emolehmiä on niin vähän, että vaikka niiden määrä moninkertastuisi, niin se ei vielä paljon vaikuta kokonaiskilomäärään.
Mutta ainakin minulle herää kysymys onko järkevää tukea sellaista tuotantoa aika suurilla summilla jolla ei ole mitään vaikutusta tuotantoon tai kokonaiskilomäärään? Eikös siinä vastike tukieurolle ole hiukan huono? Miksi tukea tuotantoa jolla ei ole mitään merkitystä tai vaikutusta?
Kerros vielä sellainen että paljonko on välitysvasikan hinta? Meinaan vaan että jos se on pienempi kuin tuki niin on vähän huono kyllä tuo hyötysuhde...
Katsos, lihatuotanto naudalla on Suomessa aina perustunut maitolehmien sonnivasikoitten kasvatukseen, kun maitolehmien määrä laskee, niin vasikoita ei tule sonnikasvattamoillekkaan, joten jos lihaa halutaan tuottaa niin siihen tarvitaan emolehmiä tuottamaan vasikoita.
Sonnikasvattamo on kumminkin volyymilaji, joka ei pienissä puitteissa kannata, päinvastoin kuin emolehmät jossa pienemmätkin tilat pärjää pienempien kulujen ansiosta.
Ylämaalainen ja sen kasvatus, perustuu puhtaasti ajatukseen, että tuottaja myy lihansa suoramyyntinä kuluttajille, kaikki täällä toimivat ylämaalaisten kasvattajat myös tulevat jatkossa niin tekemään, näin olen niiden kanssa keskustellut.
Suoramyynnissä kilohinta ruhon läpi laskettaessa asettuu kumminkin siihen 13-15 euron haarukkaan, kun teurastamossa kilohinta heiluu siinä 3 euron kieppeillä ...
Itse olen kyllä ajatellut nimenomaan niin, että saan paremman katteen sijoittamalla tuotantopanikset suoramyynnin kehittämiseen, kuin varsinaisen lihavolyymin kasvattamiseen teurastamojen kanssa.
Esim. poronhoidossa on Lapissa suoramyynnin osuus noin 50 %:tia kaikesta myydystä lihasta, joten miksei se olisi varteenotettava vaihtoehto myös naudalla ja lampurit ovat myös kehittäneet omaa suoramyyntiverkostoaan alueella.