Noissa lannoitteissa, kuten tuossa tutkimuksessa on fosfori ilmoitettu fosforipenoksidina P2O5. Nykysin Suomessa ilmoitetaan puhtaan fosforin määrä ja se saadaan kun pentoksidin määrä jaetaan 2,3.
Kansainvälisesti lannoitteiden fosfori ilmoitetaan edellee pentoksidin määränä, mutta suomessa siirryttiin jostain syystä 80-luvulla ilmoittamaan puhtaana fosforina.

Näinhän tuosa taulukon yläpuolella sanotaan. Itsekin muitan vielä ajan kun lannoitesäkeissä oli kahdet luvut. Isommalla ne, joissa fosfori on puhtaana fosforina ja alla suluissa pienemmällä nuo vanhat luvut. Saattaa olla muutama säkki vielä jäljelläkin. Tuolloin oli tapana, että lannoitekuorman mukana tuli muutama tyhjä säkki rikkoitumisten varalta. Noita tyhjiä puhtaita säkkejä sitten tuli nurkkiin kerättyä, hyvin mahdollista että ovat siellä nurkissa vieläkin.

Sitä voi sitten miettiä, miksi haluttiin ilmoittaa pienempiä lukuarvoja?

Mutta se olennainen oli kai tässä

Köylijärvikin toteaa, että
"Erityisesti on syytä huomata fosforin runsas käyttö maassamme muihin Pohjoismaihin verrattuna. Lounais-Suomessa fosforia annetaan lähes kaksinkertainen määrä Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna ja ka-lja 1.5-kertainen määrä Ruotsiin verrattuna, vaikka maan lounaisosissa vähän kalja tarvitsevien savimaiden osuus peltoalasta on suuri. "

"Näyttääkin aivan ilmeiseltä, että ainakin Lounais-Suomessa fosfori- ja kalilannoitus on ollut tarpeettoman suuri, sillä vilja-vuuslukujen kohottaminen nykyisestä tasosta ei liene taloudellista."

eli täällä iskettiin peltoihin vallan julmetusti liikaa fosforia. Vielä kun huomioi, että nuo vertailuluvut olivat vain väkilannoitteet, mukana ei ollut karjanlantaa. Tuohon aikaan Suomessa oli vielä lypsylehmiäkin ympäri maata tuplamäärä nykyiseen     verrattuna, sikoja tosin oli vähemmän.

Lainaus käyttäjältä: Make - 10.08.20 - klo:22:04

Noissa lannoitteissa, kuten tuossa tutkimuksessa on fosfori ilmoitettu fosforipenoksidina P2O5. Nykysin Suomessa ilmoitetaan puhtaan fosforin määrä ja se saadaan kun pentoksidin määrä jaetaan 2,3.
Kansainvälisesti lannoitteiden fosfori ilmoitetaan edellee pentoksidin määränä, mutta suomessa siirryttiin jostain syystä 80-luvulla ilmoittamaan puhtaana fosforina.

Näinhän tuosa taulukon yläpuolella sanotaan. Itsekin muitan vielä ajan kun lannoitesäkeissä oli kahdet luvut. Isommalla ne, joissa fosfori on puhtaana fosforina ja alla suluissa pienemmällä nuo vanhat luvut. Saattaa olla muutama säkki vielä jäljelläkin. Tuolloin oli tapana, että lannoitekuorman mukana tuli muutama tyhjä säkki rikkoitumisten varalta. Noita tyhjiä puhtaita säkkejä sitten tuli nurkkiin kerättyä, hyvin mahdollista että ovat siellä nurkissa vieläkin.

Sitä voi sitten miettiä, miksi haluttiin ilmoittaa pienempiä lukuarvoja?

Mutta se olennainen oli kai tässä

Lainaus käyttäjältä: JäyhäJököttäjä - 09.08.20 - klo:10:34

Köylijärvikin toteaa, että
"Erityisesti on syytä huomata fosforin runsas käyttö maassamme muihin Pohjoismaihin verrattuna. Lounais-Suomessa fosforia annetaan lähes kaksinkertainen määrä Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna ja ka-lja 1.5-kertainen määrä Ruotsiin verrattuna, vaikka maan lounaisosissa vähän kalja tarvitsevien savimaiden osuus peltoalasta on suuri. "

"Näyttääkin aivan ilmeiseltä, että ainakin Lounais-Suomessa fosfori- ja kalilannoitus on ollut tarpeettoman suuri, sillä vilja-vuuslukujen kohottaminen nykyisestä tasosta ei liene taloudellista."

eli täällä iskettiin peltoihin vallan julmetusti liikaa fosforia. Vielä kun huomioi, että nuo vertailuluvut olivat vain väkilannoitteet, mukana ei ollut karjanlantaa. Tuohon aikaan Suomessa oli vielä lypsylehmiäkin ympäri maata tuplamäärä nykyiseen     verrattuna, sikoja tosin oli vähemmän.

Ensinnäkin : nautatilat viljelee nurmea joka pidattää valumisia . Olisko faktaa paljonko lypsykarjatilat väkilannoitteita aikoinaan käytti .

Veikkaan et vähän . Viljat nimittäin lakoontu ennen korrenvahvistajien tuloa helposti . Pienet maitotlat eivät olleet niitä innokkaita käyttämään .

Olen tainnut kirjoittaa joskus, että vaikka koko Suomen maatalous lopetettaisi, niin Itämeren tila ei sen ansiosta muuttuisi mitenkään.
Olen edelleen sitä mieltä. 

Näinhän tuosa taulukon yläpuolella sanotaan. Itsekin muitan vielä ajan kun lannoitesäkeissä oli kahdet luvut. Isommalla ne, joissa fosfori on puhtaana fosforina ja alla suluissa pienemmällä nuo vanhat luvut. Saattaa olla muutama säkki vielä jäljelläkin. Tuolloin oli tapana, että lannoitekuorman mukana tuli muutama tyhjä säkki rikkoitumisten varalta. Noita tyhjiä puhtaita säkkejä sitten tuli nurkkiin kerättyä, hyvin mahdollista että ovat siellä nurkissa vieläkin.

Sitä voi sitten miettiä, miksi haluttiin ilmoittaa pienempiä lukuarvoja?

Mutta se olennainen oli kai tässä

Lainaus käyttäjältä: JäyhäJököttäjä - 09.08.20 - klo:10:34

Köylijärvikin toteaa, että
"Erityisesti on syytä huomata fosforin runsas käyttö maassamme muihin Pohjoismaihin verrattuna. Lounais-Suomessa fosforia annetaan lähes kaksinkertainen määrä Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna ja ka-lja 1.5-kertainen määrä Ruotsiin verrattuna, vaikka maan lounaisosissa vähän kalja tarvitsevien savimaiden osuus peltoalasta on suuri. "

"Näyttääkin aivan ilmeiseltä, että ainakin Lounais-Suomessa fosfori- ja kalilannoitus on ollut tarpeettoman suuri, sillä vilja-vuuslukujen kohottaminen nykyisestä tasosta ei liene taloudellista."

eli täällä iskettiin peltoihin vallan julmetusti liikaa fosforia. Vielä kun huomioi, että nuo vertailuluvut olivat vain väkilannoitteet, mukana ei ollut karjanlantaa. Tuohon aikaan Suomessa oli vielä lypsylehmiäkin ympäri maata tuplamäärä nykyiseen     verrattuna, sikoja tosin oli vähemmän.

Silloin kun tuota fosforia peltoihin syydettiin ilmoitettiin fosfori oksidina isolla. Ne Tasaväkevät15-15-15 säkit, joita jotkut löytävät vanhoista varastoista ovat näitä.
Nämä viljelijät, jotka 1970-luvulla käyttivät fosforia reippaasti, kuten neuvonta silloin opasti ovat pääosin eläkkeellä tai haudassa. Sikoja oli etelässä tuolloin huomattavasti nykyaikaa enemmän.

Nämä viljelijät, jotka 1970-luvulla käyttivät fosforia reippaasti, kuten neuvonta silloin opasti ovat pääosin eläkkeellä tai haudassa. Sikoja oli etelässä tuolloin huomattavasti nykyaikaa enemmän.

Niin että kaikki hyvin? Sianlihaa kuitenkin tuotettiin vähemmän, tuliko lihaa per sika vähemmän vai onko tuotanto tukien perässä siirtynyt pohjoisemmaksi?

Kun kerran tuossa

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=90926.0

Eipä tuota kotieläintuotantoa varsinaisessa suomessa ylen määrin ole.Päästöt varmaan huomattavasti vähäisemmät kuin Helsingin viemäriverkoston vantaanjoen kautta.

ehdoin tahdoin haluatte tarjota hyvää materiaalia. Niin EI. Päästöt eivät ole vähäisemmät kun Helsingin viemäriverkoston.

Ja tosiaan tuossa

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/2772157#cxrecs_s

kerrotaan aika hyvin, mikä on tilanne.

"Kivekkään mukaan päästöjä on viimeiset 30 vuotta päästöjä on vähennetty alkaen kaupunkien jätevedenpuhdistuksesta ja teollisuudesta ja jatkuen nyt jo mökkeihin asti. Kirjoituksen mukaan "jokainen kivi on käännetty paitsi yksi, Suomen maatalous".

– Suomen maatalous rehevöittää itämerta tänään suunnilleen yhtä paljon kuin 40 vuotta sitten. Ympäristötukea on maksettu satoja miljoonia joka vuosi, mutta päästöissä se ei näy juuri lainkaan. Erityisesti ongelma on lounaisen Suomen eläintuotanto, jota on liikaa. Eläimiä on niin paljon, että niiden kaikki lanta ei mitenkään pysty sitoutumaan saviseen maahan, vaan merkittävä osa siitä valuu sateiden mukana puroihin, jokiin ja siitä mereen. Lantaa silti vaan lykätään pelloille, koska niin on ennenkin tehty, eikä kukaan kiellä. Siitä ei joudu mitään maksamaan eikä se vähennä tuloja, Kivekäs kirjoittaa."


Tuo nyt on vähän yliampuvaa mutta totta toinen puoli. Aina kun käytetään 15 kg kotieläinpoikkeusta niin ylilannoitetaan. Ja Itämeri ei kiitä. Vielä, jos pikku hiukkasen venytetään maanäytteen otossa että saadaan laittaa se 15 kg vaikka tosiasiassa pellon fosforitila ei sitä sallisikaan niin siinähän se sitten olikin?

mutta mikä mahtaa ollakaan tilanne nuissa tilastoissa jos otettais kaikki muu toimi mukaan laskelmiin;  uponneet lannoitelaivat ja putsaukset ruumissa ja tuo meren malli ?    jos kerran jo 1768 laivat seilasivat leväpuurossa ni ei kait net ravinteet ihan 30 vuotesa häpiä..?

Epäilen hiukan, että KAIKKI ylimääräiset lannoitteet joutuisivat välittömästi itämereen. Kyse on enemmän siitä, missä päin valuma-aluetta ravinteita huiskitaan peltoon.

Mikään nurmi ei ole vaihtoehto valuman estämiselle. Maan muoto ja veden pidätysmahdollisuus ovat isompia tekijöitä. Kaikki vesi pitäisi saada suodatettua tai haihdutettua ilman aktiivista virtausta, joka veisi eroosion voimasta tavaraa eteenpäin.

Mutta sitten todellisuus. Suomi täytyisi padota niin, että yhtään vettä ei saisi virrata suoraan mereen. Vain ja ainoastaan massiivisten hiilisuodattamoiden kautta pikku hiljaa. Tässähän saattaisi olla houkutteleva tilanne, jossa kaikki rannikkokaupungit ja moommala hukutettaisiin iäksi. Päästäisiin eroon ainakin isosta osasta vihreitä.

Eli vihreiden hörhöjen puheilla, ei maatalouden päästöjä saada kuriin. Ja mitä enemmän nämä "aaltoyliopisto" -ammattilaiset saarnaavat ilman konkreettisia esimerkkejä, sitä vähemmän tavallista jussia voisi vähempää kiinnostaa koko itämeri.