• Tavallinen aihe

Aihe Syyskylvöt 2020  (Luettu 6472 kertaa)

Green New Dealer

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 455
Vs: Syyskylvöt 2020
Kaikki syyskylvöiset näyttävät suorastaan pelottavan hyviltä.
 Jääntivilja ei ole mikään ongelma. Litra glyfoa keväällä ja sillä siisti. Kylvää voi vaikka samana päivänä kun ruiskuttaa.

Eikös tuo vaatisi suorakylvön tai kiekkokylvökoneen ?

-SS-
25 vuotta EU-sääntöjä takana, yhden johtopäätöksen pystyi tekemän jo varhain, kasvipeitteisyyttä tullaan lisäämään ja muokkausta keventämään. Mitä aikaisemmin vaihtoi suorakylvökoneeseen, sen varmemmin sen on pystynyt maksattamaan kokonaan tukirahoilla. Rakenteellisesti koneet on kestäviä ja voihan niillä kylvää kyntöpeltojakin  ;D

Keväinen glyfosaatti voi olla periaatteellisesti vaikeampi hyväksyä, varsinkin jos torjuttavana on "vain" jääntiviljaa. Halpuus ei saisi houkutella glyfon käytön lisämiseen, jos on muitakin mahdollisuuksia?

Syysviljan oraita on nyt kehuttu kerran, mites se vanha sanonta menikään?  ;D ;D

Rakkine

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 558
  • Moon oikees, soot vääräs.
Vs: Syyskylvöt 2020
Onko kukaan ruiskuttanut tauti- ja hivenaineita syysviljoille? Halua olis ollut, mutta syysvehnämaat on jo  pitkään olleet tosi märkiä, eivätkä enää kuiva riitttävästi joten antaa olla, ruisku pesuun ja talviteloille.  Tietysti jos tulisi sellaisia kelejä että yöpakkanen kovettaisi riittävästi pintaa mutta iltapäivällä olisi plussan puolella, voisi vielä uudelleen harkita ruiskutusta.

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6804
Vs: Syyskylvöt 2020
Onko kukaan ruiskuttanut tauti- ja hivenaineita syysviljoille? Halua olis ollut, mutta syysvehnämaat on jo  pitkään olleet tosi märkiä, eivätkä enää kuiva riitttävästi joten antaa olla, ruisku pesuun ja talviteloille.  Tietysti jos tulisi sellaisia kelejä että yöpakkanen kovettaisi riittävästi pintaa mutta iltapäivällä olisi plussan puolella, voisi vielä uudelleen harkita ruiskutusta.

Tarkoitus oli ajaa rikat ja hiveniä aiemmin, mutta ei mitään mahdollisuutta sen jälkeen ku vehnät tuli piikille. Puolitoista kuukautta ollut liian märkää paikoitellen, suurin osa tästä ajasta ihan jokapellolla liian märkää. Ruisku talviteloilla, herran haltuun... 2 sadon jälkeen roundupattuun nurmeen lähes kaikki syysvehnät, yksi 7.5ha:n lohko vielä siemenien riittäessä ja ahneuksissa suoraan kultivaattorin jäljiltä kylvettyyn ohran sänkeen. Kurjet teki tuhojaan pellon laidoilla, jälkiversonta ym. sekoitti pakkaa puidessa, joten jääntiviljaa on paikoin hirmuisesti. Fundeerailin että puimurin jäljitä vois olla 50+ kg hehtaarilla pientä jääntiviljaa, joka itää täydellisesti. Pakkasia ei vain ole jaksanut olla, pl. toissa yönä. Ei ole ohrat nujertuneet, kevätkesällä ois olleet samantien kanttuvei  ;D Toissa syksynä oli rukiilla yhdellä sama tilanne, siunasin kentälle jääneenä syksyllä, mutta keväällä porskutti täysillä, vain pieniä lumihomeen tappamia täpliä ja sato hyvä siltäkin lohkolta. Joten vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon, tästä jatkuvasta märkyydestä enemmänkin huolissaan ku pellot vatupassissa, pintavalunta outo ilmiö eli ei meinaa kyllästetty maa enää jaksaa niellä. Taas lupaa noin 20mm vettä, 90% todennäköisyydellä. Marraskuu siis alkaa samoin kuin syys-lokakuu jo menikin.
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

ja101

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3058
  • Kouvola, Kymenlaakso
Vs: Syyskylvöt 2020
Onko kukaan ruiskuttanut tauti- ja hivenaineita syysviljoille? Halua olis ollut, mutta syysvehnämaat on jo  pitkään olleet tosi märkiä, eivätkä enää kuiva riitttävästi joten antaa olla, ruisku pesuun ja talviteloille.  Tietysti jos tulisi sellaisia kelejä että yöpakkanen kovettaisi riittävästi pintaa mutta iltapäivällä olisi plussan puolella, voisi vielä uudelleen harkita ruiskutusta.

Tarkoitus oli ajaa rikat ja hiveniä aiemmin, mutta ei mitään mahdollisuutta sen jälkeen ku vehnät tuli piikille. Puolitoista kuukautta ollut liian märkää paikoitellen, suurin osa tästä ajasta ihan jokapellolla liian märkää. Ruisku talviteloilla, herran haltuun... 2 sadon jälkeen roundupattuun nurmeen lähes kaikki syysvehnät, yksi 7.5ha:n lohko vielä siemenien riittäessä ja ahneuksissa suoraan kultivaattorin jäljiltä kylvettyyn ohran sänkeen. Kurjet teki tuhojaan pellon laidoilla, jälkiversonta ym. sekoitti pakkaa puidessa, joten jääntiviljaa on paikoin hirmuisesti. Fundeerailin että puimurin jäljitä vois olla 50+ kg hehtaarilla pientä jääntiviljaa, joka itää täydellisesti. Pakkasia ei vain ole jaksanut olla, pl. toissa yönä. Ei ole ohrat nujertuneet, kevätkesällä ois olleet samantien kanttuvei  ;D Toissa syksynä oli rukiilla yhdellä sama tilanne, siunasin kentälle jääneenä syksyllä, mutta keväällä porskutti täysillä, vain pieniä lumihomeen tappamia täpliä ja sato hyvä siltäkin lohkolta. Joten vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon, tästä jatkuvasta märkyydestä enemmänkin huolissaan ku pellot vatupassissa, pintavalunta outo ilmiö eli ei meinaa kyllästetty maa enää jaksaa niellä. Taas lupaa noin 20mm vettä, 90% todennäköisyydellä. Marraskuu siis alkaa samoin kuin syys-lokakuu jo menikin.
Ei niin kauan aikaa sitten valittelit kuivuutta  ;D
Koskaan ei oo hyvä...

Mulle kelpaa kuivuus mut tää märkyys alkaa ottamaan päähän. Ja sitten vielä kun on niin helkutin hämärää..

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6804
Vs: Syyskylvöt 2020
Onko kukaan ruiskuttanut tauti- ja hivenaineita syysviljoille? Halua olis ollut, mutta syysvehnämaat on jo  pitkään olleet tosi märkiä, eivätkä enää kuiva riitttävästi joten antaa olla, ruisku pesuun ja talviteloille.  Tietysti jos tulisi sellaisia kelejä että yöpakkanen kovettaisi riittävästi pintaa mutta iltapäivällä olisi plussan puolella, voisi vielä uudelleen harkita ruiskutusta.

Tarkoitus oli ajaa rikat ja hiveniä aiemmin, mutta ei mitään mahdollisuutta sen jälkeen ku vehnät tuli piikille. Puolitoista kuukautta ollut liian märkää paikoitellen, suurin osa tästä ajasta ihan jokapellolla liian märkää. Ruisku talviteloilla, herran haltuun... 2 sadon jälkeen roundupattuun nurmeen lähes kaikki syysvehnät, yksi 7.5ha:n lohko vielä siemenien riittäessä ja ahneuksissa suoraan kultivaattorin jäljiltä kylvettyyn ohran sänkeen. Kurjet teki tuhojaan pellon laidoilla, jälkiversonta ym. sekoitti pakkaa puidessa, joten jääntiviljaa on paikoin hirmuisesti. Fundeerailin että puimurin jäljitä vois olla 50+ kg hehtaarilla pientä jääntiviljaa, joka itää täydellisesti. Pakkasia ei vain ole jaksanut olla, pl. toissa yönä. Ei ole ohrat nujertuneet, kevätkesällä ois olleet samantien kanttuvei  ;D Toissa syksynä oli rukiilla yhdellä sama tilanne, siunasin kentälle jääneenä syksyllä, mutta keväällä porskutti täysillä, vain pieniä lumihomeen tappamia täpliä ja sato hyvä siltäkin lohkolta. Joten vielä ei oo kirvestä heitetty kaivoon, tästä jatkuvasta märkyydestä enemmänkin huolissaan ku pellot vatupassissa, pintavalunta outo ilmiö eli ei meinaa kyllästetty maa enää jaksaa niellä. Taas lupaa noin 20mm vettä, 90% todennäköisyydellä. Marraskuu siis alkaa samoin kuin syys-lokakuu jo menikin.
Ei niin kauan aikaa sitten valittelit kuivuutta  ;D
Koskaan ei oo hyvä...

Mulle kelpaa kuivuus mut tää märkyys alkaa ottamaan päähän. Ja sitten vielä kun on niin helkutin hämärää..

Nojaa, Heinäkuussa satoi 170mm, Juhannuksena oli vielä kuivaa kun monta viikkoa satamatta. Tuo heinäkuun sade pelasti kuitenkin sadon, vaikka jälkiversontaa tekikin. Paras vuosi koskaan keskisadollisesti. Ei varmasti säiden puolesta, paljon parempiakin ollut mutta tekniikka/lajikkeet kehittyneet huimasti vuosien saatossa. Joten sitä oikeasti hyvää vuotta odotellessa, että sataisi 100mm sekä kesä että heinäkuussa :)
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16536
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 2020
Onko kukaan ruiskuttanut tauti- ja hivenaineita syysviljoille? Halua olis ollut, mutta syysvehnämaat on jo  pitkään olleet tosi märkiä, eivätkä enää kuiva riitttävästi joten antaa olla, ruisku pesuun ja talviteloille.  Tietysti jos tulisi sellaisia kelejä että yöpakkanen kovettaisi riittävästi pintaa mutta iltapäivällä olisi plussan puolella, voisi vielä uudelleen harkita ruiskutusta.

On.Ruiskuttelin tautiaineet ja mangaanit sekä hivenet jo 1990-luvulta lähtien, tarkalleen Kasvuohjelmien® mukaan. Joskus myös rikkoja, MCPA-perustaisilla aineilla.  Siemen aina peitattua joko Topsinilla tai muilla sertisiemenaineilla. Syysvehnän sai elokuun lopulla kylvettynä kasvamaan joulukuulle niin pitkäksi, että tähkätuppi oli jo paksuna. Kyllä oli kaunis katsella paksua syysviljakasvustoa, joka haisi tunnelmallisesti petroolille Sportak-ruiskutuksen jälkeen. Talvella sitten kasvusto oli veden alla pari kuukautta, sen jälkeen keväällä oli pari kuukautta kuivaa ja kovaa  tuulista pakkasta, ja syysviljat kuolivat siihen, ruskettumalla kuoliaaksi. Jotakin tupsuja jäi kesälle, ehkä yhtenä vuotena onnistui hyvin, kunnes ennen juhannusta kellastui, punertui ja kuoli siihen paikkaan, jäi ruoho vaan. Kasvitautitunnistus oli vehnän kääpiökasvuviroosi. Niinpä, kolmilehtiasteelta asti tuhohyönteistorjunta viikon välein, kunnes ensimmäiset pakkaset tulevat. Eli tänäkin vuonna marras- joulukuulle. Etanatkin tykkäävät syysviljan oraista, kun on 18 astetta lämmintä ja tihkusateista vielä kuukausi orastumisen jälkeen. Sitten vaan voi ihmetellä, miksi vielä kaksi viikkoa sitten kasvusto oli koko pellolla hienon tasainen ja sitten sitä ei olekaan 30 metriä reunasta ollenkaan ? Eli aikaisen kasvuohjelmakylväjän pakettiin kuuluu aina Sluxx.

Sitten ehkä vajaat kymmenen vuotta sitten, alkoi kyllästyttää tuo syysvehnän yliorganisointi, ja kylvin kun viitsin, syyskuun lopulla, parhaimmillaan 15. lokakuuta. En tehnyt oikeastaan mitään muuta asian eteen. Sen virheen tein aluksi, että en säästänyt syyslannoituksia keväälle. Siksi seitsemäntonnareista jokainen meni 8 % valkuaiselle. Mutta joka vuonna sai puida vain kertaalleen kylvetyn pellon. Ehkä säät ovat muuttuneet, lumihome-torjuntaaineprostituoidut siellä panoskaupassa viettelevät nyt kutsuvasti, että ruiskuta silti, mutta  MUITA kasvitauteja vastaan, ettei vaan kukaan jättäisi talvea vasten tautiaineita ostamatta.

Sitten kun ensimmäisen vaiheen, talviorasten tuhoamisen kemiallisesti ja kasvuohjelmatäpinöillä, olen nyt saanut lopetetuksi,  pitäisi organisoida lähinnä hyödyttömät syyslannoitukset siirretyksi kevään ohjelmaan: maaliskuun herättelylannoitus, toukokuun typpiruiskutukset ja sitten juhannuksen all-in voimallinen valkuaislannoitus. Näitä tulvatalvina on lähinnä ympäristörikos työntää siihen savivelliin vielä raelannoitettakin. Mutta minkäs teet, tukipolitiikka pistää sätkimään narunukkena.

Tautiaineen laitan keväällä jos jaksan. Rikkaruohot ovat nykyisillä lyhyillä lajikkeilla hankalat. Mutta niiden kanssa voi elää, hintaa vaan menee paljon Puma Extraan ja kalliisiin pohjavesialuekelpoisiin aineisiin. Kaipa olen nuo mangaanit yhdistänyt siihen toukokuun nestelannoitukseen, jos on ollut kannuja, lisäksi hi-phossia tai Solatrelia, kunhan pysytään alle kilossa fosfaatteja (arveluttavan korkea superfosfaattialue kyseessä, sitä se sokeriviljely aikanaan oli).

Yhtä kaikki, havaitsin katkerasti, että syksyllä niiden viiden kierroksen kuraurien painaminen sinne sumuiseen syysviljapeltoon oli melko lailla hyödytöntä; jos syysvehnä sitten kaikesta huolimatta eli kevääseen, ja tuli sopivat sateet lannoitteiden painua maahan, silloin ne syksyn panokset oli sopivinta käyttää sinne kesälle, voi saadakin jotakin hyötyä.

-SS-

Tiimo

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 572
Vs: Syyskylvöt 2020
Kaikki syyskylvöiset näyttävät suorastaan pelottavan hyviltä.
 Jääntivilja ei ole mikään ongelma. Litra glyfoa keväällä ja sillä siisti. Kylvää voi vaikka samana päivänä kun ruiskuttaa.

Eikös tuo vaatisi suorakylvön tai kiekkokylvökoneen ? Pyrin aikaiseen kylvöön, ja ajettiin jyrsimellä kylvöpohja sileäksi, eikä näkyviä oraita silloin ollut kokkareiden välissä. Ehkä oli juuren alku siellä maassa. Aikaisemmin on pieni annos Targa Superia tehnyt oraista selvää syysvehnärikkoon kylvetyn rapsin ruiskutuksessa.

Kesäkuulle lykätty rypsimaa äestettiin muutaman kerran, ja jyrsimellä lopuksi. Siinä tämä ns. "myöhästetty kylvö" onnistui poistamaan melkein kaikki leveälehtiset rikkakasvit, paitsi ohdaketta ja valvattia. Niillä näyttää olevan täydellinen vastustuskyky äestämällä tehdylle pikakesannolle.

-SS-
Vanhastaan jurtin viljelyajoilta muistan...
Vaakatasojyrsin oli yksi huonoimmista rikkaruohon torjujista. Jyrsin kyllä myllää maan tehokkaasti mutta tiivistysjyrä tekee nimensä mukaista työtä. Tiivistää muokattua maata ja istuttaa kaikki rikat tehokkaasti takaisin.

Pelto-Jussi

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 308
Vs: Syyskylvöt 2020

Yhtä kaikki, havaitsin katkerasti, että syksyllä niiden viiden kierroksen kuraurien painaminen sinne sumuiseen syysviljapeltoon oli melko lailla hyödytöntä; jos syysvehnä sitten kaikesta huolimatta eli kevääseen, ja tuli sopivat sateet lannoitteiden painua maahan, silloin ne syksyn panokset oli sopivinta käyttää sinne kesälle, voi saadakin jotakin hyötyä.

-SS-

Näinhän tämä menee. Syyspuolella minimoidaan kustannuksia ja maksimoidaan kasvipeitealaa. Kevätpuolella voi sitten panostaa jos on aiheellista. Nykylajikkeilla ja nykyisillä talvisäillä lopputulos on yllättävän usein aika hyvä

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16536
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Syyskylvöt 2020
Kirpeitä pakkasaamuja todellakin kaipaisi, nyt pihavalon ympärillä kieppuu paksu pilvi erinäköisiä hyttysiä, eivät siis ole vieläkään saaneet kunnon pakkasia. Nämä kymmenen asteen päivät tuntuvat jopa leudoilta, jotenkin muistikuvat ns. vanhanajan marraskuista ovat erilaiset.

-SS-