Mistä tulee käsitys, että tehokkuusvaatimukset kasvavat? 

Se on selviö. Kun tilakoot kasvavat niin menetelmät ja koneet muuttuvat tehokkaammiksi. Ei siinä hankalia tai heikkotuottoisia lohkoja kannata viljelyssä pitää, erityisestikään jos tarvitaan pinta-alaa hiilensidontaan.

Hömppäheinä alkaa olla passe´, tilalle tulee metsitys.

Mistä tulee käsitys, että tehokkuusvaatimukset kasvavat?  Ettekö seuraa lainkaan aikaamme?  EU:n maatalouspolitiikka uudistuu rajusti, vaikka toisin on annettu ymmärtää vaikkapa MTK:.n tai MT:n taholta, taikka maatalousministeri Lepän taholta, niin EUssa ei ole so***** mistään ,ennen kuin kaikesta on so*****, tarkoitan maatalouspolitiikan uudistuksen sisältöä.  Paineet ilmastoystävälliseen maatalouteen on nyt niin kova, moneltakin taholta, että  voi olla että eräänlainen  hömppäheinäviljelyn kulta-aika on vasta tulossa.  Ja rahakaan ei ole enää este, sitä (velka-) rahaa tuntuu nyt tursuavan joka paikkaa ovista ja ikkunoista, ja jos ei riitä, niin EKP painaa lisää euroja.
Ja  palvotun EU:n Green Deal -agenda haluaa vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä, joten sikälikin paineet tehotuotannon kuriinlaittamiseen kasvavat. .  Ja turha kuvitellakkaan että esim.  tehokas öljykasvien viljely mitenkään lisääntyy, kun torjunta-aineita tullaan jatkossa kieltämään vielä lisää.    Niinpä nyt panostetaan luonnonmukaisiin torjuntamenetelmiin näiden kasvien viljelyneuvonnassa.

Kannattaapa vielä lukea Kyösti Arovuoren kuohuttava artikkeli uusimmasta Käytännöm Maamies-lehdestä, siinäkin saa maatalousuudistus huutia, Arovuoren mielestä olisi vielä enemmän pitänyt painottaa ilmaato- ja ympäristötoimia, hän on siis samoilla linjoilla ympäristöväen kanssa. Kiista uudistuksen sisällöstä tulee jatkumaan, vihrervasemmistoblokki EU parlamentissa vaatii ilmasto- ja ympäristöpuolen painotusta uudistuksen sisällössä lisättävän. Kuten sanottu, EUssa ei ole so***** mistään, ennen kuin kaikesta on so*****.

kun EU:n maatalouspolitiikka uudistuu, niin tuskin se missään muualla on niin suuri kummallisuus, ettei kaikkia rahoja laiteta ympäristön ja ilmaston suojeluun? KM:n artikkelissa sanottiin jopa niin, että I pilarin tuesta on 60% on käytettävä viljelijöiden tulojen tukemiseen. Vahva tahto sille, ettei kaikki voi olla ehdollisia tai selkeästi ansaintamahdollisuuksia rajoittavia. Olisiko jopa hyvä niin, että EU:ssa päätettäisiin kaikista Suomen tuista?

Viljelijä saa rahaa myyntituloina ja tukina, jos maatalouden sivutulot unohdetaan. Meillä tukia tavallisesti suunnitellaan niin, että tuki automaattisesti leikkaisi myyntituloa. Aina löytyy sopiva ehto, joskus jopa suoraan kirjoitettuna, että "ei saa tuottaa markkinakelpoista satoa". Viljelijän näkökulmasta tukijärjestelmä kilpailee markkinoilta saatavan myyntitulon kanssa, molempia ei voi saada, siksi tämä 60% osuus viljelijöiden tulojen tukemiseen kuullostaa varsin hyvältä.

Niin kauan kun ruokaa on yllin kyllin, niin maatalouspolitiikka voi olla kuinka mielivaltaista tahansa, alepan hyllyillä on ostettavaa riippumatta siitä, mitä tiloilta tulee myyntiin. Ihanan kallista, mutta saadaan sentään yhden puolalaisen hiilivoimalan päästöistä viidennes kompensoiduksi 

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 13.12.20 - klo:13:39

Mistä tulee käsitys, että tehokkuusvaatimukset kasvavat?  Ettekö seuraa lainkaan aikaamme?  EU:n maatalouspolitiikka uudistuu rajusti, vaikka toisin on annettu ymmärtää vaikkapa MTK:.n tai MT:n taholta, taikka maatalousministeri Lepän taholta, niin EUssa ei ole so***** mistään ,ennen kuin kaikesta on so*****, tarkoitan maatalouspolitiikan uudistuksen sisältöä.  Paineet ilmastoystävälliseen maatalouteen on nyt niin kova, moneltakin taholta, että  voi olla että eräänlainen  hömppäheinäviljelyn kulta-aika on vasta tulossa.  Ja rahakaan ei ole enää este, sitä (velka-) rahaa tuntuu nyt tursuavan joka paikkaa ovista ja ikkunoista, ja jos ei riitä, niin EKP painaa lisää euroja.
Ja  palvotun EU:n Green Deal -agenda haluaa vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä, joten sikälikin paineet tehotuotannon kuriinlaittamiseen kasvavat. .  Ja turha kuvitellakkaan että esim.  tehokas öljykasvien viljely mitenkään lisääntyy, kun torjunta-aineita tullaan jatkossa kieltämään vielä lisää.    Niinpä nyt panostetaan luonnonmukaisiin torjuntamenetelmiin näiden kasvien viljelyneuvonnassa.

Kannattaapa vielä lukea Kyösti Arovuoren kuohuttava artikkeli uusimmasta Käytännöm Maamies-lehdestä, siinäkin saa maatalousuudistus huutia, Arovuoren mielestä olisi vielä enemmän pitänyt painottaa ilmaato- ja ympäristötoimia, hän on siis samoilla linjoilla ympäristöväen kanssa. Kiista uudistuksen sisällöstä tulee jatkumaan, vihrervasemmistoblokki EU parlamentissa vaatii ilmasto- ja ympäristöpuolen painotusta uudistuksen sisällössä lisättävän. Kuten sanottu, EUssa ei ole so***** mistään, ennen kuin kaikesta on so*****.

kun EU:n maatalouspolitiikka uudistuu, niin tuskin se missään muualla on niin suuri kummallisuus, ettei kaikkia rahoja laiteta ympäristön ja ilmaston suojeluun? KM:n artikkelissa sanottiin jopa niin, että I pilarin tuesta on 60% on käytettävä viljelijöiden tulojen tukemiseen. Vahva tahto sille, ettei kaikki voi olla ehdollisia tai selkeästi ansaintamahdollisuuksia rajoittavia. Olisiko jopa hyvä niin, että EU:ssa päätettäisiin kaikista Suomen tuista?

Viljelijä saa rahaa myyntituloina ja tukina, jos maatalouden sivutulot unohdetaan. Meillä tukia tavallisesti suunnitellaan niin, että tuki automaattisesti leikkaisi myyntituloa. Aina löytyy sopiva ehto, joskus jopa suoraan kirjoitettuna, että "ei saa tuottaa markkinakelpoista satoa". Viljelijän näkökulmasta tukijärjestelmä kilpailee markkinoilta saatavan myyntitulon kanssa, molempia ei voi saada, siksi tämä 60% osuus viljelijöiden tulojen tukemiseen kuullostaa varsin hyvältä.

Niin kauan kun ruokaa on yllin kyllin, niin maatalouspolitiikka voi olla kuinka mielivaltaista tahansa, alepan hyllyillä on ostettavaa riippumatta siitä, mitä tiloilta tulee myyntiin. Ihanan kallista, mutta saadaan sentään yhden puolalaisen hiilivoimalan päästöistä viidennes kompensoiduksi 

Unohdit ostopanostenmyyjät,nämähän ainakin Suomessa mittaa varsin tehokkaasti tuet irselleen. Pahin lienee rosvolipulla varustettu viikinkilaiva,mutta tällehän on annettu ihan EU:sta mahdollisuus tähän.

[/quote]Unohdit ostopanostenmyyjät,nämähän ainakin Suomessa mittaa varsin tehokkaasti tuet irselleen. Pahin lienee rosvolipulla varustettu viikinkilaiva,mutta tällehän on annettu ihan EU:sta mahdollisuus tähän.
[/quote]                                                                                                                                                                                                                                                             Näin juuri, neuvontajärjestökin ajaa vaan suurta liikevaihtoa huomioimatta sitä että maajussillekin pitäs jäädä jotain itsellekin.

Unohdit ostopanostenmyyjät,nämähän ainakin Suomessa mittaa varsin tehokkaasti tuet irselleen. Pahin lienee rosvolipulla varustettu viikinkilaiva,mutta tällehän on annettu ihan EU:sta mahdollisuus tähän.

jossain tilastossa oli sellainen tieto, että ostopanosten hinnat ovat eu-aikana nousseet 60% ja tuotteiden hinnat 20% eli 40% jäljessä mennään. Vaikuttaa esim halukkuuteen tehdä luomusopimuksia, jos tahti jatkuu samana. Enemmän nousua lienee vielä investointitavaroissa ja rakentamisessa, varsinkin jos kyseessä on investointituella tehty hankinta.

Niin tai näin, olennaisinta olisi nyt tukiehdot sorvata niin, ettei viljelijöiden tulotasoa heikennetä keksimällä menoeriä tai rajoituksia, joilla vesitetään tukien alkuperäinen tarkoitus. Niillähän piti kompensoida alihintaan teollisuuteen tuotettu raaka-aine. Tärkeä on myös se, että tuki osuu tuotannon ytimeen eli viljelijöille. Nyt pyörii varmaan kymmeniä työpajoja miettimässä, mihin rahat jaetaan, paljonko dekarbonisaatioon, neuvontaan, hankkeisiin, aluekehitykseen, vesiensuojeluun ym. Siinä voi haalarimies vähän pettyä, kun valkokauluseliitti vie viljelijätuista leijonanosan