Onko kukaan ruiskuttanut tauti- ja hivenaineita syysviljoille? Halua olis ollut, mutta syysvehnämaat on jo pitkään olleet tosi märkiä, eivätkä enää kuiva riitttävästi joten antaa olla, ruisku pesuun ja talviteloille. Tietysti jos tulisi sellaisia kelejä että yöpakkanen kovettaisi riittävästi pintaa mutta iltapäivällä olisi plussan puolella, voisi vielä uudelleen harkita ruiskutusta.
On.Ruiskuttelin tautiaineet ja mangaanit sekä hivenet jo 1990-luvulta lähtien, tarkalleen Kasvuohjelmien® mukaan. Joskus myös rikkoja, MCPA-perustaisilla aineilla. Siemen aina peitattua joko Topsinilla tai muilla sertisiemenaineilla. Syysvehnän sai elokuun lopulla kylvettynä kasvamaan joulukuulle niin pitkäksi, että tähkätuppi oli jo paksuna. Kyllä oli kaunis katsella paksua syysviljakasvustoa, joka haisi tunnelmallisesti petroolille Sportak-ruiskutuksen jälkeen. Talvella sitten kasvusto oli veden alla pari kuukautta, sen jälkeen keväällä oli pari kuukautta kuivaa ja kovaa tuulista pakkasta, ja syysviljat kuolivat siihen, ruskettumalla kuoliaaksi. Jotakin tupsuja jäi kesälle, ehkä yhtenä vuotena onnistui hyvin, kunnes ennen juhannusta kellastui, punertui ja kuoli siihen paikkaan, jäi ruoho vaan. Kasvitautitunnistus oli vehnän kääpiökasvuviroosi. Niinpä, kolmilehtiasteelta asti tuhohyönteistorjunta viikon välein, kunnes ensimmäiset pakkaset tulevat. Eli tänäkin vuonna marras- joulukuulle. Etanatkin tykkäävät syysviljan oraista, kun on 18 astetta lämmintä ja tihkusateista vielä kuukausi orastumisen jälkeen. Sitten vaan voi ihmetellä, miksi vielä kaksi viikkoa sitten kasvusto oli koko pellolla hienon tasainen ja sitten sitä ei olekaan 30 metriä reunasta ollenkaan ? Eli aikaisen kasvuohjelmakylväjän pakettiin kuuluu aina Sluxx.
Sitten ehkä vajaat kymmenen vuotta sitten, alkoi kyllästyttää tuo syysvehnän yliorganisointi, ja kylvin kun viitsin, syyskuun lopulla, parhaimmillaan 15. lokakuuta. En tehnyt oikeastaan mitään muuta asian eteen. Sen virheen tein aluksi, että en säästänyt syyslannoituksia keväälle. Siksi seitsemäntonnareista jokainen meni 8 % valkuaiselle. Mutta joka vuonna sai puida vain kertaalleen kylvetyn pellon. Ehkä säät ovat muuttuneet, lumihome-torjuntaaineprostituoidut siellä panoskaupassa viettelevät nyt kutsuvasti, että ruiskuta silti, mutta MUITA kasvitauteja vastaan, ettei vaan kukaan jättäisi talvea vasten tautiaineita ostamatta.
Sitten kun ensimmäisen vaiheen, talviorasten tuhoamisen kemiallisesti ja kasvuohjelmatäpinöillä, olen nyt saanut lopetetuksi, pitäisi organisoida lähinnä hyödyttömät syyslannoitukset siirretyksi kevään ohjelmaan: maaliskuun herättelylannoitus, toukokuun typpiruiskutukset ja sitten juhannuksen all-in voimallinen valkuaislannoitus. Näitä tulvatalvina on lähinnä ympäristörikos työntää siihen savivelliin vielä raelannoitettakin. Mutta minkäs teet, tukipolitiikka pistää sätkimään narunukkena.
Tautiaineen laitan keväällä jos jaksan. Rikkaruohot ovat nykyisillä lyhyillä lajikkeilla hankalat. Mutta niiden kanssa voi elää, hintaa vaan menee paljon Puma Extraan ja kalliisiin pohjavesialuekelpoisiin aineisiin. Kaipa olen nuo mangaanit yhdistänyt siihen toukokuun nestelannoitukseen, jos on ollut kannuja, lisäksi hi-phossia tai Solatrelia, kunhan pysytään alle kilossa fosfaatteja (arveluttavan korkea superfosfaattialue kyseessä, sitä se sokeriviljely aikanaan oli).
Yhtä kaikki, havaitsin katkerasti, että syksyllä niiden viiden kierroksen kuraurien painaminen sinne sumuiseen syysviljapeltoon oli melko lailla hyödytöntä; jos syysvehnä sitten kaikesta huolimatta eli kevääseen, ja tuli sopivat sateet lannoitteiden painua maahan, silloin ne syksyn panokset oli sopivinta käyttää sinne kesälle, voi saadakin jotakin hyötyä.
-SS-
