Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Lämmitysjärjestelmä 100 vuotiaalle 200m2 hirsitalolle sekä ehkä verstaalle  (Luettu 11302 kertaa)

konehalli

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 284
Laitoin viime vuonna vigas 80 lc  käänteispalokattilan metrisille haloille 500m2  päärakennukselle. Eihän se mikään vaivattomin ole mutta 6000l varaajakapasiteetilla  lämmitysväli on talvellakin monta päivää. Sytytys, pesän täyttö ja  tuhkan poisto vie 10 minuuttia, kun halkolavan saa traktorilla suoraan kattilan viereen. lavalle pinotut puut heittää nopeasti kattilaan eikä käden jälkiä paljoa tule kun suoraan halkomakoneelta pinoaa lavoille. Syy miksi en haketta tai maalämpöä valinnut oli hankintahinnassa, kattila, varaajat paisarit, piippu, pumput, uus pannuhuone kattilalle talon kylkeen maksoi kakkine putki- ja sähkötöineen  alle 20 tonnia. hake ja maalämpö olisivat maksaneet yli 40t ja nykyisellä eristemäärällä ja pattereila olisi maalämmössä joutunut tulistaan vettä suorasähköllä kovilla pakkasilla

Viimeksi muokattu: 20.11.20 - klo:12:03 kirjoittanut konehalli

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 992
Tuo halkosysteemi on ihan hyvä,logistiikka se on puun käsittelyssäkin poikaa. Laitteet on halpoja
eikä paljon logiikkaviat vaivaa. Pelletistä senverta, että kyllä veli venäläinen aika hyvää
ja edullista pellettiä nykyään saa aikaan. Saattaa tulla halvemmaksi kuin huono/märkä
hake. Vapo vaan saisi tarkastaa pellettinsä hinnan,menneinä vuosina vietiin melkein
ilmatteeksi Ruotsiin ja kotimaassa hinta vaan nousi. Mitenkähän nykyään?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19866
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Hakelämmityksessä joskus onnistuu ikäsaneeraus vakuutusyhtiön rahoittamana. Tuntuvat nimittäin syttyvän kovimmilla pakkasilla. Johtuuko se siitä, että tulee nokipaloja vai mikä sen kipinän sitten saa aikaan.

Miten hake- ja varastoklapikattilat, tarvitseeko varavirtalähteen sähkökatkoa ja mahdollista palonsammutusruiskua  varten ?

-SS-

sorkkis

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26672
  • Voimat lisääntyy . Vapise demari
Hakelämmityksessä joskus onnistuu ikäsaneeraus vakuutusyhtiön rahoittamana. Tuntuvat nimittäin syttyvän kovimmilla pakkasilla. Johtuuko se siitä, että tulee nokipaloja vai mikä sen kipinän sitten saa aikaan.

Miten hake- ja varastoklapikattilat, tarvitseeko varavirtalähteen sähkökatkoa ja mahdollista palonsammutusruiskua  varten ?

-SS-

Ongelmattomia ne ei ole , ei ole muukaan . Isännöitsijän / talkkarin hommia tein laman aikana ja sain todeta ettei öljylämmitys kaikkein varmin ole .
Taistelukanava Agronet
Tiedustelu ykkönen
Totuus on Agronettiä ihmeellisempää

Oikeat vastaukset löytyy muualta , ei agronetistä .

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 992
Kai niissä hakekattiloissa palojen suurimpina syinä on nuohoomisen välttely .

kärmeskytö

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1445
Kyllähän ne taitaa suurimmaksi osaksi palaa sen takia että jätetään huoltamatta,ei ole takapalon suojaus kunnossa ja jää stokerin kansi auki ym. eli saa ilmaa väärään suuntaan. Muutama on palanut kun on ollut liian ärhäkkää materiaalia poltettavaksi...jäteöljyt hakkeen joukossa.Näin kertoi vakuutusyhtiön edustaja jossain koulutustilaisuudessa ja tutkivat erityisen tarkkaan jos vahinko käy.Ihminen on vaan niin kekseliäs välillä .

Nykyaikaisissa laitteissa on niin monta "palovahtia" että harvoin kaikki pettää yhtäaikaa.VTT:hän näitä testaa Saarijärvellä labrassa.

PelleH

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 992
Yleensä jos on pitkä piippu ja luonnon veto,niin kytö menee "oikeaan" suuntaan.
Alipaineimuri jos kyykkää,voi käydä päinvastoin. Mutta kai siinäkin veto toimii,jos nuohous kunnossa.
Muutaman pikkustokerin olen kuullut käräyttäneen täyttäjän kulmakarvat,kun jäteöljy on kaasuuntunut,
ja kannen avaajalle on tullut punakka naama. Hake imee aika huonosti öljyä, pitäisi imeyttää vähän kerrallaan.
Yksi isäntä sanoi kipanneensa 20 litran pöntön kasan päälle valumaan. Öljy oli tullut suoraan lattialle. Läpi hakkeen.
Onneksi sentään betonilattia. Liukas varmaan vieläkin ;D

Toivo Tonta

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7071
  • karkki vai keppana?
Yleensä jos on pitkä piippu ja luonnon veto,niin kytö menee "oikeaan" suuntaan.
Alipaineimuri jos kyykkää,voi käydä päinvastoin. Mutta kai siinäkin veto toimii,jos nuohous kunnossa.
Muutaman pikkustokerin olen kuullut käräyttäneen täyttäjän kulmakarvat,kun jäteöljy on kaasuuntunut,
ja kannen avaajalle on tullut punakka naama. Hake imee aika huonosti öljyä, pitäisi imeyttää vähän kerrallaan.
Yksi isäntä sanoi kipanneensa 20 litran pöntön kasan päälle valumaan. Öljy oli tullut suoraan lattialle. Läpi hakkeen.
Onneksi sentään betonilattia. Liukas varmaan vieläkin ;D
Lambda ohjatuissa kattiloissahan jäteöljyn käytöllä ei saavuteta mitään hyötyä.
pessimisti ei pety!

Make

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8340
Hakelämmityksessä joskus onnistuu ikäsaneeraus vakuutusyhtiön rahoittamana. Tuntuvat nimittäin syttyvän kovimmilla pakkasilla. Johtuuko se siitä, että tulee nokipaloja vai mikä sen kipinän sitten saa aikaan.

Miten hake- ja varastoklapikattilat, tarvitseeko varavirtalähteen sähkökatkoa ja mahdollista palonsammutusruiskua  varten ?

-SS-
Stokertyyppisessä hakesysteemissä on niin vähän haketta kerrallaan pesässä, ettei sähkökatkossa ole pannun kiehumisvaaraa.
Takapalo yleisin palonsyy, eli tuli ryömii hakkeensyöttölinjaa hakevarastoon.
Itsellä meni kerran kipinä harjapellin alle ja sytytti aluskatteen palamaan. Siitä tuli meni hakekasan päälle. Onneksi huomasin tuossa vaiheessa ja sain puutarhaletkulla sammumaan. Just viimeisiä kattoruoteen välejä sammuteltiin kun palokunta ehti paikalle.
Mystinen kesälaatumies

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
On se turvallisuus mennyt eteenpäin kun vertaa keski-euroopan vehkeitä vanhoihin suomalaisiin ikiliikkujiin. Vaikka ei ne passiiviset takapalontorjunnat huonoja ole. Ei niistä haittaakaan olisi nykyvehkeissä.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3119
Yks tuttu toss kylässä, kolmikerros, ikään kuinrintamamiestalo, mutta muistaakseni hirsirunkoinen, 2,5 kerros, rinteessä isohko. Joskus aikojen aamussa isoilla putkilla lämmitys patterit ja hormikasa tietty keskellä. Joku kasari pellistä hitsattu polttolaitos, joka oli toissa kesänä uloskannettu peruskunnostukseen. Vesilaippa, ja pesä alla, ikään kuin sivussa varastopesä josta valui klapit ales. Kuulema takkunut normi klapeilla ja jostus se pelle peloton ihan metrihakomakoneesta rakensi semmonen että saa isoista pölleistä halkaistua silleen että ne on tasan 5 cm ohuempi kuin se takan pesä ja niin korkeita kuin pölli on. Kuulemaa pelaa, mekaanine läpän säätö säitten mukaan ja palo aika riittävästi, iso vesitilavuus ite itsestään varaava ikään kuin ja joskus talvipäivänä käynnyt sisällä, se hormi ja kakluunit ei kymiä. Jotenki yksinkertaisuudessa fiksu ja popparilla lavaa autotallin sisään vaan, lavassa suht paljon kun edellä mainituin hako tyyliin, lavaan mahtuu paljon. Teki edeils vuonna, jostai työmaaltaa haalittuja tukeista, kuusi ja koivu, 3 vuoden tarpeet polttopuuta muutamana viikonloppuna. Ei hirveest loppupelissä hintaa millekään, puut tulee kipattuna pihaan, taikka kintaanjälkee ja ylivuotista luulis helppoa sytytää. Ne jotkä jää yli, siis pinnat, mummolle, ja naapureille, kaupitelee/lahjoitaa?

Moottoripolkupyörä Man

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4242
Suomessa yleensä tulee mieleen ensimmäisenä, että kuka korvaa jos jotain palaa poroksi. Siksi autotalli-innovointi on suht harvinaista. Toinen juttu on se, että ei oikeastaan haluta tehdä työtä sen eteen, että talossa on lämmintä. Siksi helpoin ja vaivattomin vaihtoehto on aika yleinen, vaikka olisikin kalliimpi ratkaisu. Siitä aasinsilta rahaan. Vähemmän massin maissa on tehty kaikenlaisia virityksiä lämmityksen suhteen.

Jossain telkkariohjelmassa joskus muinoin hehkutettiin jossain balttiassa olevaa sepän pajaa, jossa hitsauskaasukin tehtiin itse. Että kuinka viisasta ja kekseliästä porukkaa asuu köyhässä maassa. Toimittaja ei joko tiennyt tai oli unohtanut, että aikaisemmin Suomessakin asetyleeni tehtiin usein itse. Joten aika nopeasti jotkut käytännön taidot häviävät, jos sen saa ostettua rahalla. Ja varsinkin, jos sitä rahaa on millä ostaa.
Ernst Vettori, haluatko ostaa vokaalin.

Toivo Tonta

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7071
  • karkki vai keppana?
Suomessa yleensä tulee mieleen ensimmäisenä, että kuka korvaa jos jotain palaa poroksi. Siksi autotalli-innovointi on suht harvinaista. Toinen juttu on se, että ei oikeastaan haluta tehdä työtä sen eteen, että talossa on lämmintä. Siksi helpoin ja vaivattomin vaihtoehto on aika yleinen, vaikka olisikin kalliimpi ratkaisu. Siitä aasinsilta rahaan. Vähemmän massin maissa on tehty kaikenlaisia virityksiä lämmityksen suhteen.

Jossain telkkariohjelmassa joskus muinoin hehkutettiin jossain balttiassa olevaa sepän pajaa, jossa hitsauskaasukin tehtiin itse. Että kuinka viisasta ja kekseliästä porukkaa asuu köyhässä maassa. Toimittaja ei joko tiennyt tai oli unohtanut, että aikaisemmin Suomessakin asetyleeni tehtiin usein itse. Joten aika nopeasti jotkut käytännön taidot häviävät, jos sen saa ostettua rahalla. Ja varsinkin, jos sitä rahaa on millä ostaa.
Ja kuinka vaikea on sitä Linden ja Woikosken monopolia murtaa.
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007543172.html
pessimisti ei pety!

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11786
Suomessa yleensä tulee mieleen ensimmäisenä, että kuka korvaa jos jotain palaa poroksi. Siksi autotalli-innovointi on suht harvinaista. Toinen juttu on se, että ei oikeastaan haluta tehdä työtä sen eteen, että talossa on lämmintä. Siksi helpoin ja vaivattomin vaihtoehto on aika yleinen, vaikka olisikin kalliimpi ratkaisu. Siitä aasinsilta rahaan. Vähemmän massin maissa on tehty kaikenlaisia virityksiä lämmityksen suhteen.

Jossain telkkariohjelmassa joskus muinoin hehkutettiin jossain balttiassa olevaa sepän pajaa, jossa hitsauskaasukin tehtiin itse. Että kuinka viisasta ja kekseliästä porukkaa asuu köyhässä maassa. Toimittaja ei joko tiennyt tai oli unohtanut, että aikaisemmin Suomessakin asetyleeni tehtiin usein itse. Joten aika nopeasti jotkut käytännön taidot häviävät, jos sen saa ostettua rahalla. Ja varsinkin, jos sitä rahaa on millä ostaa.
Ja kuinka vaikea on sitä Linden ja Woikosken monopolia murtaa.
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000007543172.html
                                                                                                                                                                                                                                                         Meillä oli sotaväessä 60-luvulla vielä pajan nurkassa asetyleeninkehitin,  en muista oliko asikkapulloja koko varuskunnassa..

Sandy

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 26
Kun on kysymys 100 vuotiaasta talosta, minä lähtisin purkamaan asiaa itse talon kannalta. Lattialämmitys mielestäni paras vaihtoehto, JOS lämmitysputket ovat lattian alle laitettavissa. Siinä on kuitenkin eniten optioita maalämön yms suhteen. Perinteiset patteritkin käyvät varsinkin hakkeen kanssa, mutta voivat viedä yllättävän paljon tilaa seiniltä. Jos noinkin vanha talo tuntuu menevän pilalle moisista ratkaisuista uskoisin "kuivan" ratkaisunkin (vaikka pellettitakka , lämpöpumppu ja vanhat uunit) riittävän yllättävän pitkälle. Minulla osittainen lattialämmitys ja käyttövesi pellettitakalla, vanhat uunit apuna ja loppukikkailu sähköllä. Ilmalämpöpumpun olen hylännyt talon sokkeloisuuden takia.