ei maksettu kaikille yli 65-vuotiaille viljelijöille, tuen saanti riippui peltokoosta.

Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
Hintatukena maksettiin muun muassa maidon- ja lihan tuotantotukea sekä kananmunien lisähintaa. Lihan tuotantotukea maksetaan naudan-, lampaan- ja sianlihalle. Tuki oli porrastettu alueen ja eläimen painon mukaan. Tukea maksettiin naudan- ja lampaanlihan osalta koko maahan. Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa. Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)"


Mutta että. Jo tuoloin sorsittiin etelää. Nimenomaan etelän suuria kotieläinyksiköitä. MItä parempi ja isompi niin sitä vähemmän jäi käteen, pohjoisessa sai saman paljon pienemmällä yksikkökoolla eli vähemmällä työllä.

Mutta että. Jo tuolloin joka ainoa tuki nousi pohjoista kohti. Tosin ennen EU-aikaa tukiero oli kohtuullinen. Sitten kun 141 tipahti niin tukiero muodostui joksikin aikaa kestämättömäksi joka suoraan näkyi tuotantomäärissä. Etelään maksettava lypsylehmäpalkkio tasasi onneksi tukieron siedettäväksi, muuten kyyti etelän maitotiloilla olisi ollut kylmää...

de Citonni

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8056
  • Don't dream your life, live your dreams.
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta.

Tässä on osa tottakn. Mutta oletko miettinyt, miten sika- ja broilertilat menestyvät ja voivat kohtuu hyvin niillä etelän alueilla, mistä lypsylehmät hävinneet? Eikös siellä ole ne samat valittavat naapurit ja kallis pelto?

Mutta tuo 80-luku on totta. Johtuen pitkäjänteisestä tukipolitiikasta pohjoisen hyväksi. Etelässähän oli ennen enemmänkin karjoja, monella kartanollakin oli (palkkatyövoimalla hoidettu) aika isokin (sen ajan mittapuun mukaan) navetta. Mutta kun tehtiin tukipolitiikkaa (60-70-80 -luvuilla), joka johti siihen , että pohjoisessa 20 lehmää elätti perheen, mutta etelässä 40 lehmää ei tuonut palkkaa edes sille yhdelle (palkatulle) työntekijälle, niin huonostihan siinä kävi.

Jos tukipolitiikkaa ei olisi tehty niin kuin tehtiin, niin myös lypsykarja olisi sijoittunut meillä vastaavasti kuin Ruotsissa, suurimmat maitotilat ovat etelässä ja etelässä on myös suhteessa enemmän maitotiloja. Mutta meillä tuella ohjattiin tuotanto mihin ohjattiin.

Että kyllä se Eemeli ihan aiheesta rähisee, oikeassahan hän on. Kokonaan toinen juttu, että kaatunutta maitoa on turha itkeä? Vai? Joku kysyi, olisiko Eemeli maidontuottaja jos? Voisi hyvin ollakin tai olisi ehkä ollut, jos etelässä kannattavuus olisi ollut vastaava kuin pohjoisessa. Olisi pystynyt olemaan puolitoimitusjohtaja isommalla (silloisella) karjakoolla.
Mitä se 60-70-80-lukujen tukipolitiikka muka oli, joka siirsi maidontuotantoa keskisempään Suomeen? Ei ollut mitään maidon lisähintoja eikä ha-tukia.

Syy maidontuotannon vähenemiseen etelässä oli leipäviljan korkea hinta. Leipäviljan tuotannolla pärjäsi komeasti, kun vehnästä sai 2,40 mk/kg ja rukiista 3,10 mk/kg. Kun kerran leipäviljaa tuottamalla sai hyvän tulotason, niin hulluahan se olisi ollut lehmien kanssa pelata. Hullu navettatöitä teki, viisas pärjäsi leipäviljan viljelyllä.

Eipä silloin Eemelit ja Muujussit vaatineet leipäviljan hintaa alemmaksi, jotta heidän olisi ollut pakko ottaa lehmiä lypsettäväkseen tulotasonsa turvaamiseksi.
Niin ja vertausta Ruotsiin on tutha tehdä. Eihän siellä Gävlen yläpuolella ole juuri peltoakaan ja sekin vähä on 80-prosenttisesti laitumia ja viher-rehualaa. Joten eläimiä sielläkin täytyy olla kuluttamassa se rehu, mutta määrällisesti tietenkin vähemmän kuin etelässä, missä on viljelysmaakin.
On niin ihanaa olla tekemättä mitään ja levätä sen jälkeen.

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 24512
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Vs: Näin valio hankkiutuu tuottajistaan eroon
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta.

Tässä on osa tottakn. Mutta oletko miettinyt, miten sika- ja broilertilat menestyvät ja voivat kohtuu hyvin niillä etelän alueilla, mistä lypsylehmät hävinneet? Eikös siellä ole ne samat valittavat naapurit ja kallis pelto?

Mutta tuo 80-luku on totta. Johtuen pitkäjänteisestä tukipolitiikasta pohjoisen hyväksi. Etelässähän oli ennen enemmänkin karjoja, monella kartanollakin oli (palkkatyövoimalla hoidettu) aika isokin (sen ajan mittapuun mukaan) navetta. Mutta kun tehtiin tukipolitiikkaa (60-70-80 -luvuilla), joka johti siihen , että pohjoisessa 20 lehmää elätti perheen, mutta etelässä 40 lehmää ei tuonut palkkaa edes sille yhdelle (palkatulle) työntekijälle, niin huonostihan siinä kävi.

Jos tukipolitiikkaa ei olisi tehty niin kuin tehtiin, niin myös lypsykarja olisi sijoittunut meillä vastaavasti kuin Ruotsissa, suurimmat maitotilat ovat etelässä ja etelässä on myös suhteessa enemmän maitotiloja. Mutta meillä tuella ohjattiin tuotanto mihin ohjattiin.

Että kyllä se Eemeli ihan aiheesta rähisee, oikeassahan hän on. Kokonaan toinen juttu, että kaatunutta maitoa on turha itkeä? Vai? Joku kysyi, olisiko Eemeli maidontuottaja jos? Voisi hyvin ollakin tai olisi ehkä ollut, jos etelässä kannattavuus olisi ollut vastaava kuin pohjoisessa. Olisi pystynyt olemaan puolitoimitusjohtaja isommalla (silloisella) karjakoolla.
Mitä se 60-70-80-lukujen tukipolitiikka muka oli, joka siirsi maidontuotantoa keskisempään Suomeen? Ei ollut mitään maidon lisähintoja eikä ha-tukia.

Syy maidontuotannon vähenemiseen etelässä oli leipäviljan korkea hinta. Leipäviljan tuotannolla pärjäsi komeasti, kun vehnästä sai 2,40 mk/kg ja rukiista 3,10 mk/kg. Kun kerran leipäviljaa tuottamalla sai hyvän tulotason, niin hulluahan se olisi ollut lehmien kanssa pelata. Hullu navettatöitä teki, viisas pärjäsi leipäviljan viljelyllä.

Eipä silloin Eemelit ja Muujussit vaatineet leipäviljan hintaa alemmaksi, jotta heidän olisi ollut pakko ottaa lehmiä lypsettäväkseen tulotasonsa turvaamiseksi.
Niin ja vertausta Ruotsiin on tutha tehdä. Eihän siellä Gävlen yläpuolella ole juuri peltoakaan ja sekin vähä on 80-prosenttisesti laitumia ja viher-rehualaa. Joten eläimiä sielläkin täytyy olla kuluttamassa se rehu, mutta määrällisesti tietenkin vähemmän kuin etelässä, missä on viljelysmaakin.
::) ::) ::) ::) ::) ::) ::)
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .