Missä kohtaa palo-osastoinnit? Ei varmaan saa tehdä kaikkia samaan rytkyyn. Sun täytyy saada jostain riittävä tontti, siinä tulee muuten jo aika suuret täytöt, jos vaikka vaan prosentinkin kaato maastossa. Muuten kyllä hiano
Eiköhän se ole juur sama kuinka monta niitä on peräkkäin, jos vaan se yhdenkin pohja toimii...

 Kuis ruokinta olsi tarkoitus toteuttaa?

kaikenmoista nähneenä ni ny mä voin sanoo nähneeni kaiken

kaikenmoista nähneenä ni ny mä voin sanoo nähneeni kaiken

Toi oliis tiäretty mainittematiki!

Hollannin reissulla kummastutti se, että robotilla ei saanut tehdä mitään hoitotoimenpiteitä lehmälle vaan ne piti tehdä jossain muualla. Kuitenkaan missään käymissämme navetoissa ei ollut ensimmäistäkään hoitokarsinaa robotin jälkeen, johon lehmän olisi voinut ohjata. Missä siis hoidettiin mahdolliset rasvaukset, utareitten ajelu, antibioottien annot, vetimien tarkastamiset tai epäonnistuneen lypsyn syyn selvittäminen. Jossainhan nekin pitäisi tehdä.

Tutkimusnavetassa karjanhoitaja ajeli kolme kertaa päivässä viivelehmät aitauksen sisälle. Kun lehmät oli lypsetty, portit avattiin yleiseen käyttöön.

Kolmas outo juttu oli ruokintapöytä, joka oli samalla tasolla kuin lantakäytävät.  Jokaisessa navetassa sama juttu. Paha on lehmärukan syöda maasta, vaan ei jalkojen juuresta, kuten se laitumella onnistuu. Jossain navetassa oli niskaputki ilman oksaa. Oksa on yksinkertainen ja halpa korjaus lehmän hyvinvointia ajatellen.

Vasikoilla oli juottoautomaattina jauhekone. Maitoa tuotettin yli kiintiön, laskettiin viemäriin, kun ei kannattanut meijeriin lähettää ja vasikat saivat juomarehua. Kallista kallista.

Tämmösiä huomioita Hollannin reissulta. Onko muilla lisättävää?

Lainaus käyttäjältä: SomeBody77 - 28.03.09 - klo:20:57

Lainaus käyttäjältä: apemies - 28.03.09 - klo:20:48

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 28.03.09 - klo:20:31

Lainaus käyttäjältä: apemies - 28.03.09 - klo:19:40

Lainaus käyttäjältä: Arska - 28.03.09 - klo:08:44

Matkan anti oli se että vapaakierto isommassa karjassa on se ainoa vaihtoehto. Hollannissa oli toteutettu joitakin navetoita ohjatulla kierrolla, mutta niistä oli luovuttu puolenvuoden sisään ja siirrytty vapaaseen kiertoon. Mun on helppo nyt siirtyä vapaaseen kiertoon kun pihattonavetto on vielä vektorigrafiikkaa

 

***Millä ne muutostarpeen perustelivat? Montako robottia oli samassa ryhmässä? Jos yksi tai kaksi, niin eihän isonkaan karjan tarpeet eroa suomalaisesta kokoluokasta.

Mun on pakko vetää takaisin kun kävin tänään 4 robon navetossa ja eihän se vapaa kierto pelaa ollenkaan!!

Siellä niillä on karsina josta menevät lypsylle, sinne ajetaan erikseen, höh, että sellainen vapaa kierto.

Ohjattu rules

***Mä en usko näihin mielipiteisiin, että toinen pelaa ja toinen ei. Molemmat saa varmasti pelaamaan, jos kokonaisuus on hanskassa. Kokonaisuus on palapelin rakentamista, jossa tarvitaan erilaisia paloja riippuen kiertotyypistä. Kysymys kuuluukin millaisia paloja tilalla on ja halutaan/osataanko niitä käyttää oikein?

Väitän, että se on pääosin ruokinnasta kiinni. Monia muitakin virheitä voidaan vieläkin tietysti tehdä. Jos homma saadaan toimimaan yhden ja kahden robon navetassa, niin miksei sitten 10 robon. NHK:n piirrustuksia ja valmiita yksiköitä nähneenä uskon kyllä että susiakin tulee.  Tosin jos suunnittelisin sen lehmämäärän investointia kuin sulla on, niin laittaisin lypsyaseman

http://www.fellow.fi/galleria/se_on_siina.pdf

Moittikaa ny oikein olan takaa!!! Lähes täydellistä kuvaa....

fellow.tm@pp.inet.fi

Mielenkiintoinen vaikka olen nuo piirrustukset ennenkin nähnyt...  Käy vaan mielessä, että olisiko edullisempi toteuttaa 4 robon erissä erillisinä rakennuksina. Tuossa tulee tosiaan palomääräykset yms seikat hankaloittamaan asioita. Karjan hankitakin tulee olemaan mielenkiintoinen, puhumattakaan ruokinnasta. Liete ei sinun seudulla pitäisi olla ongelma, varsinkin jos Yara hoitaa näin hommansa...

Mullekkin kerran yksi toimittaja soitti ja kysyi, että onko minulla niitä alankomaiden nautoja ....
Vähänaikaa raksutti tyhjää, ennekuin tajusin, että se varmaan tarkoittaa tuota ylämään karjaa ....

http://www.fellow.fi/galleria/se_on_siina.pdf

Moittikaa ny oikein olan takaa!!! Lähes täydellistä kuvaa....

fellow.tm@pp.inet.fi

Tuossa ruokintapöydät poikittain systeemissä on jotain ihmeen tuttua....

Liiketoiminnallisesti tuossa on kaksi ongelmaa. Rakennuskustannukset ts. lehmäpaikan hinta ei laske, vaikka kokoa löytyy. Logistiset haasteet taas nousee koon kasvaessa. Toinen on työvoiman käyttö. Tarvitset useita koko kokonaisuuden toiminnan ymmärtäviä henkilöitä. Rekrytointi on haasteellisempaa ja yhdenkin puuttuminen haavoittaa toimintaa hyvin herkästi.
Toiminnallisia ongelmia näen useampia. Ilmanvaihto on ensimmäinen. Rakennuksen koko huomioiden tarvittaisiin ristiinilmanvaihto, mutta toinen seinä on varattu roboille. Tunneli saattaisi toimia, mutta vaatisi myös toisessa päädyssä imureita seinille päädyn lisäksi ja sitten ne verhot toiseen päähän= taas on koneet edessä. Toinen on lannankäsittely. Saatko menemään siihen jotenkin vielä vähän enemmän energiaa? Useita kuilustoja, slalompumppuja, välikaivoja tarvitaan. Haavoittuva systeemi samoin kuin kapeisiin pöytiin perustuva ruokinta. Jos meinaat pyörittää yksikköä vähällä työvoimalla, ei kokonaisuudessa saisi olla sellaisia solmukohtia, jotka pettäessään aiheuttavat nopeasti työmenekin lisäystä. Kun pientäkään reserviä ei ole. Tärkeintä ei ole se, että hetki mennään oikein vähällä, vaan ettei työmenekki vaihtelisi suuresti, koska sellaisen hallinta on erittäin vaikeaa.

Missä kohtaa palo-osastoinnit? Ei varmaan saa tehdä kaikkia samaan rytkyyn. Sun täytyy saada jostain riittävä tontti, siinä tulee muuten jo aika suuret täytöt, jos vaikka vaan prosentinkin kaato maastossa. Muuten kyllä hiano
Eiköhän se ole juur sama kuinka monta niitä on peräkkäin, jos vaan se yhdenkin pohja toimii...

Omalle maalle mahtuu ja on moreenimäkeä, joten perustus on vimpanpäälle. Maansiirtoo on kyllä luvassa, mut ei ylipääsemätöntä.

Palomestarilla on ollut vuoden kuva selvittelyn alla ja hän tuli siihen johtopäätökseen että kohdesprinklauksella tuon kuvan voi toteuttaa samaan tilaan, siis suojaluokka kolmosella. Sprinklerin kustannus on parinkympin luokkaa neliö. Ja niitäkään ei siis tarvi rakentaa kuin paloarkojen paikkojen päälle.

Pohjakuva on tosiaan mietitty niin että toimiva kahden robon loossi ja niitä vain peilattu ja kopioitu. Tämä pohja on siis ohjatulla liikenteellä ja siinä on oma 7 paikan osasto vaikka esim. jalkasairaille tai aroille lehmille. Lypsytietoihin perustuva jälkierottelu, erottelukarsinassa 4 makuupartta, joten siihen voidaan erotella esim. siemennettäviä tai sellaisia lehmiä, jotka on menossa umpeen ja eivät näin ollen saa olla hyvän sapuskan kanssa. Erottelukarsinasta ne myös pääsevät lypsylle ilman portteja.

Keskellä on kuivikepohjaiset 4 karsinaa, joiden vierailijat lypsetään siellä olevalla robolla. Siellä on ihmisohjattu liikenne. Karsina kerrallaa ajetaan odotustilaan lypsylle ja kun ryhmä(7-15lehmää) on lypsetty niin käydään portteja kääntelemässä ja ajetaan seuraavan karsinan ryhmä lypsylle. Tuota ei pysty toteuttaa automaattiporteilla, tai pystyy, mut ei tuossa tilassa.

Puna-armeija tulee jakaa rehua kottikärryillä

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 28.03.09 - klo:21:08

http://www.fellow.fi/galleria/se_on_siina.pdf

Moittikaa ny oikein olan takaa!!! Lähes täydellistä kuvaa....

fellow.tm@pp.inet.fi

Tuossa ruokintapöydät poikittain systeemissä on jotain ihmeen tuttua....

Liiketoiminnallisesti tuossa on kaksi ongelmaa. Rakennuskustannukset ts. lehmäpaikan hinta ei laske, vaikka kokoa löytyy. Logistiset haasteet taas nousee koon kasvaessa. Toinen on työvoiman käyttö. Tarvitset useita koko kokonaisuuden toiminnan ymmärtäviä henkilöitä. Rekrytointi on haasteellisempaa ja yhdenkin puuttuminen haavoittaa toimintaa hyvin herkästi.
Toiminnallisia ongelmia näen useampia. Ilmanvaihto on ensimmäinen. Rakennuksen koko huomioiden tarvittaisiin ristiinilmanvaihto, mutta toinen seinä on varattu roboille. Tunneli saattaisi toimia, mutta vaatisi myös toisessa päädyssä imureita seinille päädyn lisäksi ja sitten ne verhot toiseen päähän= taas on koneet edessä. Toinen on lannankäsittely. Saatko menemään siihen jotenkin vielä vähän enemmän energiaa? Useita kuilustoja, slalompumppuja, välikaivoja tarvitaan. Haavoittuva systeemi samoin kuin kapeisiin pöytiin perustuva ruokinta. Jos meinaat pyörittää yksikköä vähällä työvoimalla, ei kokonaisuudessa saisi olla sellaisia solmukohtia, jotka pettäessään aiheuttavat nopeasti työmenekin lisäystä. Kun pientäkään reserviä ei ole. Tärkeintä ei ole se, että hetki mennään oikein vähällä, vaan ettei työmenekki vaihtelisi suuresti, koska sellaisen hallinta on erittäin vaikeaa.

Haasteellinen juttu, mut yritän saada lietesäiliön rakennuksen alle, niin kuin Hollannissa tehään usein. Tarjousta ei ole vielä, voi sulkeutua pois kunhan saa sille hinnan.

Yksi iso halli ei ole kohtuuttoman kallis, alle kaks milliä asennettuna, katto eristettynä.

Räystäskorkeus olisi 6 metriä ja ilmanvaihto seinästä seinään. Seinässä 2,5 metriä alhaalla eristettyä seinää ja ylhäällä 3,5 metriä verkkoseinä sentin silmillä, jonka päälle saa laskettua tiheämmän verhon. Räystäkorkeutta voi kasvattaa vielä.

Suomessa tiedän monia todella päteviä henkilöitä, joille tuollaisen kokonaisuuden hallitseminen ei ole ongelma, vaan oikein vaativat sitä että on jotain haastettakin, eikä vain jtn näpertelyä. Tiedän nimetä heti kolme ja kaikki ovat naisia

Onhan tuossa haastetta monella tapaa, pitäähän sitä jotain ajankulua(miettimällä tuollaista) olla näin rauhalliseen aikaan

Haasteellinen juttu, mut yritän saada lietesäiliön rakennuksen alle, niin kuin Hollannissa tehään usein.

Oli tullut ainakin yhdessa paikassa tyssi tuolle suunnitelmalle. Lounais-Suomen ympäristökeskus ei ollut hyväksynyt, kun pelkäsivät lantakaasuja.

Puna-armeija tulee jakaa rehua kottikärryillä

Paljonko lasket tuohon tarvittavan työntekijöitä? Jos sinne on puna-armeija tulossa kärräämään rehua, niin eikö ne saman tein lypsäisi niitä lehmiä kuten tähänkin asti?

Palomestarilla on ollut vuoden kuva selvittelyn alla ja hän tuli siihen johtopäätökseen että kohdesprinklauksella tuon kuvan voi toteuttaa samaan tilaan, siis suojaluokka kolmosella. Sprinklerin kustannus on parinkympin luokkaa neliö. Ja niitäkään ei siis tarvi rakentaa kuin paloarkojen paikkojen päälle.

Mikä hän sitten luokitteli palonaraksi tilaksi? Käytännössä sprinklerit on joutunut pistämään koko rakennukseen ja tuo 20€/m2 hinta tekee pelkkään rakennukseen noin 12% lisää hintaa.

Räystäskorkeus olisi 6 metriä ja ilmanvaihto seinästä seinään. Seinässä 2,5 metriä alhaalla eristettyä seinää ja ylhäällä 3,5 metriä verkkoseinä sentin silmillä, jonka päälle saa laskettua tiheämmän verhon. Räystäkorkeutta voi kasvattaa vielä.

Paljonko ilmaa tuossa pitää koneellisesti saada läpi? Minkälaisen kustannuksen se tekee?